Valmisteluvaihe Satakunnan vaihemaakuntakaava 2, Viranomaistyöneuvottelu, 1.6.2016 Maakunnallisesti merkittävät bioenergia- ja puuterminaalit Maakuntainsinööri.

Esitys aiheesta: "Valmisteluvaihe Satakunnan vaihemaakuntakaava 2, Viranomaistyöneuvottelu, 1.6.2016 Maakunnallisesti merkittävät bioenergia- ja puuterminaalit Maakuntainsinööri."— Esityksen transkriptio:

1 Valmisteluvaihe Satakunnan vaihemaakuntakaava 2, Viranomaistyöneuvottelu, 1.6.2016 Maakunnallisesti merkittävät bioenergia- ja puuterminaalit Maakuntainsinööri Anne Nummela Kuvat: Manu Hollmén, Teemu Tervo (Vapo)

2 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT) Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto Yleistavoitteet Alueidenkäytössä turvataan energiahuollon valtakunnalliset tarpeet ja edistetään uusiutuvien energialähteiden hyödyntämismahdollisuuksia. Erityistavoitteet Maakuntakaavoituksessa on osoitettava ja muussa alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon valtakunnallisen energiahuollon kannalta merkittävät voimajohtojen linjaukset siten, että niiden toteuttamismahdollisuudet säilyvät. Suunnittelussa on otettava huomioon sekä tarpeelliset uudet linjaukset että vanhojen verkostojen parantamisten ja laajentamisten tarpeet. Voimajohtolinjauksissa on ensisijaisesti hyödynnettävä olemassa olevia johtokäytäviä. Maakuntakaavoituksessa on osoitettava tuulivoiman hyödyntämiseen parhaiten soveltuvat alueet. Tuulivoimalat on sijoitettava ensisijaisesti keskitetysti useamman voimalan yksiköihin. Edellä mainittuja yhteys- ja energiaverkostoja koskevassa alueidenkäytössä ja alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon sään ääri-ilmiöiden ja tulvien riskit, ympäröivä maankäyttö ja sen kehittämistarpeet sekä lähiympäristö, erityisesti asutus, arvokkaat luonto- ja kulttuurikohteet ja - alueet sekä maiseman erityispiirteet.

3 Satakunnan vaihemaakuntakuntakaavan 2 yleiset tavoitteet, tavoiteraportin sivu 25 Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 tavoitteena on uusiutuvan energian ja biotalouden kasvumahdollisuuksien edistäminen, muuttuvan kaupan mahdollisuuksien tunnistaminen sekä maakunnan kulttuurisen identiteetin vahvistaminen asukkaat ja luonnonympäristö huomioiden. Tavoitteena on kotimaisen energiantuotannon lisääminen ja huoltovarmuuden edistäminen. Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 suunnittelun perusperiaatteina ovat hyvän elinympäristön luominen sekä ekologisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävän kehityksen edistäminen.

4 Satakunnan vaihemaakuntakuntakaavan 2 tavoitteet, tavoiteraportin sivu 27 Tavoitteet on kuvattu maankäyttö- ja rakennuslaissa (MRL 28§) maakuntakaavalle asetettujen sisältövaatimusten mukaisessa järjestyksessä. Maankäyttö- ja rakennuslaissa on kiinnitettävä erityistä huomiota: 1) maakunnan tarkoituksenmukaiseen alue- ja yhdyskuntarakenteeseen; 2) alueiden käytön ekologiseen kestävyyteen; 3) ympäristön ja talouden kannalta kestäviin liikenteen ja teknisen huollon järjestelyihin; 4) vesi- ja maa-ainesvarojen kestävään käyttöön; 5) maakunnan elinkeinoelämän toimintaedellytyksiin; 6) maiseman, luonnonarvojen ja kulttuuriperinnön vaalimiseen; sekä 7) virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyyteen.

5 3) ympäristön ja talouden kannalta kestävät liikenteen ja teknisen huollon järjestelyt, raportin sivu 34 Satakunta on ilmastoystävällinen, kestävien energiaratkaisujen maakunta uusiutuvaa energiaa käytetään laajamittaisesti kehitetään valtakunnan energia-omavaraisuutta osoitettaan aluevarauksia bioenergian tarpeisiin  mahdollisuus energia-alan osaamisen lisäämiselle, uusia liiketoimintamahdollisuuksia ja työpaikkoja Satakunta on ensimmäisten joukossa aloittamassa aurinkoenergian laajamittaista tuotantoa bioenergian terminaalialueilla vastataan biotalouden tarpeisiin uusiutuvien energiajakeiden laajamittaisempi käyttö on mahdollista

6 Bioenergia- ja puuterminaaliselvitys Selvitys on valmistunut 04/2016 Laatija Manu Hollmen Selvityksen rakenne: Terminaalityypit Terminaalien tarve Keskeinen lainsäädäntö ja luvat Vaikutukset ympäristöön Valintakriteerit Terminaalikortit

7 TERMINAALITYYPIT Yhdistelmäterminaali Operointiterminaali Puskuriterminaali

8 TERMINAALITYYPIT Yhdistelmäterminaali Käsiteltävät materiaalit –Energia- ja ainespuu, myös puhdas kierrätyspuu –Tuhka –Kasvi- ja vihannesteollisuuden kuori ym. –Peltoenergia –Kiviaines –Purkubetoni –Ym.

9 TERMINAALITYYPIT Yhdistelmäterminaali Kunnollinen tieyhteys Haketus / murskaus 24/7 Ainakin osin asvaltoitu Varastohalleja, kiinteä hakkuri Valumavesien käsittely > 5 hehtaaria Pakkasvarastointi Sähkö- ja vesiliittymä

10 TERMINAALITYYPIT Operointiterminaali Käsiteltävät materiaalit –Energia- ja ainespuu, myös puhdas kierrätyspuu –Peltoenergia Kunnollinen tieyhteys Haketus / murskaus 16/6 Ainakin osin asvaltoitu Kiinteä hakkuri Valumavesien keruu

11 TERMINAALITYYPIT Puskuriterminaali Käsiteltävät materiaalit –Energia- ja ainespuu Kelirikkoaikaan liikennöitävä tieyhteys Haketus / murskaus satunnaisesti Ei välttämättä asvaltoitu

12 BIOENERGIA- JA PUUTERMINAALIEN TARVE SATAKUNNASSA Selvityksessä esitetyn mukaan: Metsäenergiapotentiaali Käyttö / tarve tulevaisuudessa Arvio tarvittavien terminaalien määrästä / koosta

13

14 KUINKA PALJON METSÄENERGIAA KÄYTETÄÄN NYT, ENTÄ TULEVAISUUDESSA? Voima- ja lämpölaitosten puuenergian käyttö 2014 sekä tekninen maksimikäyttömäärä Satakunnan polttoaineen hankinta-alueekseen määritelleiden lämpö- ja voimalaitosten metsäenergian teoreettinen maksimikäyttö edellä mainituin ehdoin voisi olla nykyisillä kattilatehoilla n. 3,0 TWh. Arvio metsäenergian käyttömäärästä tulevaisuudessa teknologian kehittyminen kilpailevien energiamuotojen saatavuus ilmastonmuutoksen etenemisnopeus poliittiset päätökset  vuoden 2014 maksimikäyttömäärä + 10% = 3,3TWh

15 KUINKA PALJON BIOENERGIA- JA PUUTERMINAALEILLE TÄYTYY VARATA ALUETTA? Terminaaleissa hehtaarin kokoisella alueella varastoitavan metsäenergian määristä esiintyy erilaisia laskelmia ja arvioita alkaen 7 GWh:sta aina 35 GWh:n saakka. VTT on laatimassaan terminaalikäsikirjassa päätynyt karsitun puun osalta lukuun 14GWh per hehtaari. Oletuksella, että terminaalien kautta kulkisi vuonna 2035 50% metsäenergian kokonaiskäyttömäärästä ja yhden hehtaarin kokoiseen terminaaliin varastoidaan vuoden kiertoajalla 14GWh metsäenergiaa, muodostuu tarvittavien terminaalien kokonaispinta-alaksi n. 115 hehtaaria.

16 KESKEINEN LAINSÄÄDÄNTÖ JA LUVAT Maankäyttö- ja rakennuslaki Rakennuslupa / toimenpidelupa Ympäristönsuojelulaki Ympäristölupa Laki metsätuhojen torjunnasta (1087/2013), Maa- ja metsätalousministeriön asetus puutavaran poistamisen vaihtoehtoisista toimenpiteistä ja omavalvontailmoituksesta (6/2014) Valtioneuvoston asetus puutavaran poiskuljettamista koskevasta aluejaosta (1309/2013 Paloturvallisuus!

17 VALINTAKRITEERIT Sijainti / alueellinen kattavuus Kaavoitus Liikenteelliset seikat Maaperä ja kantavuus Etäisyys loma- ja asuinrakennuksiin Omistus ja laajentumismahdollisuus Sähkö- ja vesiverkko

18 VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Liikenne > melu, pöly Haketus/murskaus > melu, pöly Hyönteisvauriot puustossa Koneiden öljyvuodot Tulipalo

19 TERMINAALIKORTTI

20

21 BIOENERGIA- JA PUUTERMINAALIT SELVITYKSESSÄ 47 kpl, 32 alueelle mahdollista toteuttaa kaikki terminaalityypit Pinta-ala Keskimääräinen pinta-ala 4,2ha (34 alueella ilmoitettu pinta-ala) 17 kpl yli 10ha - 13 alueella pinta-ala ”riittävä” 26kpl alle 5ha Asutus 17 aluetta alle 300m asutuksesta 20 aluetta yli 500m asutuksesta Naapurusto 30 kpl metsätalousalueella (tai maatalous) 3kpl jätteenkäsittelyalueella

22

23 S EURAAVAKSI : Maakunnallisen merkittävyyden määrittäminen Vaikutukset Liikenne Mahdolliset synergiaedut Terminaalien kaavamerkintä ja merkinnän oikeusvaikutukset Kaavamerkintä turvaa terminaalitoiminnan tulevaisuudessa

24 Kuva: Teemu Tervo / Vapo