Hurtig 2015-2016 TE1 Itsehoito ja ensiapu. Esimerkki uusista sähköisistä yo- koekysymyksistä Oheisessa videossa on kuvattu tapaturma.Tehtävänäsi on auttaa.

Esitys aiheesta: "Hurtig 2015-2016 TE1 Itsehoito ja ensiapu. Esimerkki uusista sähköisistä yo- koekysymyksistä Oheisessa videossa on kuvattu tapaturma.Tehtävänäsi on auttaa."— Esityksen transkriptio:

1 Hurtig 2015-2016 TE1 Itsehoito ja ensiapu

2 Esimerkki uusista sähköisistä yo- koekysymyksistä Oheisessa videossa on kuvattu tapaturma.Tehtävänäsi on auttaa tilanteessa. Kerro, mitä teet ja miksi.videossa https://digabi.fi/kokeet/esimerkkitehtavat/terveystieto/te- c1-soveltaminen/ https://digabi.fi/kokeet/esimerkkitehtavat/terveystieto/te- c1-soveltaminen/

3 Kuumeen itsehoito Lepää. Juo vettä (nestettä) runsaasti, sillä kuumeinen elimistö haihduttaa normaalia enemmän nestettä. Itsehoitolääkkeet (tulehduskipulääkkeet, parasetamoli) Vältä rasitusta. Hakeudu lääkärin vastaanotolle, jos kuume on kestänyt 3–4 vuorokautta.

4 Flunssan ja influenssan itsehoito Lepo ja rasituksen välttäminen. Tulehduskipulääkettä tarvittaessa vain lyhytaikaisesti (ibuprofeeni) Nenää avaavien suihkeiden käyttö tarvittaessa Puhumisen välttäminen  Kuiskaaminenkin rasittaa äänihuulia. Käsien pesu ja kättelyn välttäminen

5 Päänsäryn ja migreenin itsehoito Päänsäryn itsehoito Tulehduskipulääkkeet Säännöllinen ateriarytmi Tasainen verensokeri- pitoisuus Nestetasapaino Liikunta Migreenin itsehoito Lepo (viileä, pimeä ja hiljainen tila) Lääkehoito

6 Liikuntavammat Liikuntavammat voidaan jakaa 1)akuutteihin vammoihin ja 2) rasitusvammoihin. Akuutit vammat ovat yleisempiä. Rasitusvammat johtuvat esimerkiksi 1. ylikuormituksesta 2. kehnosta lihaskunnosta 3. kehon huonosta hallinnasta 4. puutteellisesta suoritustekniikasta.

7 Vammojen riskiä lisäävät: 1. erilaiset vaillinaiset fyysiset ominaisuudet (esimerkiksi liikkuvuus tai lihaskunto) 2. taitotason puute 3. psyykkiset ominaisuudet (esimerkiksi omien tunteiden hallitsemattomuus tai keskittymisvaikeudet) 4. harjoittelun liiallinen kesto ja intensiteetti 5. puutteelliset varusteet, huonot sääolosuhteet

8 Liikuntavammojen torjunta oikeanlainen harjoittelu lämmittely, loppuverryttely, venyttely rasituksesta palautuminen oikeanlaiset liikuntavarusteet keskittyminen suoritukseen vanhojen vammojen hoito ja kuntoutus harjoittelun välttäminen sairaana ja väsyneenä

9 Hätäpuhelu Soita 112 Kerro, mitä on tapahtunut. Kerro missä (osoite ja kunta) onnettomuus on tapahtunut. Vastaa hätäkeskuksen esittämiin kysymyksiin. Toimi saatujen ohjeiden mukaisesti. Lopeta puhelu vasta luvan saatuasi.

10 Elvytys Onko potilas herätettävissä? Jos ei, soita 112! Avaa hengitystiet. Jos hengittää, käännä kylkiasentoon. Jos ei hengitä, 30 painelua, 2 puhallusta.

11 Lapsen elvytys Herättele, puhuttele tai ravistele elottomalta näyttävää lasta. Jos lapsi ei reagoi: soita hätänumeroon 112 tai pyydä joku läsnäolijoista soittamaan elvytä lasta ensin minuutti ja soita sen jälkeen 112 (mikäli olet yksin). Käännä lapsi selälleen ja tarkista hengitys.

12 Avaa hengitystiet, tarkista hengittääkö lapsi. Jos hengitys ei ole normaalia, puhalla 5 kertaa. Tarkista, liikkuuko rintakehä. Jatka 30 painalluksella. Painele yhden käden kämmenen tyvellä sata kertaa minuutissa.

13 Puhalla kaksi kertaa. Kahden puhalluksen kesto saa olla 5 sekuntia. Sulje elvytettävän sieraimet. Aseta suusi tiiviisti autettavan suuta vasten. Puhalla rauhallisesti. Katso nouseeko rintakehä. Tee uudelleen 30 painelua ja 2 puhallusta. Jos elvytät yksin, soita hätänumeroon 112, jos hätäpuhelua ei ole vielä soitettu. Jatka elvytystä rytmillä 30:2, kunnes lapsi virkoaa tai voit siirtää vastuun ammattihenkilölle tai omat voimasi loppuvat.

14 Paineluelvytys Alle 1-v.Alle murrosikäisetMurrosikäiset ja aikuiset Painelupaikkarintalastan alaosa rintalastan keskiosa Tekniikka2 sormea1–2 kättä2 kättä Paineluiden syvyys 1/3 rintakehästä (noin 4cm) 1/3 rintakehästä (noin 5cm) 1/3 rintakehästä (5–6cm) Paineluita minuutissa 100–120 Paineluiden ja puhallusten suhde 30:2

15 Defibrillaatio Sähköisku, joka kulkee sydämen läpi. Defibrillaattori ei käynnistä sydäntä, vaan pysäyttää rytmihäiriön. Tulevaisuudessa suomalaisten käytössä on puoliautomaattisia neuvovia defibrillaattoreita, jotka ohjaavat käyttäjäänsä. Jokainen minuutti, jonka defibrillaatio viivästyy, laskee elvytettävän selviytymisen todennäköisyyttä 10–12%. SPR:n tavoitteena on peruselvytystaitojen lisääminen ja defibrilloinnin tunnetuksi tekeminen sekä laitteiden leviäminen julkisiin tiloihin.

16 Kansainvälinen tunnus, joka kertoo puoliautomaattisen defibrillaattorin sijaintipaikan. (The International Liaison Committee on Resuscitation, ILCOR)

17 Sokin ensiapu 1. Tyrehdytä verenvuodot. 2. Soita 112. 3. Aseta sokissa oleva makuulle jalat kohotettuna. 4. Suojaa kylmältä esimerkiksi huovalla ja eristä kylmästä alustasta. 5. Rauhoita.

18 Myrkytysten ensiapu Myrkytyksen vakavuus riippuu myrkyllisen aineen laadusta ja määrästä sekä tavasta, jolla myrkky on joutunut elimistöön. Soita hätätilanteessa 112. Myrkytystapauksissa voi soittaa myrkytystietokeskukseen (09) 471 922 (24h/vrk) Toimi myrkytystietokeskuksen ohjeiden mukaisesti. Älä oksennuta mahdollisen myrkytyksen saanutta. Tarkkaile autettavaa. Aseta tajuton kylkiasentoon. Aloita elvytys, jos autettava menee elottomaksi.

19 Palovammojen ensiapu Jäähdytä pientä palovammaa kylmällä vedellä. Peitä rakkulainen vamma-alue puhtaalla suojasiteellä. Vaihda side 2–3 päivän välein. Tulehtuneet palovammat tulee hoitaa lääkärissä.

20 Lääkärinhoitoa vaativat palovammat Kämmentä suuremmat 2. asteen vammat ja 3. asteen palovammat Kasvojen ja käsien syvät palovammat Hengitystiepalovammat Sähköpalovammat Lasten palovammat, jos vamma-alue on suurempi kuin lapsen oma kämmen Vanhusten lievät palovammat (Iäkkäiden hoitotulokset on todettu huonommiksi kuin nuorten hoitotulokset.) Jotakin sairautta sairastavan henkilön esim. diabeetikon palovammat

21 Silmätapaturmien ensiapu Autettavan molemmat silmät on peitettävä silmän liikkeiden estämiseksi. Roska silmässä aiheuttaa kyynelehtimistä ja hiertämisen tunteen. → Huuhtele silmää puhtaassa vedessä. Esimerkiksi kemikaalit voivat aiheuttaa pysyviä vaurioita. Hitsausvamma tai lumisokeus voivat aiheuttaa silmän sidekalvon tulehduksen. Oireina punoitus, kyynelehtiminen ja valonarkuus. → Peitä autettavan molemmat silmät ja aseta hänet makuuasentoon. → Vamma tarvitsee lääkärinhoitoa, jos oireet kestävät yli vuorokauden.

22 Hammastapaturmien ensiapu Hammastapaturmia sattuu eniten 1. useissa joukkuelajeissa 2. liikenneonnettomuuksissa 3. pahoinpitelyissä. Ota irronnut hammas talteen. Hammaslääkäri voi kiinnittää potilaan oman hampaan uudelleen. Potilaan kannattaa pitää irronnutta hammasta myös suussaan  etu hammasta kiinnitettäessä. Irronnut hammasproteesi kannattaa myös säilyttää jatkotoimien vuoksi.

23 Käärmeen purema Kyykäärme on ainut myrkyllinen käärmelaji Suomessa. Pureman tunnistaa kahdesta noin puolen sentin päässä toisistaan olevista rei’istä. Puremakohta turpoaa, aristaa ja punoittaa. Oireina vatsakipua, pahoinvointia ja ripulia. Rauhoita pureman saanutta. Anna kyypakkauksen tabletteja. Turhaa liikkumista tulisi välttää. Raaja asetetaan lepoasentoon, mutta ei koholle. Toimita pureman saanut hoitoon.

24 Hyönteisten pistot Pistot eivät aiheuta yleensä vakavia oireita Suomessa. Mehiläisen ja ampiaisen pisto voi olla vaarallinen, jos pistoja on useita. Jos pistin jää myrkkyrauhasineen ihoon, se on yritettävä poistaa esimerkiksi veitsen terällä. Puristettaessa myrkkyrauhasen loput myrkyt voivat joutua elimistöön. Hengitysvaikeuksista kärsivälle voi antaa kyypakkauksen tabletteja, jonka jälkeen henkilö on toimitettava hoitoon.

25 Sähkötapaturmien ensiapu Auttajan turvallisuus on otettava huomioon! Jos onnettomuus on aiheutunut suurjänniteiskusta, esimerkiksi voimansiirtojohdon pudottua maahan, voi vaarallinen alue ulottua jopa 25 metrin säteelle. Soita hätänumeroon 112. Jos tapaturman uhri on kiinni sähkölaitteessa, hän johtaa sähköä. 1. Kytke virtapiiri pois päältä. 2. Käytä sähköä eristäviä kumikäsineitä, jalkineita, kuivaa puuta tai kangasta, jotka eristävät kohtalaisesti sähköä tai yritä irrottaa potilas esimerkiksi puukepin avulla.

26 Sähkötapaturmaan joutuneella voi olla pistelyä, lihassärkyä tai palovammoja. Aseta tajuton kylkiasentoon ja tarkkaile hengitystä. Jos autettava ei hengitä, soita 112 ja aloita elvytys. Toimita sähkötapaturmaan joutunut lääkärin hoitoon.

27 Tehtävä 1. Miten erotat pyörtyneen tajuttomasta? 2. Mitkä syyt voivat johtaa ihmisen tajuttomuuteen? 3. Minkälaisissa tilanteissa elvytystä ei aloiteta ollenkaan? 4. Mitä ensiapupakkaus sisältää? 5. Millaisen ensiapupakkauksen ottaisit ulkomaanmatkalle mukaan?

28 Vastaukset oppikirjan tehtäviin Ote 1 s. 137 tehtävä 1 Pyörtyminen johtuu aivojen verenkierron heikkenemisestä. Tila on ohimenevä tajuttomuuden tila, joka saattaa kestää vain joitakin sekunteja. Pyörtynyt henkilö tulee asettaa makuulle jalat koholle. Tajuton henkilö ei ole herätettävissä eikä hän reagoi ulkoisiin ärsykkeisiin. Tajuton hengittää ja hänet on asetettava kylkiasentoon. Tajuttomuustila on kestoltaan pidempi kuin pyörtyminen. Henkilö on toimitettava aina hoitoon.

29 Ote 1 s. 137 tehtävä 2 Pään vammat Aivoverenvuoto Aivoverenkierron tukos Aivokalvontulehdus Liian matala tai korkea verensokeri Vakava infektio Myrkytys Hapenpuute Epilepsia

30 Ote 1 s. 137 tehtävä 3 Elvytystä ei aloiteta, jos autettava henkilö on todennäköisesti ollut pitkään elottomana ja sekundaariset kuoleman merkit ovat havaittavissa (kuolonkankeus, lautumat).

31 Ote 1 s. 137 tehtävä 4 Elvytyssuojia Kolmioliinoja Joustositeitä Haavasiteitä Sidetaitoksia Laastareita Haavapyyhkeitä Ihoteippiä Suojakäsineitä Suojasiteitä Avaruuslakana Turvaleikkuri Kynä Hätäensiapuohjeet Korvaushakemuskaavake