Yhteenvetoa Selvitys asiakas- ja potilastietojen toissijaisen käytön kokonaisarkkitehtuurin nykytilasta 15.3.2016.

Esitys aiheesta: "Yhteenvetoa Selvitys asiakas- ja potilastietojen toissijaisen käytön kokonaisarkkitehtuurin nykytilasta 15.3.2016."— Esityksen transkriptio:

1 Yhteenvetoa Selvitys asiakas- ja potilastietojen toissijaisen käytön kokonaisarkkitehtuurin nykytilasta

2 Sisältö Selvityksen näkökulma Haastatellut organisaatiot
Haasteita ja tarpeita

3 Asiakas- ja potilastiedon toissijainen hyödyntäminen
Tiedon ensisijaisella käytöllä tarkoitetaan henkilön omien asiakas- ja potilastietojen hyödyntämistä, kun henkilölle tuotetaan palvelua sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita tuottavassa organisaatiossa. Tiedon toissijaisella hyödyntämisellä tarkoitetaan sellaista asiakas- ja potilastietojen hyödyntämistä, jossa tietoa ei käytetä suoraan henkilöön itseensä vaan hyödynnetään mm. toiminnan kehittämiseen, palvelutuotannon johtamiseen, hoitomuotojen kehittämiseen, tutkimustoimintaan, innovaatiotoimintaan, palvelutuotannon valvontaan. Tietoja voidaan hyödyntää toissijaisesti myös sosiaali- ja terveydenhuollon palveluprosesseissa.

4 Selvityksessä huomioidut näkökulmat
Toiminta-, tieto- ja tietojärjestelmä- arkkitehtuurin nykytila Sote-organisaatioiden näkökulma Valtakunnallinen näkökulma Yksityinen valtakunnallisesti Asiakastietojen muu toissijainen käyttö Tutkimus Tilastointi Kehittäminen Innovaatiotoiminta Tietojohtaminen / tiedolla johtaminen Valvonta Palvelujärjestelmän ohjaus Asiakastietojen toissijainen käyttö Tietoarkkitehtuurin yhdenmukaisuus Tietojärjestelmäratkaisut Nykytilan Haasteet ja kehittämistarpeet Kehittämistoimenpiteet

5 Haastatellut organisaatiot
Kela Helsinki HUS VSSHP Kuntaliitto Itä-Suomen yliopisto Helsingin yliopisto Valvira Sitra THL ja THL Oper Tilastokeskus FCG NHG

6 Esteitä, tarpeita ja haasteita
Tiedon hyödyntämisen Esteitä, tarpeita ja haasteita

7 Yhteenvetoa hyödyntämisen esteistä
Tiedon hyödyntäminen tilastointiin ja tutkimukseen on tuettu lainsäädännöllä, mutta ei selkeästi muuhun käyttöön Liian tarkasti säädetty laki voi omalta osaltaan estää jopa tutkimuskäytön – koskee erityisesti sosiaalihuoltoa Hyödyntämisen hidasteina ovat hitaat prosessit tarvittavan tiedon saamisessa käyttöön eri rekisterinpitäjiltä

8 Yhteenvetoa nykytilasta
Tietoa halutaan hyödyntää laajemmin ja nopeammin.   Asiakas- ja potilastieto ei yksinään riitä.   Tiedon hyödyntäminen on helpointa yhden organisaation sisällä.   Tiedon hyödyntämiseen tehdään päällekkäisiä ja kertaluonteisia ratkaisuja.   Kansallisten terveysarkistojen – Kanta-palveluiden – hyödyntämiseen liittyy tarpeita ja odotuksia.   Tiedon hyödyntäminen on perinteistä.

9 1. Tietoa halutaan hyödyntää laajemmin ja nopeammin.
Valtakunnallisiin rekistereihin kerättävä tieto halutaan nykyistä paremmin hyödynnettäväksi myös tietoa tuottavissa organisaatioissa. Rekistereiden kerättävä tieto tulisi ajanmukaistaa vastaamaan nykyisiä seurantatarpeita. Nykyinen erillinen kirjaaminen koetaan päällekkäiseksi työksi.

10 Viiveitä hyödyntämisessä

11 2. Asiakas- ja potilastieto ei yksinään riitä
Asiakas- ja potilastietoon halutaan liittää henkilön elämäntilanteeseen liittyvää tietoa sekä palvelujen tuottamiseen liittyvää prosessi- ja kustannustietoa. Tietoa tarvitaan yksilötasolla mahdollistamaan tietojen yhdistely eri tietolähteistä. Hyödyntämisvaiheessa ei ole yleensä tarvetta henkilön tunnistamiseen. Samaa aineistoa on mahdollista hyödyntää erilaisiin käyttötarkoituksiin

12 Kokonaiskuva hyvinvoinnista

13 3. Tiedon hyödyntäminen on helpointa yhden organisaation sisällä
Tietojen hyödyntäminen useasta organisaatiosta törmää käyttölupien ja aineistojen tuottamisen hitauteen ja kalleuteen sekä tietojen yhteensovittamisen haasteisiin. Yhteiset tietokäsitteet, -rakenteet ja koodistot ovat edellytyksiä tietojen hyödyntämiseen alueellisella ja valtakunnallisella tasolla. Määrittelytyö on aikaa vievää ja käyttöönotto tietojärjestelmäpalveluissa on hidasta ja kallista.

14 4. Tiedon hyödyntämiseen tehdään päällekkäisiä ja kertaluonteisia ratkaisuja
Organisaatiot joutuvat kehittämään omia tiedolla johtamisen ratkaisuja. Eri tutkimushankkeet hyödyntävät samoja tietolähteitä. Tietopoimintoja tehdään tutkimushankekohtaisesti kertaluonteisesti ja tietoaineistojen saamiseen voi kulua kuukausia. Tietopoiminnan kalleus voi olla este tiedon hyödyntämiselle.

15 5. Kanta-palveluiden hyödyntämiseen liittyy tarpeita ja odotuksia
Kanta-palvelut on kehitetty ensisijaiseen käyttöön, mutta Kanta-palveluita on mahdollista hyödyntää myös toissijaisen hyödyntämisen tarpeisiin. Potilasarkiston hyödyntäminen toissijaiseen käyttöön ei ole sallittua Asiakirjamuotoisen tiedon sijaan halutaan rakenteista tietoa. Kantaa halutaan hyödyntää myös valtakunnallisten terveydenhuollon ja sosiaalihuollon rekistereiden tietosisällön tuottamiseen. Toissijainen käyttö vaatii oman arkkitehtuurinsa ja sen kehittämisen resursoinnin.

16 Kantan tietosisältö laajenee vaiheittaisesti

17 6. Tiedon hyödyntäminen on perinteistä
Ei-rakenteisen tiedon hyödyntämisestä ei ole vielä kokemuksia. Analytiikan hyödyntämistä on aloitettu. Terveydenhuollossa kehitetään ja käytetään digitaalisia palveluja, mutta palveluiden vaikuttavauutta ei seurata Organisaatioiden kyvykkyydessä hyödyntää tietoa on suuria eroja