© Luonnonvarakeskus Pohjois-Karjalan maakuntakaava 2040 käynnistystilaisuus Packalen Tuula metsäsuunnittelun professori Talous ja yhteiskunta.

Esitys aiheesta: "© Luonnonvarakeskus Pohjois-Karjalan maakuntakaava 2040 käynnistystilaisuus Packalen Tuula metsäsuunnittelun professori Talous ja yhteiskunta."— Esityksen transkriptio:

1 © Luonnonvarakeskus Pohjois-Karjalan maakuntakaava 2040 käynnistystilaisuus 3.10.2016 Packalen Tuula metsäsuunnittelun professori Talous ja yhteiskunta -yksikkö (TALY) & Pohjoinen vihreä biotalous -ohjelma Metsäbiotalous alueiden käytössä 3.10.2016Packalen

2 © Luonnonvarakeskus Metsäbiotaloudessa on monia mahdollisuuksia. Biotalous torjuu ilmaston muutosta. Biotalous on ekosysteemituotteiden ja palveluiden monimuotoinen kokonaisuus. Kuva: Metla Packalen3.10.2016

3 © Luonnonvarakeskus Kansallisena tavoitteena on metsien aktiivinen, monimuotoinen ja kestävä käyttö. Suomen biotalousstrategia Kansallinen metsästrategia 2025 Hallituksen kärkihankkeet Packalen3.10.2016

4 © Luonnonvarakeskus LÄHDE: Metsäteollisuus ry Luken hakkuumahdollisuusarviot ottavat huomioon jo tehdyt maankäyttöpäätökset. Suurimman kestävän ja toteutuneiden ainespuuhakkuiden ero, milj. m³/v E-S +15,5 P-S + 6,5 22,0 Tietolähde: VMI11 (2009-2013) MELA-Ryhmä 18.03.2015 Otettu huomioon 29.6.2016 Packalen 3.10.2016

5 © Luonnonvarakeskus Alueiden käytön suunnittelun ja metsäbiotalouden suhde on monimuotoinen. 29.6.2016 Lähde: Metsäteollisuus ry Packalen3.10.2016

6 © Luonnonvarakeskus LÄHDE: Metsäteollisuus ry Visio puun käytölle ja puuvirroille 2040? Pohjois-Karjala: vuosien 2011-2040 suurin kestävä vuotuinen kertymä 1,64 milj. m³/v suurempi kuin viime vuosien hakkuiden kertymä Tietolähde: VMI11 (2009-2013) MELA-Ryhmä 18.03.2015 ? 29.6.2016 Lähde: Metsäteollisuus ry 3.10.2016

7 © Luonnonvarakeskus Globaali markkinatalous edellyttää Suomelta suhteellista kilpailuetua. Alueet ovat ekologian, sosio- ekonomian ja kulttuurin suhteen erilaisia. Älykäs biotalous – resurssiälykkäät alueet. Yhteisöllinen kehittäminen on tärkeää. Packalen3.10.2016

8 © Luonnonvarakeskus Alueiden käyttöä koskevat linjaukset ja päätökset ovat tärkeitä metsäbiotalouden kannalta. Aluevaraus- ja kohdemerkinnät Voidaanko samaa kohdetta käyttää eri käyttömuotoihin? –Jos ei voida, miten käyttömuoto valitaan ja kuka sen valitsee? Jos maanomistaja valitsee, tarvitaanko kaavamerkintää vai jotain muuta keinoa (vrt. Metso)? –Jos voidaan, ovatko käyttömuodot yhteensopivia? Jos ovat, tarvitaanko kaavamerkintää ja miksi? Jos eivät ole, miten käyttömuoto valitaan ja kuka sen valitsee? –Jos maanomistaja valitsee, tarvitaanko kaavamerkintää vai jotain muuta keinoa (esim. reittisopimus)? https://verkkokauppa.posti.fi/tuotekuvat/2016/ i_jokamiehen.png Moottorikelkkareitti, 1 vuosi hakkuusta Packalen3.10.2016

9 © Luonnonvarakeskus Esimerkkejä matkailun ja metsätalouden yhteensovittamisen keinoista: Tietolähde: Temisevä ym. 2008. Metlan työraportteja 81. Packalen3.10.2016

10 © Luonnonvarakeskus Ovatko eri käyttömuodot yhteensopivia? Maakuntakaavapilotti 2040 EU Green Infrastructure: ”the same area of land can frequently offer multiple benefits if its ecosystems are in a healthy state.” http://ec.europa.eu/environment/nature/ http://ec.europa.eu/environment/nature/ ecosystems/index_en.htm Packalen3.10.2016

11 © Luonnonvarakeskus Jos eri käyttömuodot eivät ole yhteensopivia, eri keinojen (ml. kaavamerkinnät ja -määräykset) vaikutusten paikallinen ennakointi auttaa löytämään tehokkaimmat keinot. Luken mahdollisuudet taustaselvityksiin: erilaisten hakkuuskenaarioiden vaikutukset ympäristöön erilaisten maankäyttöratkaisujen vaikutukset hakkuumääriin ja -tuloihin Tietolähde: http://www.metla.fi/tiedotteet/2011/pdf/27-01-11-hirvela.pdf Esimerkki kuntakohtaisesta analyysistä Packalen3.10.2016

12 © Luonnonvarakeskus Kiitos!