Esittely latautuu. Ole hyvä ja odota

Esittely latautuu. Ole hyvä ja odota

KASVIEN VESI- JA RAVINNETALOUS

Samankaltaiset esitykset


Esitys aiheesta: "KASVIEN VESI- JA RAVINNETALOUS"— Esityksen transkriptio:

1 KASVIEN VESI- JA RAVINNETALOUS

2 JUURET

3 Juurikarvat: tehostavat juurten toimintaa
Sienijuuri: kasvin ja sienen symbioosi Kuva kirjan sivulta 72

4 VESI JUUREEN VESI SIIRTYY MAASTA JUURIKARVOIHIN OSMOOTTISESTI (maaperässä enemmän vettä kuin soluissa) VESI Kasvien solunesteen liuenneiden aineiden määrä on suurempi kuin juuria ympäröivän maaperän vedessä. Vettä tunkeutuu juuren soluihin osmoottisesti puoliläpäisevän solukalvon läpi, laimeammasta liuoksesta väkevämpään. JUURI-KARVA

5 VARSI

6 Varressa johtosolukko muodostaa johtojänteitä
Putkiloita/puusoluja  muodostavat johtojänteitä Puuosan putkilot (eloton)  muodostuu yhtenäisiä putkia juuresta lehteen  vesi ja ravinteet Nilan siiviläputket (elollinen) yhteyttämistuotteet Puuvartisilla myös jälsikerros

7 NILA JOHTOJÄNTEEN RAKENNE JÄLSI PUUOSA PUUOSAN PUTKILOT

8 VESI VARRESSA VARRESSA VESI NOUSEE JOHTOJÄNTEEN PUUOSAN PUTKILOISSA
KORKEIMMAT PUUT YLI 120 M PUUOSA NILA JÄLSI

9 VESI NOUSEE 1. HAIHTUMISIMU 2. JUURIPAINE 3. KAPILLAARI-ILMIÖ
JUURIPAINE VAATII ENERGIAA Yöllä ja keväällä kun haihtumisimu ei toimi KASVIT HAIHDUTTAVAT

10

11 Koheesio pitää vesimolekyylejä kiinni toisissaan

12 LEHTI

13 Lehden rakenne Pintasolukko Perussolukko Johtosolukko

14 ILMARAON TOIMINTA KOSTEALLA AUKI  HAIHDUTTAMINEN, YHTEYTYS
KUIVALLA KIINNI  VESI SÄÄSTYY, EI YHTEYTTÄMISTÄ KOHEESIOVOIMAN VAIKUTUKSESTA VESIMOLEKYYLIT OVAT KIINNI TOISISSAAN

15 Kasveilta kuluu energiaa ravinteiden ottoon
Kasvit tarvitsevat kasvuunsa vettä, ravinteita ja hiilidioksidia. Ravinteet ovat maaperän epäorgaanisia aineita: sidotaan kasvissa orgaanisiin yhdisteisiin ja käytetään esim entsyymien osana Ravinteiden otto on juurissa aktiivista aineiden kuljetusta  Tarvittava ATP syntyy mitokondrioissa (sokeri lehdistä ja happi huokoisesta maasta) Juuren johtojänteisiin ravinteet valikoidaan solun kuljettajaproteiinien ja protonipumppujen avulla. Kuva kirjan sivulta 72

16 Niukin ravinne rajoittaa kasvua eniten
Hiilen, hapen ja vedyn kasvit saavat fotosynteesillä. Kasvien tarvitsemat pääravinteet: N,P,K,S,Ca,Mg Kasvit tarvitsevat myös hivenaineita: Cu,B,Mo,Zn,Mn,Cr,Fe Kasvit tarvitsevat eri ravinteita kasvunsa eri vaiheissa. Luonnossa erilaisten kasvupaikkojen ravinteisuus vaihtelee. Minimilain mukaan kasvin kasvua rajoittaa aina se tekijä, josta tulee ensimmäisenä pula. Kuva kirjan sivulta 72

17 PÄÄRAVINTEET N P K S Ca Mg PROTEIINEIHIN TYPPI
DNA, ATP, TAIMET, SIEMENET FOSFORI KALIUM HALLAN JA KUIVUUDEN KESTO RIKKI AMINOHAPOT, proteiinit KALSIUM SOLUKALVOISSA MAGNESIUM VIHERHIUKKASISSA

18 Tehtävät Tehtävä 2 sivulla 47 Tehtävä 3 sivulla 47

19 3. Kasvien veden tarve ja sopeutumat kuiviin oloihin (YO-tehtävä S-02)
a) Mihin kasvit tarvitsevat vettä? b) Millä eri tavoin kasvit ovat sopeutuneet kuiviin oloihin?

20 VASTAUS 3a: Kasvien veden tarve ja sopeutumat kuiviin oloihin (YO-tehtävä S-02)
20

21 VASTAUS 3b: Kasvien veden tarve ja sopeutumat kuiviin oloihin (YO-tehtävä S-02)
21

22


Lataa ppt "KASVIEN VESI- JA RAVINNETALOUS"

Samankaltaiset esitykset


Iklan oleh Google