Vesi kemiallinen aine, elimistömme tärkein neste Tämän tuotoksen Nettilukion Nälkä ja jano –ilmiöön teki: Hanne Hellgrén.

Esitys aiheesta: "Vesi kemiallinen aine, elimistömme tärkein neste Tämän tuotoksen Nettilukion Nälkä ja jano –ilmiöön teki: Hanne Hellgrén."— Esityksen transkriptio:

1 Vesi kemiallinen aine, elimistömme tärkein neste Tämän tuotoksen Nettilukion Nälkä ja jano –ilmiöön teki: Hanne Hellgrén

2 Vesi on kemiallinen yhdiste, joka koostuu kahdesta alkuaineesta Yhdessä vesimolekyylissä on yksi happiatomi O ja kaksi vetyatomia H Kuuntele lisätietoa vesimolekyylistä Mitä vesi on? Kuvan lähde: www.wikipedia.org H2OH2O

3 Miten vesimolekyylit liittyvät toisiinsa? Vesimolekyylissä happiatomilla O on pieni negatiivinen sähkövaraus, vedyillä H positiivinen: Koska erimerkkiset varaukset vetävät toisiaan puoleensa (kuten magneetissa), vesimolekyylit liittyvät yhteen. Siihen, miten tiiviisti vesimolekyylit pysyvät yhdessä, eli esiintyykö vesi kiinteänä aineena (jää), nesteenä vai kaasuna, vaikuttaa mm. lämpötila. Kuvan lähde: http://nanokoulu.jyu.fi/

4 Veden olomuodot Aineiden erilaiset olomuodot selittyvät ns. lämpöliikkeellä. Aineen rakenneosaset, atomit, liikkuvat sitä enemmän, mitä korkeampi lämpötila on. Vesi esiintyy kolmessa olomuodossa: 1. Veden sulamispiste/ jäätymispiste on 0 Celsiusastetta. Kun lämpötila on alle 0 astetta, vesi jäätyy eli muuttuu kiinteäksi aineeksi. Jäässä vesimolekyylit ovat pakkautuneet kiinni toisiinsa, niiden lämpöliike on vähäistä ja ne muodostavat kiteitä (esim. lumihiutale) 2. Nestemäisessä vedessä vesimolekyylit liikkuvat melko vapaasti toistensa lomassa. 3. Veden kiehumispiste on 100 Celsiusastetta. Tässä lämpötilassa atomien lämpöliike on niin voimakasta, että vesimolekyylien väliset sidokset alkavat katketa, jolloin molekyylit karkaavat ilmaan liikkuen vapaasti. Vesihöyry on kaasumaista vettä. Kuuntele lisätietoa veden olomuotomuutoksista

5 Vesi on liuotin Monet aineet liukenevat hyvin veteen, esim. sokeri, suola, alkoholi Kun aine liukenee veteen, sen rakenneosaset irtoavat toisistaan ja liikkuvat vapaasti liuoksessa, eikä liuenneen aineen osasia erota liuoksesta. Täysin puhdas vesi (esim. tislattu) ei sisällä liuenneita aineita. Se on mautonta, hajutonta, eikä johda sähköä. Käyttövedessä on aina liuenneena muita aineita, kuten maaperästä lähtöisin olevia kivennäisaineita ja suoloja. Kuuntele lisätietoja veden liuotinominaisuuksista

6 Onko ihmisessäkin vettä? Aikuisen ihmisen kehon painosta suurin osa on vettä: miehillä n. 50-70%, naisilla n. 40- 60% Vertailun vuoksi; tuorekurkun vesipitoisuus on 97%, banaanin 74% ja näkkileivän 8%

7 Missä ihmiskehossa on vettä? Suurin osa kehon vesimäärästä on solujen sisällä, lisäksi sitä on mm. solujen väleissä olevassa kudosnesteessä ja veriplasmassa. Elimistön erilaisten säätelyjärjestelmien ansiosta nesteiden koostumus ja tilavuus pyrkii pysymään aina lähes samana, esim. veren määrä ei vaihtele juurikaan, vaikka juomme toisena päivänä enemmän vettä ja toisena vähemmän Pääosa kehon vesimolekyyleistä on sitoutuneena muihin molekyyleihin, vettä ei siis hölsky vapaana kehossamme Kaikissa kudoksissa ei ole yhtä paljon vettä: aivokudoksessa vettä on 85%, luukudoksessa 20% ja rasvakudoksessa vain 10%. Rasvakudoksen vähäinen vesimäärä selittää sen, miksi naisen kehossa on tavallisesti vähemmän vettä kuin miehen kehossa. Kuuntele lisätietoa elimistön nestejärjestelmästä kudosten rajapintojen toiminnasta

8 Mistä saamme vettä ja miten sitä poistuu kehosta? ihminen saa vettä pääasiallisesti syömästään ruoasta ja juomistaan nesteistä muutama desilitra vettä syntyy elimistössä päivittäin siitä, kun vetyä sisältävät ravintoaineet (mm. rasvat, hiilihydraatit) palavat eli hapettuvat vettä poistuu elimistöstä mm. hikoillessa, hengitysilman mukana vesihöyrynä sekä virtsan mukana kehon säätelyjärjestelmät pitävät kehoon tulevan ja siitä poistuvan nesteen määrän yhtä suurena

9 Mihin vettä tarvitaan elimistössä? vesi toimii elimistössä lukuisissa tehtävissä, tässä muutama esimerkki: solujen sisäinen vesi pitää solut muodossaan (solussa on vettä n. 60-90%) solunsisäiset kemialliset reaktiot, kuten energiantuotanto, tapahtuvat vesiliuoksessa kehon lämmönsäätelyyn tarvitaan vettä ruoansulatus tarvitsee nestettä toimiakseen (esim. kuiva ruokamassa ei etenisi suolistossa eivätkä ravintoaineet imeytyisi siitä tehokkaasti) ravintoaineet kulkeutuvat soluihin ja kuona-aineet niistä pois vesiliuoksissa vesi toimii elimistön voitelunesteenä mm. nivel- ja kudospinnoilla

10 Miksi tulee jano? Elimistössä on lukuisia reseptoreita, jotka tarkkailevat mm. veren tilavuutta ja väkevyyttä. Jos veri väkevöityy, eli sen vesipitoisuus pienenee liiaksi, reseptorit välittävät tästä tiedon aivoihin, joiden tietyistä osista erittyy janon tunteen aiheuttavaa ja virtsan veden määrää vähentävää hormonia Hyvin kuumissa olosuhteissa tai kovassa rasituksessa jano ei ole luotettava nestevajauksen mittari, sillä jano tulee viiveellä: Nestehukka voi kehittyä nopeasti kovaksi, eikä janon tunne ehdi varoittaa ajoissa.

11 Miten veden puute vaikuttaa elimistöön? ihminen tulee toimeen vain muutaman päivän ilman vettä jo 2-5% vesivajaus kehossa aiheuttaa päänsärkyä, huimausta, väsymystä jne. Yli 10% vajaus aiheuttaa sekavuutta, lihasten kangistumista ym. vakavia oireita ja yli 15% nestevajauksesta seuraa kuolema. Huomattavaa on, että lapsilla jo reilun 10% nestevajaus aiheuttaa hengenvaaran!

12 Huolehdi terveydestäsi ja ylläpidä hyvää oloa: Nauti sopivasti vettä! Aikuinen tarvitsee päivittäin n. 1-1,5 litraa nesteitä sen nesteen lisäksi, joka tulee ruoan mukana Vesi on ylivoimaisesti paras ja terveellisin janojuoma! Paljon suositusta suuremman nestemäärän juomisesta ei ole osoitettu olevan hyötyä. Liiallinen, monen litran vedenjuonti päivittäin voi olla haitallista, jopa vaarallista, ja joka tapauksessa se on tarpeetonta. Mm. liikunta, raskas työ, erityisen lämmin sää ja kuume lisäävät nesteen tarvetta. Jos vettä joutuu juomaan paljon, on hyvä nauttia osa siitä esim. kivennäisvetenä, sillä kivennäisaineet ovat keskeisessä roolissa elimistömme nestetasapainon ja normaalin toiminnan säilymisessä. Esim. raskaassa liikunnassa tai työssä kuumissa olosuhteissa nesteen tarve voi olla 2-5dl tunnissa.

13 Lähteet: Ahola, M. Ravitsemustieteen kertaus: Vesi. 2009. Luettu 22.9.2009. A. Arstila et al. Ihmisen fysiologia ja anatomia. WS Bookwell Oy. Porvoo 2004. Lehtiniemi, K. ja Turpeenoja, L. Mooli 1 – Ihmisen ja elinympäristön kemia. Otava 2008. Svennevig, Birgitte 2001: Komeettasade täytti meret. Tieteen Kuvalehti, 15/2001, 32-33. http://www.illvid.dk/polopoly.jsp?d=157&a=856&id=7462 http://www.illvid.dk/polopoly.jsp?d=157&a=856&id=7462 Taloudellinen Tiedotustoimisto 1998, verkkojulkaisut: Vedestä vettä. http://www.tat.fi/fi/koulut/vedesta/vedesta.htm http://www.tat.fi/fi/koulut/vedesta/vedesta.htm Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Artikkeli ”Vinkkejä viisaisiin juomavalintoihin”. Päivitetty 20.8.2009. http://www.ktl.fi/portal/16764 http://www.ktl.fi/portal/16764 Tohtori.fi –sivusto. Artikkeli: Juomat. (Etusivu » Klinikat » Ravinto » Ruokailu kohdalleen) http://www.tohtori.fi/?page=5034255&id=9379381 Voutilainen, Eeva, ETL. Helsingin yliopiston Avoin yliopisto. Osio:Vesi, sivustolla ”Ravitsemustieteen perusteita”. http://www.avoin.helsinki.fi/oppimateriaalit/ravitsemustieteen_perusteet/04_venakaklo_vesi.shtml http://www.avoin.helsinki.fi/oppimateriaalit/ravitsemustieteen_perusteet/04_venakaklo_vesi.shtml Wikipedia, vapaa tietosanakirja. Artikkeli ”Olomuodot”. http://fi.wikipedia.org/wiki/Aineen_olomuodot Luettu 18.9.2009.http://fi.wikipedia.org/wiki/Aineen_olomuodot Wikipedia, vapaa tietosanakirja. Artikkeli ”Vesi”. http://fi.wikipedia.org/wiki/Vesi Luettu 18.9.2009.http://fi.wikipedia.org/wiki/Vesi