Valmisteluvaihe Satakunnan vaihemaakuntakaava 2, Viranomaistyöneuvottelu, 1.6.2016 Maakunnallisesti merkittävät aurinkoenergian tuotantoalueet Maakuntainsinööri.

Esitys aiheesta: "Valmisteluvaihe Satakunnan vaihemaakuntakaava 2, Viranomaistyöneuvottelu, 1.6.2016 Maakunnallisesti merkittävät aurinkoenergian tuotantoalueet Maakuntainsinööri."— Esityksen transkriptio:

1 Valmisteluvaihe Satakunnan vaihemaakuntakaava 2, Viranomaistyöneuvottelu, 1.6.2016 Maakunnallisesti merkittävät aurinkoenergian tuotantoalueet Maakuntainsinööri Anne Nummela Kuvat: Pöyry Finland Oy

2 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT) Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto Yleistavoitteet Alueidenkäytössä turvataan energiahuollon valtakunnalliset tarpeet ja edistetään uusiutuvien energialähteiden hyödyntämismahdollisuuksia. Erityistavoitteet Maakuntakaavoituksessa on osoitettava ja muussa alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon valtakunnallisen energiahuollon kannalta merkittävät voimajohtojen linjaukset siten, että niiden toteuttamismahdollisuudet säilyvät. Suunnittelussa on otettava huomioon sekä tarpeelliset uudet linjaukset että vanhojen verkostojen parantamisten ja laajentamisten tarpeet. Voimajohtolinjauksissa on ensisijaisesti hyödynnettävä olemassa olevia johtokäytäviä. Maakuntakaavoituksessa on osoitettava tuulivoiman hyödyntämiseen parhaiten soveltuvat alueet. Tuulivoimalat on sijoitettava ensisijaisesti keskitetysti useamman voimalan yksiköihin. Edellä mainittuja yhteys- ja energiaverkostoja koskevassa alueidenkäytössä ja alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon sään ääri-ilmiöiden ja tulvien riskit, ympäröivä maankäyttö ja sen kehittämistarpeet sekä lähiympäristö, erityisesti asutus, arvokkaat luonto- ja kulttuurikohteet ja - alueet sekä maiseman erityispiirteet.

3 Satakunnan vaihemaakuntakuntakaavan 2 yleiset tavoitteet, tavoiteraportin sivu 25 Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 tavoitteena on uusiutuvan energian ja biotalouden kasvumahdollisuuksien edistäminen, muuttuvan kaupan mahdollisuuksien tunnistaminen sekä maakunnan kulttuurisen identiteetin vahvistaminen asukkaat ja luonnonympäristö huomioiden. Tavoitteena on kotimaisen energiantuotannon lisääminen ja huoltovarmuuden edistäminen. Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 suunnittelun perusperiaatteina ovat hyvän elinympäristön luominen sekä ekologisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävän kehityksen edistäminen.

4 Satakunnan vaihemaakuntakuntakaavan 2 tavoitteet, tavoiteraportin sivu 27 Tavoitteet on kuvattu maankäyttö- ja rakennuslaissa (MRL 28§) maakuntakaavalle asetettujen sisältövaatimusten mukaisessa järjestyksessä. Maankäyttö- ja rakennuslaissa on kiinnitettävä erityistä huomiota: 1) maakunnan tarkoituksenmukaiseen alue- ja yhdyskuntarakenteeseen; 2) alueiden käytön ekologiseen kestävyyteen; 3) ympäristön ja talouden kannalta kestäviin liikenteen ja teknisen huollon järjestelyihin; 4) vesi- ja maa-ainesvarojen kestävään käyttöön; 5) maakunnan elinkeinoelämän toimintaedellytyksiin; 6) maiseman, luonnonarvojen ja kulttuuriperinnön vaalimiseen; sekä 7) virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyyteen.

5 3) ympäristön ja talouden kannalta kestävät liikenteen ja teknisen huollon järjestelyt, raportin sivu 34 Satakunta on ilmastoystävällinen, kestävien energiaratkaisujen maakunta uusiutuvaa energiaa käytetään laajamittaisesti kehitetään valtakunnan energia-omavaraisuutta osoitettaan aluevarauksia bioenergian tarpeisiin  mahdollisuus energia-alan osaamisen lisäämiselle, uusia liiketoimintamahdollisuuksia ja työpaikkoja Satakunta on ensimmäisten joukossa aloittamassa aurinkoenergian laajamittaista tuotantoa bioenergian terminaalialueilla vastataan biotalouden tarpeisiin uusiutuvien energiajakeiden laajamittaisempi käyttö on mahdollista

6 Esiselvitys suuria pinta-aloja vaativan aurinkoenergian tuotantoalueiden tarkastelusta maakuntatasolla Osa hanketta Valtakunnallisesti merkittävät yritysalueet ja teollisuuden uusiutumisen mahdollistaminen Selvitys valmis 6.5.2016. Selvityksen laatijana Pöyry Finland Oy

7 Esiselvityksessä tarkastellaan seuraavia asioita: Laaditaan yhteenveto aurinkoenergian tuotannon ja laajojen aurinkokeräinalueiden nykytilanteesta Satakunnassa ja Suomessa. Selvitetään, miten suuret aurinkoenergiakeräinalueet Suomessa ja muualla Euroopassa on otettu huomioon kaavoituksessa ja niiden edellyttämät lupamenettelyt. Tarkastellaan mahdollisuuksia osoittaa seudullisesti merkittävät, laaja-alaiset aurinkoenergian tuotantoon tarkoitetut keräinalueet maakuntakaavassa Seudullisen kokoluokan määritelmä

8 Esiselvityksen tavoitteet ja rajaukset: Selvitetään, mitä mahdollisia maankäyttö- ja rakennusasetuksen (MRA 1 §) mukaisia vaikutuksia laajoilla aurinkoenergiakeräinalueilla on. Pohditaan sijoittumiskriteerejä, millaisille alueille laajoja aurinkokeräinalueita voisi sijoittaa. Tarkastellaan, millä kaavamerkinnöillä aurinkoenergiatuotantoon tarkoitetut maakunnallisesti ja seudullisesti merkittävät alueet tulisi osoittaa maakuntakaavoissa. Pohditaan, mitä suunnittelumääräyksiä kaavamerkintöihin tulisi liittää. Esiselvityksessä ei kartoiteta sopivia alueita, vaan paikkatietoanalyysit tehdään erikseen.

9

10 Esiselvityksessä keskitytään teollisen mittakaavan (>0.5MW) aktiiviseen aurinkoenergian hyödyntämiseen sähkön ja lämmön tuotannossa ei- keskittävän teknologian avulla maa- ja vesialueilla  Aurinkosähkö (PV, aurinkokennot) ja aurinkolämpö (keräimet)

11 AURINKOENERGIAN HYÖDYNTÄMISTAVAT Aurinkosähkö (PV, photovoltaic) Maailmanlaajuisesti eniten kokemusta Kehittynyt nopeasti viime vuosina, hyötysyhde parantunut Kustannukset laskeneet vauhdilla (-70% alle 10 vuodessa) Paneelien teho tyypillisesti 250-300 W, hyötysuhde 15 % Tyypillisesti 1 MW PV-aurinkosähköjärjestelmä tuottaa sähköenergiaa noin 800-1300 MWh vuoden aikana Vuonna 2014 Italiassa, Saksassa ja Kreikassa yli 7 % kulutetusta sähköenergiasta tuotettiin aurinkosähköjärjestelmin

12 Aurinkosähkö: kokoluokka Euroopasta löytyy useita esimerkkejä aurinkopuistoista, jotka ovat pinta-alaluokassa 150- 400 ha ja kapasiteetiltaan 50-300 MW, maailman suurin Yhdysvalloissa, 1300ha & 579MW Tanskassakin jo n. 800 MW, Kalundsborgissa Pohjoismaiden suurin: 61 MW (80 ha:lla) Suomessa tällä hetkellä 8-10 MW Suurin kelluva otetaan käyttöön UK:ssa 3/2016 - 6.3MW, 128ha

13 Aurinkolämpö/aurinkokaukolämpö Voidaan käyttää veden ja tilojen lämmitykseen, höyryn tuotantoon ja jäähdytykseen Auringon säteilyenergiaa otetaan talteen aurinkokeräinten avulla ja siirretään käyttökohteeseen järjestelmässä kiertävällä nesteellä Lämpöä voidaan myös varastoida varaajaan myöhempää käyttöä varten Taso- ja tyhjiöputkikeräimet yleisimmät Tanskan suurin 14 ha, 49 MW kaukolämpöteho

14 TEKNISET LÄHTÖKOHDAT Vaadittava infrastruktuuri ja perustustavat Vaativat tieyhteyden Eivät vaadi vesi- tai viemärijohtoa, tai asfaltointia Perustustapa: paalut, tukipilarit, jalusta tai kelluva perustus Tukirakenne voidaan upottaa maahan tai betonilaattaan Myös painotettu betoni- tai teräsperustus (ballast foundation), joka ei vaadi maapohjan läpäisemistä

15

16 Vaadittava infrastruktuuri: sähköjärjestelmä & verkkoonliityntä Aurinkosähkön tuotantolaitos: Yhteen kytketyt aurinkopaneeliryhmät (< 2800 paneelia / 1 MW per sarja) + invertterit (tasajännite → vaihtojännite) + jakelumuuntajat (sähkö keskijännitteiseksi) + liityntä verkkoon

17 Varastointi Tulevaisuudessa aurinkosähkön yleistyessä ja tuotantokapasiteetin lisääntyessä sähkön varastointia tarvitaan tasaamaan sähköntuotannon ja -kulutuksen välistä eroa eri vuorokauden- ja vuodenaikoina Toistaiseksi vain lähinnä testi- ja tutkimuskäyttöön asennettuja esimerkkejä, esim. Kiinassa litiumioniakusto, jonka kapasiteetti on noin 20 MW

18 HUOMIOIMINEN MAANKÄYTÖN SUUNNITTELUSSA JA LUVITUS - NYKYTILANNE Suomi Maaperusteisten aurinkoenergiajärjestelmien huomioonottamisessa ei Suomessa ole olemassa yhtenäistä valtakunnallista ohjeistoa, vaan käytännöistä päätetään kuntakohtaisesti Harvoja esimerkkejä maaperusteisten aurinkovoimahankkeiden ohjauksesta ja luvituksesta: Östersundomin osayleiskaava Helsingissä (vireillä) Rauman Lakarin asemakaava (vireillä) Suomen ainoa maaperusteinen aurinkosähkön tuotantoalue Keravalla (rakenteilla). Tarvitsi toimenpideluvan. Esiselvityksessä tarkasteltu myös Saksa, Italia, Iso-Britannia, Ranska, Sveitsi, Itävalta

19 Yleistä: Lupamenettelyä yksinkertaistettu monissa maissa EU-direktiivin 2009/28/CE pohjalta Suunnitellun aurinkoenergiajärjestelmän visuaalinen- /maisemavaikutus tärkein lupaprosessiin vaikuttava yksittäinen tekijä Pyrkimys ohjata aurinkosähkön tuotantoa intensiivisessä käytössä olleille maa-alueille Alueellisella tasolla pyritty helpottamaan aurinkoenergian tuotantolaitosten sijoittelua mm. selkeällä ohjeistuksella, johon kuuluu sijoittelukriteeristö ja tarkistuslista, jonka avulla vältetään maankäyttökonfliktit, negatiiviset ympäristövaikutukset ja sosiaaliseen hyväksyttävyyteen liittyvät ongelmat

20 AURINKOENERGIAN TUOTANTOALUEIDEN VAIKUTUKSET Aurinkoenergian tuotanto on päästötöntä Välilliset päästöt ja pääasialliset ympäristövaikutukset aiheutuvat järjestelmien tarvitsemien materiaalien tuotannosta ja paneelien tai keräinten valmistusprosessista Rakennusvaiheen ja toiminnan aikaiset ympäristövaikutukset ovat vähäisiä, mutta kuten kaikella rakentamisella, myös aurinkoenergian tuotantoalueilla on vaikutusta alueen luonnonoloihin, maisemaan ja ihmisiin

21 Materiaalit ja valmistus Mm. harvinaisia ja tai muiden prosessien sivutuotteena saatavia metalleja, joille ei tällä hetkellä korvaavia materiaaleja Voidaan kierrättää Valmistuksen aikaiset päästöt Vaikutukset luonnon monimuotoisuuteen Otetaan melko laajoja alueita käyttöön Huolellisella sijoittelulla vältetään arvokohteita ja pirstoutumista Ei merkittäviä vaikutuksia käytön aikana (vrt. tuulivoima) Aitaamisen vaikutukset minimoitavissa kulkuaukoilla Vaikutukset maaperään Rakentaminen ja kasvillisuuden poistaminen alueelta voi edistää eroosiota sekä pölyn ja pienhiukkasten määrän lisääntymistä ilmassa Laaja tuotantoalue voi vaikuttaa alle jäävän maan tuottavuuteen, eli hiilensitomiskykyyn

22 Vaikutukset vesistöihin ja pohjavesiin Vaikutus sijoituspaikan vesitaseeseen on minimoitavissa soveltuvalla perustusratkaisulla ja pintarakenteella Kun maanpintaa ei päällystetä asfaltilla, ei hulevesien takia normaalisti tarvita erikoisjärjestelyjä Kun ei käytetä myrkkyjä kasvillisuuden / vesakon torjunnassa (vaan niitetään / hyöynnetään laiduntaa), ei vaikutuksia pohjavesiin ole odotettavissa Ruosteen- ja jäänestoaineet: oikea käyttö, määrät

23 Maisema- ja kulttuuriperintövaikutukset Maiseman rakenteen, luonteen ja laadun muutokset sekä visuaaliset vaikutukset Useimmiten merkittävin vaikutus Muutokset maisemassa ovat ainakin osittain palautuvia Visuaalisten vaikutusten laajuus riippuu paljon alueen topografiasta ja peitteisyydestä (kasvillisuus) sekä tarkastelupisteestä ja ajankohdasta Voidaan minimoida välttämällä paljaita ja/tai luonnontilaisia alueita, joissa aurinkopaneelit tai keräinjärjestelmä dominoisivat maisemaa

24 Maisema- ja kulttuuriperintövaikutukset (jatkuu) Aurinkopaneelien korkeus on perustustavasta ja asennuskulmasta riippuen noin 2–3 metriä, vrt. maatuulivoimalan napakorkeus 80–140 metrin ja kokonaiskorkeus jopa yli 200 metriä: maisemavaikutus paikallisempi. Visuaalinen vaikutusalue voi jäädä hyvinkin paikalliseksi matalan rakenteen ansiosta. Toisaalta: laajan yhtenäisen maa-alan peittävä, geometrisista paneelimuodostelmista koostuva tuotantoalue voi olla lähimaisemassa hyvinkin hallitseva. Vältetään arvokkaille maisema-alueille, perinnemaisemaan, muinaisjäännösten lähelle ja muille arvokohteille rakentamista

25 Maisema- ja kulttuuriperintövaikutukset (jatkuu) Rakennusperintökohteiden arvon aleneminen visuaalisten vaikutusten seurauksena tai kulttuuriympäristöjen erityispiirteiden häviäminen tai muuttuminen rakentamisen myötä Lieventämiskeinoja: sijoituspaikan suunnittelu, mahdollisen valaistuksen luonne, aitauksen ulkonäkö, paneelien/keräinten ulkonäkö ja ryhmittelytapa, näkymiä peittävä kasvillisuus, maakaapeli ilmajohdon sijaan jne. Etelään päin suuntautuvilla rinnealueilla maankäytöllinen ristiriita voi olla suurin: viljely vs. maisemavaikutus vs. teknistaloudellisuus

26 Vaikutukset lentoliikenteeseen ja tutkiin Sähköinen häiriövaikutus: ei Fyysinen vaikutus / heijastus: mahdollinen, paneelien heijastus vastaa vedenpintaa Sähkömagneettisten kenttien vaikutukset Aurinkoenergian tuotannolla ei ole todettu haitallisia vaikutuksia. EU-tasolla sekä Sosiaali- ja terveysministeriön toimesta määritetyt enimmäisaltistuksen suositusarvot. Sekä aurinkopaneelisarjojen, inverttereiden että voimajohdon aiheuttama sähkömagneettikenttä on voimakkuudeltaan sellainen, että altistus jää teoreettisestikin kauas (jopa alle 1%:iin) suositusarvoista. Sähköinen lattialämmitys ja kodin sähkölaitteet aiheuttavat vastaavan vaikutuksen

27 Myönteiset vaikutukset Ilmasto ja ilmanlaatu Päästöttömyys Mitä tuotantoa korvaa? Luonnon monimuotoisuus paranee, erityisesti vahvasti rakennetuilla / aiemmin intensiivisessä käytössä olevilla alueilla Ekosysteemihotelli Kelluvat järjestelmät: estävät penkereiden eroosiota ja vesialueen rehevöitymistä Energiantuotannon maankäytön tehokkuus (kuinka paljon energiaa voidaan tuottaa järjestelmän vaatimalla ja sen suorien tai epäsuorien vaikutusten kohteena olevalla neliömetrillä maata ): aurinkovoimalla paras verrattuna muihin uusiutuvan energian tuotantomuotoihin ja hiilikaivoksiin Alueen imago- ja vetovoimavaikutukset Hyödyntäminen opetuskäytössä Elinkeino- / aluetalousvaikutukset: työpaikat, maanvuokratulot ym.

28 Esimerkki vaikutusten arvioinnista suuntaa-antava arvio Rauman Lakarin aurinkopuistolle

29 AURINKOENERGIAN TUOTANTOALUEET MAAKUNTAKAAVASSA MRL 25.4 §: Maakuntakaavassa esitetään alueiden käytön ja yhdyskuntarakenteen periaatteet ja osoitetaan maakunnan kehittämisen kannalta tarpeellisia alueita. Aluevarauksia osoitetaan vain siltä osin ja sillä tarkkuudella kuin alueiden käyttöä koskevien valtakunnallisten tai maakunnallisten tavoitteiden kannalta taikka useamman kuin yhden kunnan alueiden käytön yhteen sovittamiseksi on tarpeen. Ehdotus: seudullisesti merkittävää kokoluokkaa on aurinkoenergian tuotantolaitos, jonka nimellisteho on yli 30 MW tai pinta-ala yli 60 hehtaaria Ohjaus maakuntakaavan yleismääräyksen avulla Kohdemerkintä Aluevarausmerkintä Kehittämisperiaatemerkintä Alueen ominaisuutta kuvaava merkintä

30 AURINKOENERGIAN TUOTANTOALUEIDEN VALINNAN KRITEERISTÖ + Riittävä auringon säteily + Teiden läheisyys + Verkkoliityntä mahdollinen, sähköasema riittävän lähellä + Maaperän rakennettavuus (kivennäismaata) + Alueen tai läheisen alueen maankäyttö + teollisuusalueet ja näiden lähiympäristö + tienvarsialueet ja meluvallit + käytöstä poistuneet viljelyalueet + käytöstä poistuneet tai <10 vuoden kuluessa poistuvat turvetuotantoalueet + puolustusvoimien entiset alueet + entiset tai <10 vuoden kuluessa käytöstä poistuvat soranottoalueet. + Alueen koko vähintään 60ha

31 AURINKOENERGIAN TUOTANTOALUEIDEN VALINNAN KRITEERISTÖ Poissuljettavat alueet - Natura 2000 -verkoston alueet, luonnonsuojelualueet ja maakuntakaavassa osoitetut muut suojelualueet - Valtakunnallisesti ja maakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet sekä merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt - Asuinalueet - Lintujen kerääntymisalueet (IBA, FINIBA, MAALI) - Laajat yhtenäiset metsäalueet - Aktiiviset pellot - Aktiiviset turvetuotantoalueet - Kosteikot - Virkistysalueet, kansallispuistot

32