”Ihminen ympäristössä 1/3: Ilma” -seminaari

Esitys aiheesta: "”Ihminen ympäristössä 1/3: Ilma” -seminaari "— Esityksen transkriptio:

1 Liikennemelu terveyshaittana ja haittojen ennaltaehkäisy kaavoituksessa Kommenttipuheenvuoro
”Ihminen ympäristössä 1/3: Ilma” -seminaari Ympäristötarkastaja Anu Haahla

2 Sisältö Liikennemelu Helsingissä Terveyshaittojen arviointi haasteena
Meluhaittojen ennaltaehkäisy – maankäytön suunnittelu Tavoitteena terveysriskin minimointi ohjearvot Tavoitteena terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen ääniympäristö hiljaiset alueet Anu Haahla

3 Liikennemelulle altistujia paljon
Helsingin maapinta-alasta kolmannes tieliikenteen melualuetta (LAeq 7-22 > 55 dB) Lähes 40 % asukkaista ko. alueilla Altistujamäärät eivät ole vähenemässä THL:n mukaan ympäristömelu on ilman pienhiukkasten jälkeen suurin ympäristön terveyshaitta terveiden elinvuosien menetyksellä mitattuna. Ympäristömelu ei vain viihtyisyyshaitta, vaan vakavasti otettava terveyshaittojen ja –riskien aiheuttaja Anu Haahla

4 Terveyshaittojen määrä
Tie- ja katuliikenteen melulle altistujia Helsingissä Tavoitteena melutasojen alentaminen sekä terveys- ja viihtyisyyshaittojen vähentäminen Altistumisen aiheuttamista terveysvaikutuksista ei ole määrällistä arviota Melun vaikutus väestöön Annos-vastesuhteet Häiritsevyys, unihäiriöt, sydän- ja verisuonitaudit Liikennemelun taloudelliset vaikutukset Anu Haahla

5 Meluntorjunta maankäytön suunnittelussa
Tavoite 1: Melusta aiheutuvat haitat pyritään minimoimaan siten, ettei melu aiheuta liiallista riskiä ihmisten terveydelle Melutason ohjearvot (VNp 993/1992), minimitavoite Ympäristöviranomaisen rooli Yhteistyö painottuu yhä enemmän kaavaprosessin alkuvaiheeseen, tärkein ja vaikuttavin vaihe Nojautuu ohjearvoihin (sisämelu, leikki- ja oleskelualueet ja parvekkeet?) Melun erityispiirteet hankalia (raitioliikenteen kolina ja kirskunta, laivamelu, bussipysäkit, ratapiha jne.) Intressien yhteensovittaminen, esim. ilmanlaatu ja meluntorjunta Terveyshaittojen minimoimiseksi oleellista, että Lepoon ja nukkumiseen käytettävät tilat sekä Leikkialueet ja muut ulko-oleskelutilat ovat mahdollisimman hiljaisia Anu Haahla

6 Vallila, Roineenpuisto
Sturenkatu ajon./vrk Teollisuuskatu ajon./vrk Anu Haahla

7 Suunnittelun lähtökohtana laskennallinen melun leviämisselvitys
- Vanha alue Melutason kadun puolella yli 70 dB eli voimakas melu Pihalla melun tulee olla päivällä alle 55 ja yöllä alle 50 dB. Tarvitaan yhtenäinen rakennusmassa, jotta piha saadaan suojattua melulta. (ei sellaista katukuilua, että yhtenäinen massa olisi ilmanlaadun kannalta kriittinen), näin piha-alue saadaan suojaan melulta. Muutenkin pihan puolelle saadaan hiljainen puoli ja hiljainen julkisivu. Julkisivuihin kohdistuva melutaso 69 dB Teollisuuskadun puolella. Näin kovalla melutasolla ei parvekkeita melulähteen suuntaan ja myös asuntojen tulee avautua hiljaisemmalle puolelle. Anu Haahla

8 Näkyy muurimainen rakennusmassa
Rakennusalan osa, johon on rakennettava riittävästi meluesteenä toimiva läpinäkyvä osa. Korkeus sama kuin Teollisuuskadun puoleisen julkisivun korkeus Asuntoja ei saa suunnata yksinomaan Teollisuuskadulle päin. Ensimmäiseen kerrokseen ei asuntoja Teollisuuskadulle Kadun varren tonteilla rakennus rakennettava yhtenäisenä koko rakennusalan pituudelta Ei Teollisuuskadun puolelle avautuvia ja tuulettuvia parvekkeita Osoitettu rakennusalan osat, joihin rakennettava riittävästi meluesteenä toimiva läpinäkyvä rakenne Ääneneristävyysvaatimus Ilmanottomääräys Anu Haahla

9 Meluntorjunta maankäytön suunnittelussa
Tavoite 2. Hyvä ääniympäristö asuin- ja virkistysalueilla edistää terveyttä, viihtyisyyttä ja hyvinvointia Minimitavoitetta huomattavasti vaikeampi edistää Vaatii kokonaisvaltaista suunnittelua, ääniympäristö osa elinympäristöä Luoda vähämeluisia ympäristöjä Korostaa luonnon ääniä tai miellyttäviä ihmistoiminnan ääniä Hiljaiset alueet Helsinkiläisistä 64 % pitää tärkeänä hiljaisten / äänimaisemaltaan rauhallisten paikkojen säilyttämistä Helsingissä on hiljaisia / hiljaisiksi koettuja alueita Mikä on hiljaisten alueiden status / rooli? Norminen mukainen suunnittelu, Ohjearvojen täyttyminen ei vielä takaa terveellistä tai viihtyisää asuinympäristöä ainakaan kaikille ns. herkille väestöryhmille Anu Haahla

10