Mistä aihe? Oulun yliopiston ja kirjallisuuden oppiaineen painopistealueet Tekstilähtöinen tutkimus Ongelmalähtöinen tutkimus.

Esitys aiheesta: "Mistä aihe? Oulun yliopiston ja kirjallisuuden oppiaineen painopistealueet Tekstilähtöinen tutkimus Ongelmalähtöinen tutkimus."— Esityksen transkriptio:

1 Mistä aihe? Oulun yliopiston ja kirjallisuuden oppiaineen painopistealueet Tekstilähtöinen tutkimus Ongelmalähtöinen tutkimus

2 Oulun yliopiston tutkimuksen painopistealueita
”Ihmiset muuttuvassa maailmassa” – yksi OY:n viidestä fokusalueesta ”Arktinen agenda” – eri fokusalueita läpäisevä, pohjoisuutta korostava tematiikka

3 Oppiaineen tutkimuksen vahvuusalueita
Kirjallisuus, historia ja kulttuurinen muisti Literary Imagination and Politics of Cultural Memory (Korhonen, Hietasaari, Romppainen, Lauri…) Globaali muutos ja kulttuurien välinen kirjallisuus Global Change and Transcultural Literatures (Ojajärvi, Nissilä, Sandbacka, Rahikkala, Seppänen…) Spekulatiivinen fiktio (fantasia, scifi, kauhu, fanifiktio) Transcultural Speculative Fiction (Kuusisto, Korpua, Puhakka, Mänty, Sirviö…)

4 Teoslähtöinen tutkimus
Lähtökohtana teksti ja sen synnyttämät kysymykset Tekstit – kirjalliset teokset: runo, novelli, novellikokoelma, näytelmä, romaani, esseekokoelma… Kirjailija? Tuotanto? Useampi teos? Useampi kirjailija? Mikä lähestymistapa sopisi tähän tekstiin?

5 Ongelmalähtöinen tutkimus
Jokin yleisempi kysymys, johon etsitään vastauksia joidenkin tekstien kautta Kysymys voi olla esteettinen, eettinen tai yhteiskunnallinen, esim: ”Hypoteettinen kerronta” ”Tekijä-lukija suhteen eettiset ulottuvuudet” ”Kapitalismin representaatio” Mikä teksti (tai mitkä tekstit) sopisi tähän lähestymistapaan? Tai, onko lähestymistapa etupäässä teoreettinen ja tekstejä käytetään vain esimerkkeinä?

6 Onko jo tutkittu? Mitä aihepiiristä on kirjoitettu?
Edustaako aihe ja näkökulma uutta tietoa? Onko olemassa (tai tekeillä) liiankin samanlaisia tutkimuksia? Löytyykö tarpeeksi taustalähteitä ja kirjallisia keskustelukumppaneita?

7 Proseminaariin tultaessa aineopintojen tulee olla jo loppusuoralla
Proseminaari on työmuoto, jossa tehdään Kandidaatintutkielma, joka vaaditaan kandidaatintutkintoon *Koodin A Proseminaari ja kandidaatintutkielma 10 op suorittamiseen kuuluu itse tutkielma ja seminaarityöskentely eli Tutkielman tekemisen lisäksi seminaariin osallistuja myös opponoi ja osallistuu keskusteluun *Ryhmässä noin 10 hlöä Proseminaari alkaa kaksi kertaa vuodessa – valitse jompikumpi (kevät/syksy) ryhmä Proseminaariin tultaessa aineopintojen tulee olla jo loppusuoralla 687156A Kirjallisuudentutkimuksen perusteet 2 tulee olla tehtynä

8 Proseminaarin valmentautuminen kannattaa
Proseminaariin tultaessa työn aihe tulee olla jo selvillä Proseminaarin alkaessa sinulla on kahden viikon aika varmistaa aiheesi sopivuus (esim. tutkimusaiheen koko vs. käytettävissä oleva aika) Tutkimuskysymystä/kysymyksiä hiotaan seminaarissa eteenpäin Proseminaari vaatii aiheeseen paneutumista, varaudu tähän! Proseminaarissa edetään sovitun aikataulun mukaisesti Proseminaarissa näet kuinka hyvin pystyt soveltamaan jo oppimaasi, jos huomaat puutteita, ehdit korjata tilannetta ennen kuin Pro gradu -työn tekeminen maisteriopinnoissa alkaa

9 Tutkimusseminaari Tutkimus- eli graduseminaari alkaa kerran vuodessa syksyllä Työskentelyyn kuuluu paitsi oman tutkimuksen esittely myös alun yleisistuntoja, opponointia ja aktiivista osallistumista keskusteluun Kaksi lukukautta – syksyllä esitellään n. 10 liuskan tutkimussuunnitelma, keväällä 2-paperi (jota voi ajatella esim. gradun lukuna)

10 Muoto Monografia Monimateriaaligradu
Artikkeligradu? Esim. kaksi julkaistua artikkelia ja pitkä johdanto Taiteellinen osio osana gradua? Tutkimuskieli – suomi, ruotsi, englanti? ideapaperi -> tutkimussuunnitelma -> teoria ja käsittelyluvut -> johdannon ja päätännön viimeistely -> gradun jättö