Markkinaoikeuden kurssi 2015 Veijo Röntynen. Markkinaoikeus = yritystoiminnan säännöt yritysten perustaminen yritystoiminnan harjoittamisen yleiset puitteet.

Esitys aiheesta: "Markkinaoikeuden kurssi 2015 Veijo Röntynen. Markkinaoikeus = yritystoiminnan säännöt yritysten perustaminen yritystoiminnan harjoittamisen yleiset puitteet."— Esityksen transkriptio:

1 Markkinaoikeuden kurssi 2015 Veijo Röntynen

2 Markkinaoikeus = yritystoiminnan säännöt yritysten perustaminen yritystoiminnan harjoittamisen yleiset puitteet markkinoinnin säännöt yritysten välisen kilpailun ja sopimisen säännöt kuluttajansuoja

3 Keskeiset lait KSL: kuluttajakauppaan ja markkinointiin liittyvät keskeiset säännöt; erityisesti luvut 1-2 sekä 5-8 L sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa (SopMenL): kilpailunäkökulma

4 Markkinaoikeus ja markkinatalous elinkeinovapaus ja EU:ssa yritysten sijoittautumisoikeus yksityinen omistusoikeus sopimusvapaus kilpailun vapaus ja pakko: EU ja kilpailu kuluttamisen vapaus

5 I YRITYSTOIMINNAN SÄÄNTELY elinkeinon harjoittamisen vapaus (vrt. ammatin- vs. liikkeenharjoittaminen) sääntönä, johon on poikkeuksia käsitteet elinkeino-yritys-yrittäjä lainsäädännössä vapaat ja luvanvaraiset elinkeinot: lain tasolla tehtävä erottelu hyvien tapojen vastaiset elinkeinot kielletty

6 Markkinointia koskevat yleiset säännöt 1 Elinkeinonharjoittaja markkinoi kuluttajille

7 Mikä on markkinointia? KSL 1:1.1 : ”kulutushyödykkeiden tarjontaa, myyntiä ja muuta markkinointia elinkeinonharjoittajilta kuluttajille” kulutushyödyke: tavaroita, palveluksia sekä muita hyödykkeitä ja etuuksia, joita tarjotaan luonnollisille henkilöille tai joita tällaiset henkilöt olennaisessa määrässä hankkivat yksityistä talouttaan varten sovelletaan myös kiinteistöjen, kulutusluottojen, arvopapereiden, pankkipalveluiden, ammattikurssien markkinointiin tiedottaminen ≠ tarjoaminen välillinen markkinointi ks. KKO:2005:86 -markkinointia koskeva kielto voitiin kohdistaa tahoon (Lippupalvelu), joka ei ollut markkinointia tilannut eikä maksanut puhdas asiakasviestinä (=asiakassuhteen hoito) ei ole markkinointia

8 Elinkeinonharjoittaja, kuluttaja, kulutushyödyke kuluttaja: (KSL 1:4) luonnollinen henkilö, joka hankkii kulutushyödykkeen pääasiassa muuhun tarkoitukseen kuin harjoittamaansa elinkeinotoimintaa varten elinkeinonharjoittaja: (KSL 1:5) luonnollinen henkilö tai yksityinen tai julkinen oikeushenkilö, joka tuloa tai muuta taloudellista hyötyä saadakseen ammattimaisesti pitää kaupan, myy tai muutoin tarjoaa kulutushyödykkeitä vastiketta vastaan hankittaviksi kulutushyödyke tarkoittaa (KSL 1:3) tavaroita, palveluksia sekä muita hyödykkeitä ja etuuksia, joita tarjotaan luonnollisille henkilöille tai joita tällaiset henkilöt olennaisessa määrässä hankkivat yksityistä talouttaan varten

9 Sananvapaus lähtökohtana Perustuslaki 12 §: Jokaisella on sananvapaus. Sananvapauteen sisältyy oikeus ilmaista, julkistaa ja vastaanottaa tietoja, mielipiteitä ja muita viestejä kenenkään ennakolta estämättä. Tarkempia säännöksiä sananvapauden käyttämisestä annetaan lailla. Lailla voidaan säätää kuvaohjelmia koskevia lasten suojelemiseksi välttämättömiä rajoituksia.

10 Sananvapauden rajoitukset KSL 2 luku: hyvän tavan vastainen ja sopimaton markkinointi kielletty erityistuotteet: esim. tupakka, alkoholi, lääkkeet

11 HUOMAA KÄSITTEIDEN ERO! hyvän tavan vastaisuus ” selvästi ristiriidassa yleisesti hyväksyttyjen yhteiskunnallisten arvojen kanssa” ja erityisesti, jos 1)loukkaa ihmisarvoa … 2)esiintyy … syrjintää 3)suhtaudutaan hyväksyvästi laittomaan tai vaaralliseen toimintaan sopimaton menettely ek-toiminnassa yleisesti hy- väksyttävän asianmukaisen menettelytavan vastainen JA omiaan selvästi heikentämään kuluttajan kykyä … JA johtamaan siihen, että kuluttaja tekee päätöksen, jota hän ei ilman menettelyä olisi tehnyt.

12 Miten hyvän tavan vastaisuutta on arvioitu kohderyhmä mm. lapsille saattaa asettaa erikoisehtoja ks. esim. MT 1996:9 tuotteen pitää olla pääroolissa ks. esim. MT 1997:29 mainonnassa ei saa esittää vaarallista käyttäytymistä hyväksyttävänä, esim. MT 1995:16 yleisesti hyväksyttyjen arvojen huomiotta jättäminen: mainoksessa on väkivaltaa tarpeettomasti MT 1998:18 rikoksen esittäminen ilman tuotteeseen liittyvää tarvetta seksiä sukupuolta halventavalla tai pornografisella tavalla ilman yhteyttä tuotteeseen, esim. MT 1994:7

13 Säädöksissä nimenomaan sopimattomiksi katsotut menettelytavat Katso KSL 2:4-14 sekä Valtioneuvoston asetus kuluttajien kannalta sopimattomasta menettelystä markkinoinnissa ja asiakassuhteissa (601/2008)

14 Totuudenvastaisen ja harhaanjohtavan markkinoinnin kielto vastuu tosiasiaväitteistä superlatiivi voivat olla tosiasiaa koskeva väite (edullisin, halvin, monipuolisin yms.) ylisanat voivat olla myös kauppiaallista kehumista tuotteisiin ja makuasioihin liittyvää ylistelyä ei ole pidetty sopimattomana olennaisten tietojen antamatta jättäminen harhaanjohtavuus - ilmaisuus ks. MT 1995:14 - tutkimukset ks. MAO 2003:5 - luvataan jotakin joka ei ylitä lain tasoa ks. MT 2002:6 alennukset: hintaa ei saa ilmoittaa alennetuksi enempää kuin se tosiasiallisesti alittaa elinkeinonharjoittajan aikaisemmin perimän hinnan ks. MAO 2004:204 loppuunmyynti

15 Aggressiivisten keinojen kielto kuluttajan häirintä, pakottaminen ja muu sellainen painostaminen, joka on omiaan johtamaan siihen, että kuluttaja tekee ostopäätöksen tai muun kulutushyödykkeeseen liittyvän päätöksen, jota hän ei ilman painostamista olisi tehnyt suhteellisen uusi KSL 2:9

16 Muut KSL 2 luvun säännöt mainoksen tunnistettavuus: toimituksellisen aineiston ja mainosten erillään pitäminen vertaileva mainonta tai muu markkinointi ei saa aiheuttaa sekaannuksen vaaraa elinkeinonharjoittajan ja kilpailijan hyödykkeiden kesken, jos se on omiaan vaikuttamaan kuluttajan ostopäätökseen kulutushyödykkeiden toimittaminen ilman tilausta kylkiäiset ja arpajaiset

17 Markkinointi 2 Hintojen ilmoittaminen, kulutusluottojen ja erityishyödykkeiden markkinointi

18 A (553/2013)kulutushyödykkeen hinnan ilmoittamisesta markkinoinnissa ei koske asuntojen markkinointia merkinnät: ilmoitettava sekä myyntihinta että yksikköhinta selkeällä ja yksiselitteisellä sekä kjan kannalta helposti ymmärrettävällä ja havaittavalla tavalla kun vähittäiskauppias markkinoi yksilöityä kulutushyödykettä kjalle, myyntihinta ja yksikköhinta on samalla ilmoitettava; ei koske ns. tuotemainontaa eikä imagomainontaa (ks. MAO:24:2005) yksikköhinnan ilmoittamiseen eräitä poikkeuksia näyteikkunassa olevat myytäviksi tarkoitetut kulutustavarat on varustettava merkinnöillä myynti- ja yksikköhinnasta kuluttajapalvelusten maksuluettelo näkyviin

19 Kulutusluotot -KSL 7 luku, L luottolaitostoiminnasta 125 § laina, maksunlykkäys tai muu vastaava taloudellinen järjestely, myös asunto- ja opintolainat ei saa käyttää pääasiallisena markkinointikeinona markkinoitaessa muita kulutushyödykkeitä ks. KKO:2005:81 ilmoitettava todellinen vuosikorko sekä käteishinta vs. luottohinta ks. MT 1997:13

20 Erikoishyödykkeet vakuutukset  VakuutusyhtiöL 31:1 lääkkeet  LääkeL alkoholijuomat  AlkoholiL; ks. muutokset jotka tulevat voimaan vuoden 2015 alussa tupakkatuotteet  TupakkaL elintarvikkeet  ElintarvikeL sähköinen suoramarkkinointi  TYK 24 luku

21 Markkinointi 3 Kuluttajamarkkinoinnin valvonta ja sanktiot. Tietosuojaan liittyvät säännöt

22 Kuluttaja-asiamiehen valvonta markkinaoikeuden määräämä väliaikainen tai pysyvä kielto (hakijana KA) kieltoa on tehostettava uhkasakolla, jollei se erityisestä syystä ole tarpeetonta voidaan, jos siihen on erityistä syytä, kohdistaa myös ekh:n palveluksessa olevaan tai muuhun, joka toimii hänen lukuunsa KA:n väliaikainen kielto, jossa tiukat määräajat ks. L kuluttajavirastosta 6 §

23 Muut viranomaiset elintarvikevirasto voi kieltää uhkasakkoa apuna käyttäen elintarvikemääräysten vastaisen markkinoinnin tuotevalvontakeskus  tupakka ja alkoholi markkinaoikeus voi valituksesta tutkia kiellon pätevyyden

24 Rangaistukset RL 31:1 Markkinointirikos: Joka tavaroiden, palveluksien, kiinteistöjen, yksityisen osakeyhtiön arvopapereiden tai muiden hyödykkeiden ammattimaisessa markkinoinnissa antaa markkinoinnin kohderyhmän kannalta merkityksellisiä totuudenvastaisia tai harhaanjohtavia tietoja, on tuomittava markkinointirikoksesta sakkoon tai vankeuteen enintään yhdeksi vuodeksi. alkoholijuoman osalta 31:1a tupakkatuotteet tupakkalain 31 ja 31a §§ myös oikeushlö tuomittavissa sakkoon

25 Itsevalvonta mainonnan eettinen neuvosto voi antaa huomautuksen mainonnan eettisten sääntöjen vastaisesta markkinoinnista

26 Markkinointi 4 Laki sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa: elinkeinonharjoittaja vs. toinen ekh

27 Lain markkinointia koskevat määräykset yleinen sopimattoman menettelyn kielto totuudenvastaisen ja harhaanjohtavan ilmaisun kielto markkinoinnissa kun se on omiaan vaikuttamaan …. vahingoittavan sopimattoman ilmaisun kielto vertailevan markkinoinnin edellytykset kaupallisen tarkoituksen näkyvyys sekä markkinoijan yksilöinti

28 2.1 § Elinkeinotoiminnassa ei saa käyttää totuudenvastaista tai harhaanjohtavaa ilmaisua, joka koskee omaa tai toisen elinkeinotoimintaa JA on omiaan vaikuttamaan hyödykkeen kysyntään tai tarjontaan taikka vahingoittamaan toisen elinkeinotoimintaa.

29 Esimerkki 1: MT 1994:18. Galilea Trading Ltd. Oy vastaan Ahava-tuote avoin yhtiö. Sekä hakija että vastaaja markkinoivat mm. Kuolleen meren mudasta valmistettuja kosmeettisia tuotteita. Yksinoikeus mudan kaivamiseen Israelin valtion alueella oli myönnetty eräälle ulkomaiselle yhtiölle, joka valmisti vjan markkinoimat tuotteet ja toimitti mutaa mm. hjan markkinoimien tuotteiden valmistajalle. Vja oli käyttänyt markkinoinnissaan yksinoikeuteen viittaavia ilmaisuja kertomatta selvästi, että yksinoikeus koski vain em. ulkomaiselle yhtiölle myönnettyä kaivausoikeutta Israelin valtion alueella ilmoittanut Ahavan olevan ainoa valmistaja Kuolleen meren alueella  Siten antanut virheellisen kuvan, että vain vjan tuotteiden valmistuksessa käytettäisiin Kuolleen meren mutaa.  Vastaajan markkinointi oli tältä osin harhaanjohtavaa.

30 Esim. 2: MAO:535/08. Stella Konditoria vs. Stockmann vjan Sans Rival – kakun pakkauksessa sanottiin: Perinteisen Sans Rival -kakun resepti on peräisin 1900-luvun alusta. Tätä klassikoksi muodostunutta herkullista kakkua on tarjoiltu jo mm. presidentin rouvan Ellen Svinhufvudin kahvipöydässä. MAO totesi ilmaisun totuudenvastaiseksi, koska kakkua ” ei riidattomasti ole tarjottu missään vielä rouva Ellen Svinhufvudin aikakaudella”

31 Esim.3. MAO:116/03. Hjana Aktia Säästöpankki Paikkansapitävä mutta silti sopimaton ilmaisu Vjat olivat markkinoimaansa vakuutusta koskevassa mainonnassaan ilmoittaneet, että ko. vakuutuksesta saa lisätietoja mm. Säästöpankeista. vakuutuspalvelua ei ollut kuitenkaan saanut Aktia Säästöpankki Oyj:n konttoreista eikä niissä ollut annettu ko. vakuutusta koskevia lisätietoja AS Oyj oli selvästi suurin säästöpankeista ja se oli ollut markkinoinnin toteuttamisajankohtana mm. useilla pääkaupunkiseudun paikkakunnilla ainoa säästöpankki menettely hjan kannalta sopimatonta

32 Paikkansapitävä mutta silti sopimaton … Vja oli viestillään hjan asiakkaille ja alihankkijoille tuomioistuimen vanhan päätöksen perusteella ja selkeästi ilmoittamalla tai antamalla ymmärtää, että hjan tarjoamat laitteet loukkaisivat vjan patentteja ja että vja olisi käynnistänyt tai käynnistämässä oikeudenkäyntejä tämän johdosta, pyrkinyt vaikuttamaan hjan markkinoimien laitteiden kysyntään. llmaisut olivat olleet omiaan antamaan sellaisen kuvan, että myös hjan nyttemmin markkinoimat sanotut laitteet loukkaisivat vjan patentteja. Kun vjalla ei ollut näyttöä patentinloukkausta koskeville väitteilleen, väitteet olivat saattaneet antaa virheellisen kuvan hjan markkinoimista laitteista. Väitteet olivat olleet epäasianmukaisia ja olleet omiaan vaikuttamaan hjan markkinoimien laitteiden kysyntään.

33 Esim. vertaileva markkinointi MT:2001:10 Vja oli markkinoinnissaan käyttänyt väliraportteihin sisältyneitä pylväsdiagrammeja, joita ei ollut otettu loppuraporttiin eikä ollut kertonut raporteissa mainituista tulosten luotettavuuteen vaikuttavista varaumista sekä esittänyt tutkimuksesta vedettyjä omia johtopäätöksiään. Menettely katsottiin hyvän liiketavan vastaiseksi.

34 Vertailu ja hyvän liiketavan vastaisuus MT:1995:20. Vja ei ollut näyttänyt, että sen liike olisi myynniltään taikka muutoinkaan paikkakunnan suurin luontaistuotteiden erikoisliike. Vjan käyttämä ilmaisu "Forssan suurin luontaistuotteiden erikoisliike" oli toteennäyttämätön ja hyvän liiketavan vastainen. Hjan ja vjan liikkeet sijaitsivat suhteellisen pienellä paikkakunnalla, jossa niiden lisäksi toimi yksi kilpaileva liike. Vjan mainoksissa oli korostettu yksilöityjä hintatietoja. Vjan käyttämät edullisuusväitteet "alittamattomin tarjoushinnoin", "ylivoimaisesti edullisin" ja "se edullisempi Vitamix" saattoivat ko. yhteydessä antaa sellaisen kuvan, että vjan liikkeen tosiasialliset hinnat olivat edullisempia kuin kilpailevien liikkeiden hinnat. Vja ei ollut näyttänyt että vjan hinnat olisivat yleisesti edullisemmat kuin muissa paikkakunnan luontaistuoteliikkeissä. Vjan väitteet olivat ko. olosuhteissa olleet hyvän liiketavan vastaisia.

35 Kilpailijan halventaminen tai vähättely MT: 2001:1. Kodintekniikkaliitto ry vs. Gigantti Oy Ab. Vjan mainoksessa oli toisen kodintekniikka-alan mainoksen näköisen ilmoituksen päällä isokokoinen teksti "Jos haluat maksaa liikaa, osta nyt." Mainoksen reunoilla näkyi mm. nimi "Kaken Kodinkone", mainoslauseita sekä kuvia kodintekniikka- alan tuotteista. Lisäksi siinä kerrottiin mm. liikkeen kuljetuspalveluista. Mainoksessa oli vjan logo, jossa oli teksti "Se nyt vaan on tyhmää maksaa liikaa." Mainoksen mukaan vjan myymälä avataan lähiaikoina. Vjan mainoksen pääsanoma oli se, että kilpailijoiden liikkeissä myytävät tuotteet ovat liian kalliita ja että näistä liikkeistä ostaminen on tyhmää. Siten se oli esittänyt kilpailijat ja näiden liikkeissä myytävät tuotteet halventavalla tavalla mainoksessaan.

36 Jäljittely MAO:451/09 ”Lähtökohtana … menettelyn sopimattomuuden arvioinnissa on se, ettei pelkästään tuotteen tai tuotepakkauksen jäljittelyä ja jäljitelmien markkinointia voida pitää… (SopMenL:n tarkoittaman) hyvän liiketavan vastaisena … Sopimatonta ja siten kiellettyä on kuitenkin sellainen orjallisten jäljitelmien markkinointi, joka on omiaan luomaan kuvan siitä, että jäljitelmä on peräisin samasta kaupallisesta alkuperästä kuin jäljitelty tuote tai tuotepakkaus. Jotta … sekaantumisvaara voisi ylipäätään syntyä, tulee alkuperäisen tuotteen tai tuotepakkauksen olla omaperäinen ja markkinoilla siten tunnettu, että se yhdistetään tiettyyn kaupalliseen alkuperään.”

37 Jäljittely MAO:332/09 tuotenimen Proparin Forte käyttäminen ei luo vaikutelmaa siitä, että tuote on peräisin samasta kaupallisesta lähteestä kuin Priorin- tuote

38 Jäljittely MAO:81/03 Suomen Mehiläishoitajain Liitto ry vs. Hunajaparatiisi Oy. Vjan tuotepakkaus oli väritykseltään, kuvioinniltaan ja teksteiltään samankaltainen kuin hjan tuotepakkaus. Vjan pakkauksen samankaltaisuuden vuoksi ostaja oli saattanut luulla myös vjan pakkauksen olevan peräisin hakijayhdistyksestä. Ostaja oli pakkauksen valitessaan jopa saattanut luulla valinneensa hjan hunajapakkauksen. Vjan pakkauksessa ollut pienikokoinen merkintä vjan nimestä ja osoitteesta ei ollut riittävästi erottanut vjan pakkausta hjan pakkauksesta. Vjan pakkaus oli ollut omiaan antamaan virheellisen kuvan pakkauksen kaupallisesta alkuperästä. Vja oli siten menetellyt markkinoinnissaan hyvän liiketavan vastaisesti.

39 EU:n nimisuojajärjestelmä EU-asetus n:o 1151/2012.

40 Tarkoitus suojata elintarvikkeita ja maataloustuotteita vakiintuneen nimen väärinkäytöltä ja huokeammilta väärennöksiltä lisäarvoa tuotteille tae alkuperästä

41 Hakeminen useampi tuottaja yhdessä tai näitä edustava järjestö tai organisaatio hakemus tehdään maa- ja metsätalousministeriölle, joka tekee asiassa päätöksen EU:n komissio rekisteröi

42 Suojausjärjestelmät 1.Maantieteellinen rajaus suojattu alkuperänimitys SAN: tuotteen laatu tai sen ominaisuudet johtuvat olennaisesti maantieteellisestä alueesta, esim. siellä tuotetusta raaka-aineesta(Lapin puikula, Lapin poro, Kitkan viisas) suojattu maantieteellinen merkintä SMM: löyhempi kuin edellä; jokin (tuotanto, jalostus, käsittely)määrätyllä alueella (Kainuun Rönttönen) 2.Perinteinen valmistusmenetelmä ATP (aito perinteinen tuote) voidaan valmistaa missä tahansa EU-alueella rekisteröidyn valmistusmenetelmän mukaan

43 Liikesalaisuuksien suoja työsopimuslain työntekijän kilpailukielto- ja salassapitovelvollisuus sekä niitä koskevat sopimukset SopMenL:n kielto: liikesalaisuuden käsitteen ongelmallisuus RL 30:11:n yrityssalaisuuden suoja RL 30:5: itselleen tai toiselle taloudellista hyötyä tai toista vahingoittaakseen oikeudettomasti ilmaisee toiselle kuuluvan yrityssalaisuuden tai oikeudettomasti käyttää yrityssalaisuutta, jonka saanut tietoonsa 1.toisen palveluksessa ollessaan 2.yhteisön tai säätiön hallituksen jäsenenä, toimitusjohtajana, tilintarkastajana tai selvitysmiehenä taikka niihin rinnastettavassa tehtävässä 3.suorittaessaan tehtävää toisen puolesta tai muuten luottamuksellisessa liikesuhteessa 4.yrityksen saneerausmenettelyn yhteydessä

44 Katso myös yritysvakoilu RL 30:4 yrityssalaisuuden väärinkäyttö RL 30:6 ks. Kouvolan hovioikeuden ratkaisu (hakusana yrityssalaisuuden väärinkäyttö)

45 Lahjonta lahjominen RL 30:7: lupaa, tarjoaa tai antaa lahjottavalle itselleen taikka toiselle osoitetun oikeudettoman edun (lahjuksen) tarkoituksin saattaa lahjottava toimessaan tai tehtävässään suosimaan lahjuksen antajaa tai jotakuta muuta taikka palkita lahjottava sellaisesta suosimisesta lahjuksen ottaminen 30:8:itselleen tai toiselle pyytää lahjuksen tai tekee muutoin aloitteen sellaisen saamiseksi, ottaa vastaan tai hyväksyy lahjuksen suosiakseen toimessaan tai tehtävässään lahjuksen antajaa tai jotakuta muuta taikka palkkioksi tällaisesta suosimisesta

46 Markkinaoikeuden toimivalta voi kieltää jatkamasta tai uudistamasta SopMenL:n vastaista menettelyä; kielto voidaan ulottaa erityisestä syystä EH:n palveluksessa olevaan tai muuhun hänen lukuunsa toimivaan on tehostettava uhkasakolla, jollei se erityisestä syystä ole tarpeetonta voi määrätä kiellon myös väliaikaisena voi velvoittaa EH:n määräajassa ryhtymään sopivaan oikaisutoimeen, jos sitä teosta aiheutuvien ilmeisten haittojen vuoksi on pidettävä tarpeellisena uhkasakon uhalla voi kantajan vaatimuksesta määrätä, että päätös kieltoa koskevassa asiassa on vjan kustannuksella julkaistava yhdessä tai useammassa sanoma- tai aikakauslehdessä vahingonkorvausvaatimuksen tutkiminen

47 Mikä ei ole MAO:n toimivallassa SopMenL:n 9 §:n mukainen kilpailumenettelyrikkomus ja RL 30:2 rikos: Joka elinkeinotoiminnassa käyttää omaa tai toisen elinkeinotoimintaa koskevaa totuudenvastaista tai harhaanjohtavaa ilmaisua ja siten aiheuttaa toiselle elinkeinonharjoittajalle vahinkoa, on tuomittava kilpailumenettelyrikoksesta sakkoon tai vankeuteen enintään yhdeksi vuodeksi. Syytteen tässä laissa tarkoitetusta rikkomuksesta käsittelee yleinen alioikeus. Virallinen syyttäjä ei saa nostaa syytettä, ellei asianomistaja ole ilmoittanut rikkomusta syytteeseen pantavaksi.

48 MAO:n toimivalta KKO:2004:32: ”tuotteen kaupanpitäminen tai muu kaupallinen tarjonta on voitava kieltää sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa annetun lain 6 §:n nojalla, jos tällainen menettely on lain 1 §:ssä tarkoitetulla tavalla hyvän liiketavan vastaista tai muutoin sopimatonta, riippumatta siitä, mitä kaikkea toimintaa itse markkinointiin katsotaan kuuluvan.” KKO:2004:4: MAO toimivaltainen tutkimaan esikysymyksinä vedotut tavaramerkki- ja tekijänoikeuteen perustuvat seikat. MAO:236/14: vahingonkorvaus sopimattomasta menettelystä sopimussuhteen ulkopuolella

49 IPR huomioitava markkinoinnissa tekijänoikeus: teoksen (kirjallinen, kuvallinen yms. ns. tekijänkynnyksen ylittävä) tekijä saa ilman rekisteröintiä yksioikeuden (ks. KKO:2011:92) kappaleiden valmistaminen, yleisön saataviin saattaminen, välittäminen yleisölle, julkinen esittäminen, teoskappaleiden levittäminen, julkinen näyttäminen; kuvataide: jälleenmyyntikorvaus tavaramerkki ja toiminimi: rekisteröitävissä oleva yksinoikeus käyttää vissit kriteerit täyttäviä tunnuksia

50 Tekijänoikeus antaa myös moraalisia oikeuksia isyysoikeus respektioikeus luoksepääsyoikeus katumisoikeus klassikkosuoja

51 Tekijänoikeuden rajoitukset yksityiseen käyttöön valmistaminen sitaattioikeus sopimuslisenssi opetustoiminta- ja tieteellinen tutkimus eräät laitokset erityisasemassa sammuminen

52 Tekijänoikeuden lähioikeudet esittävän taiteilijan oikeus tuottajan oikeus radio-ja/tai televisioyrityksen lähettäjäyrityksen oikeus luettelon ja tietokannan valmistajan oikeus valokuvaajan oikeus

53 Tekijänoikeusneuvosto antaa lausuntoja 2014:4. Ei-kaupalliselle internet-keskustelupalstalle oli sallittua sijoittaa tekijänoikeuslain perusteella suojattuun kuvaan vievä klikattava linkki, mikäli kuva oli saatettu kuvan oikeudenhaltijan suostumuksella internetissä kenen tahansa vapaasti saataville. 2013:2. Irlantilaisen Oscar Wilden (1854–1900) teosten suoja-aika on päättynyt Suomessa. Tekijänoikeusneuvosto ei arvioinut näin ollen Wilden aforismien teostasoa. Yhdysvaltalaisen W. C. Fieldsin (1880–1946) teosten suoja-aika päättyy Suomessa viimeistään vuoden 2016 lopussa. Tekijänoikeusneuvosto ei ottanut kantaa suoja-ajan laskentaan, joka on näyttökysymys. Fieldsin aforismi "If at first you don't succeed, try, try again. Then quit. There's no point in being a damn fool about it." oli TekijäL 1 §:ssä tarkoitettu kirjallinen teos. Aforismeja, joiden suoja-aika oli päättynyt tai jotka eivät nauttineet teossuojaa, sai käyttää jääkaappimagneeteissa ilman oikeudenhaltijan lupaa.

54 Tekijänoikeuden kesto tekijänoikeus voimassa 70 vuotta tekijän kuolemasta lukien lähioikeudet voimassa 50 vuotta esityksen esittämis-, tallenteen valmistamis- tai valokuvan valmistamisvuodesta tekijänoikeusjärjestöjen rooli edustaa tekijöitä ja lähioikeuksien haltijoita ja myöntää lupia

55 TAVARAMERKIN TARKOITUS Tavaramerkin tarkoituksena on ennen kaikkea erottaa markkinoilla elinkeinoharjoittajan tuotteet muiden vastaavista tuotteista.

56 Mikä tavaramerkki on? Tavaramerkki voi olla esimerkiksi sana tai kuvio tai niiden yhdistelmä. Se voi olla myös iskulause, kirjainyhdistelmä tai vaikka äänimerkki tai jokin muu graafisesti esitettävissä oleva merkki.

57 Tavaramerkin rekisteröinti Rekisteröimällä tavaramerkin patentti- ja rekisterihallituksessa saa yksinoikeuden merkin käyttämiseen tavaran tai palvelun tunnuksena Suomessa. Yksinoikeus tarkoittaa sitä, että vain rekisteröinnin haltija saa käyttää ko. tavaramerkkiä elinkeinotoiminnassaan ja hän voi tarvittaessa kieltää muita käyttämästä merkkiään tai siihen sekoitettavissa olevaa toista merkkiä. Tavaramerkki voidaan saada myös vakiinnuttamalla eli jos se tässä maassa on asianomaisissa elinkeino- tai kuluttajapiireissä yleisesti tunnettu haltijan tavaroiden erityisenä merkkinä.

58 Rekisteröinnin edellytykset erottamiskykyinen ei saa olla sekoitettavissa KKO:2010:12. Valio Oy käytti leviterasvojen tunnuksena rekisteröityjä tavaramerkkejä VOIMARIINI ja OIVARIINI. Arla Ingman Oy Ab käytti leviterasvan tunnuksena myöhemmin rekisteröityä tavaramerkkiä INGMARIINI. Tavaramerkkien välillä ei ollut sellaista samankaltaisuutta eikä siten sellaista tavaramerkkilain 6 §:n 2 momentin edellyttämää yhteyttä, jonka perusteella kohdeyleisö yhdistäisi tavaramerkit toisiinsa. Tämän vuoksi tavaramerkin INGMARIINI käyttäminen leviterasvan tunnuksena ei loukannut Valio Oy:n oikeutta sanottuihin tavaramerkkeihin. (Ään.)

59 Tavaramerkkioikeuden kesto Rekisteröinti on voimassa siitä päivästä, jona hakemus on tehty, siihen saakka kunnes kymmenen vuotta on kulunut rekisteröintipäivästä. Rekisteröinti uudistetaan merkin haltijan hakemuksesta, kulloinkin kymmeneksi vuodeksi edellisen rekisteröintikauden päättymisestä. Tavaramerkin rekisteröinti menetetään, jos merkkiä ei ole käytetty viimeisten viiden vuoden aikana eikä haltija osoita siihen hyväksyttävää syytä.

60 Tavaramerkin luovutus Tavaramerkki voidaan luovuttaa toiselle. Luovutus saattaa käsittää joko kaikki ne tavaralajit, joita varten merkki on rekisteröity tai vakiinnutettu, taikka osan niistä. Rekisteröidyn tavaramerkin haltija voi, luovuttamatta itse merkkioikeutta, oikeuttaa toisen elinkeinotoiminnassa käyttämään tavaramerkkiä. Tavaramerkkioikeuden sammuminen ja rinnakkaistuonti (lue KKO:2011:7)

61 verkkotunnukset tunnus ei saa oikeudettomasti perustua toisen suojattuun nimeen tai merkkiin taikka luonnollisen henkilön nimeen MAO:340/12. IK:n toiminimi Super Resta oli rekisteröity vuonna 1997. D Oy oli ottanut käyttöönsä verkkotunnuksen superresta.com kesällä 2011. Asianosaiset toimivat samalla toimialalla markkinoiden suur- tai ammattikeittiölaitteita, mihin myös D Oy:n verkkotunnuksen superresta.com käyttö on liittynyt. Menettely oli hyvän liiketavan vastaista ja asiakkaita harhaanjohtavaa ja siten SopMenL 1.1 §:n vastaista.

62 Mallioikeuden kohde tuotteen tai sen osan ulkomuoto pitää olla konkreettinen tavara mallin pitää olla uusi ja yksilöllinen mallin rekisteröinti on voimassa viisi vuotta rekisteröinnin hakemispäivästä lukien, ja se voidaan uudistaa neljästi viideksi vuodeksi kerrallaan seuraamukset oikeuden loukkaamisesta

63 Patenttioikeus tekniikan alaan liittyvä keksintö, jota voidaan käyttää teollisesti kaikki keksinnöt eivät ole patentoitavissa uusi siihen verrattuna, mikä on tullut tunnetuksi voidaan pitää voimassa, kunnes 20 vuotta on kulunut patenttihakemuksen tekemispäivästä

64 Hyödyllisyysmallisuoja ei tarvitse täyttää patentin keksinnöllisyysvaatimusta myös patentoitavia keksintöjä voidaan suojata hyödyllisyysmallilla on halvempi kuin patenttisuoja, ja sen suoja-aika on lyhyempi kuin patentin, pisimmillään 10 vuotta kannattaa hakea, jos keksinnön elinikä on lyhyt, tai jos keksinnön hyödyntämisestä saatava voitto jää pienemmäksi kuin patentoinnista aiheutuvat kustannukset

65 Seuraamukset em. oikeuksien loukkaamisesta tuomioistuimen määräämä kielto hyvitys, jos tahaton loukkaus korvaus lisäksi, jos tuottamuksellinen loukkaus lisäksi rikosoikeudelliset seuraamukset mahdollisia, jos tahallinen loukkaus tavaroiden takavarikoiminen ja hävitys

66 Henkilön nimen tai kuvan käyttö ei nimenomaista säännöstä, mutta oikeusjärjestelmän syvätasolta löydettävissä itsemääräämisoikeus  esim. hyvän tavan vastaisten menettelyjen kielto nimi ja kuva voidaan tavaramerkkirekisteröidä henkilön kuvan ja hahmon suoja koskee myös julkisuuden henkilöitä (ks. esim. MT:1981:18) kuolleen henkilön kuva ?

67 Henkilötietojen kerääminen ja käsittely peruskäsitteet henkilötietolaissa rekisterinpitäjän velvollisuudet asiakasrekisteri: ”…jos rekisteröidyllä on asiakas- tai palvelusuhteen, jäsenyyden tai muun niihin verrattavan (esim. maksuttomaan palveluun liittyminen) suhteen vuoksi asiallinen yhteys rekisterinpitäjä toimintaan…”  asiallinen yhteys potentiaaliseen asiakkaaseen muutoin potentiaalisten asiakkaiden rekisterit, joista voi perustaa suoramarkkinointirekistereitä ja kampanjarekistereitä arkaluonteisten tietojen keräämisen kielto markkinoijalle tarpeelliset tiedot

68 Rekisteröidyn oikeudet tarkastusoikeus korjausoikeus kielto-oikeus tietojen käyttöön suoramainonnan, etämyynnin, markkina- ja mielipidetutkimusten, henkilömatrikkelien ja sukututkimuksen tarpeisiin perustetuissa rekistereissä

69 Suoramarkkinointi ja suostumus postin ja puhelimen välityksellä: kielto-oikeus (opt- out) sähköinen sm kuluttajille: ennakkosuostumus (opt-in) paitsi ”…sama palvelun tarjoaja tai tuotteen myyjä voi … käyttää.. yhteystietoa omien samaan tuoteryhmään kuuluvien tai muuten vastaavien tuotteiden ja palvelujen suoramarkkinoinnissa”, jos informoi kuluttajaa selvästi kielto- oikeudesta jokaisessa viestissään alle 15 –vuotias: huoltajan suostumus; -17-vuotiaat? b to b –markkinointi: kielto-oikeus (opt-out) b to b – sähköinen markkinointi: kielto-oikeus opt- out

70 Tietoyhteiskuntakaari 24 luku suoramarkkinoinnin tunnistaminen 203 §: ”on voitava sitä vastaanotettaessa selvästi ja yksiselitteisesti tunnistaa markkinoinniksi” kiellettyä: 1)peitetään tai salataan sen lähettäjän henkilöllisyys, jonka puolesta viesti on lähetetty; 2)jossa ei ole voimassa olevaa osoitetta, johon voi lähettää pyynnön viestinnän lopettamisesta; 3) pyritään ohjaamaan vastaanottajat KSL:n säännösten vastaisille verkkosivustoille

71 Eräitä markkinointitapoja viraalimarkkinointi eli sosiaalisten verkostojen hyödyntäminen markkinoinnissa esim. kerro kaverille –toiminnot tuotesijoittelu ja sponsorointi (TYK 26 luku) affiliate-markkinointi

72 Kuluttajasopimus 1 Sopimuksen syntyminen

73 Sitooko mainos mainostajaa? mediamainonta: lehdessä, tv:ssä tai radiossa julkaistu mainos ei ole yleensä sitova myyntitarjous myymälämainonta: yleensä sitova, ellei virhe ilmeinen suoramarkkinointi: osoitteeton markkinointi ei sitovaa, nimeltä mainituille kohdistettuna sitovaa koti- ja postimyynti: hinta- ja muut tiedot sitovat myyjää verkkomarkkinointi, jossa tilaaminen sähköisesti: yrityksen kotisivun tiedot sitovia

74 Sovelletaanko KSL:a? KVL 02/36/3376 : Kuluttaja (K) osti 12.9.2002 coton de tuleaur- koiranpennun ekh:lta. Kauppahinta oli 750 euroa. Pentu oli syntynyt 16.7.2002. Se kuoli kuukauden kuluttua kaupanteosta, koska sen sydän petti. K vaati ekh:a palauttamaan kauppahinnan. Ekh halusi antaa uuden pennun, mihin K ei suostunut. Ekh:n väite:Kyseessä ei ole ekh:n ja kuluttajan välinen kauppa. Kasvattaja on kokopäiväisessä toimessa kodin ulkopuolella. Vuodessa syntyy yksi tai kaksi pentuetta. Pentuja ei myydä ansiomielessä, vaan tulo käytetään uuden jalostusmateriaalin saamiseksi ja jalostusharrastuksen aiheuttamien menojen kattamiseksi. KVL:n linja: kenneltoimintaa on pidettävä ammattimaisena, jos kennel on rekisteröinyt kolmen tai useamman edellisen vuoden aikana vuosittain yhden pentueen tai jos se on rekisteröinyt kuluvan tai edellisen vuoden aikana kaksi tai useampia pentueita

75 Sopimusneuvottelut maksuttomia, ellei muusta sovittu, pääsääntönä KVL 6.3.2000 Dnro 98/33/13. K oli 19.8.1997 puhelimitse ilmoittanut Auto Oy:lle haluavansa ostaa auton, jonka voisi ulkomailla asumisen jälkeen tuoda verovapaasti Suomeen. Auto Oy lupasi ilmoittaa, milloin se voi toimittaa auton. K lähetti Oy:lle 20.10.1997 ja 29.10.1997 telefaxviestin, joissa hän tiedusteli, oliko tilaus kunnossa. Oy ilmoitti tiedon auton arvioidusta toimitusajasta kirjeessä, jonka K sai 30.10.1997. Oy ilmoitti, että auto voitaisiin toimittaa vasta syksyllä 1998, jolloin K ilmoitti, ettei voi ottaa autoa vastaan, koska hän ei saisi veroetua. Oy:n oli korvattava K:lle sopimusneuvotteluista aiheutuneet hukkaan menneet kulut, jotka olivat lähinnä puhelinkuluja, joiden määräksi lautakunta arvioi muun selvityksen puuttuessa 300 markaksi

76 Negatiivisen sopimussidonnaisuuden kielto Puhelinyhtiö ilmoitti liittävänsä useampaan tuhanteen liittymään vastaajapalvelun, mikäli asiakas ei ilmoittautunut kieltäytyvänsä ko. palvelusta. KA piti menettelyä laittomana.

77 Vahingot liiketiloissa Asiakas ajoi korjaamotallissa autonsa päin mainostaulua. Koska vahinko sattui korjaamon vastuualueella eikä henkilökunta ollut opastanut asiakasta, korjaamo oli vastuussa vahingosta KVL:n mukaan.

78 Sopimuksen syntyminen ja sitovuus oikeustoimilain sopimuksen syntymistä tarjouksen ja vastauksen menetelmällä koskee myös kuluttajasopimuksia ellei laissa toisin määrätä, esim. etä- tai kotimyynti  sopimus voi olla suullinenkin sopimusta ei voi peruuttaa ilman lain antamaa mahdollisuutta kauppa on avoin vain jos niin sovitaan Hyväksyttävä syy peräytyä sopimuksesta voi olla KSL:ssa oleva etä- tai kotimyyntiä sekä aikaosuusasunnon myyntiä koskevat säännöt toisen osapuolen sopimusrikkomus (esim. tavarassa oleva virhe, viivästyminen ) ilman hyväksyttävää syytä tapahtuva peräytyminen on sopimusrikkomus, josta aiheutuu vahingonkorvausvelvollisuus

79 Kuluttajakauppa KSL 5 luku vaaranvastuu seuraamukset luovutuksen myöhästymisestä tavaran virheellisyyden monet kasvot 1.yleinen virhesäännös: sovitun mukainen tai muuten perusteltua aihetta olettaa 2.asentamisvirhe tai virhe ohjeissa 3.tiedot tavarasta virheellisiä 4.”sellaisena kuin se on” –ehto 5.6 kk:n sääntö (5:15.2) 6.takuun merkitys 7.reklamoinnin merkitys 5:16

80 yleinen virhesäännös KRL 17.10.2012. Sähköntoimitus K:n asuntoon oli keskeytyneenä yhteensä 22 tunnin ajan. Asiassa on riitaa sähköyhtiön velvollisuudesta maksaa korvausta sähkökatkon vuoksi pilaantuneista elintarvikkeista. Virhe jos sähköntoimitus on yhtäjaksoisesti tai toistuvasti keskeytynyt eikä keskeytystä voida pitää keskeytyksen syy ja olosuhteet huomioon ottaen vähäisenä. Keskeytystä voida pitää tässä tapauksessa vähäisenä. Ks. myös KRL 17.4.2007. ” Vaikka keskeytys sattui talviaikaan ja oli 51 tunnin pituinen, lautakunta pitää keskeytystä tässä tapauksessa vähäisenä, kun otetaan erityisesti huomioon, että kyse oli vapaa-ajan asunnosta. Kyse ei ole sähköntoimituksen virheestä, … K:lla ei ole oikeutta vahingonkorvaukseen.”

81 Tavarassa on myös virhe, jos sen yhteydessä ei luovuteta ostajalle sellaisia ohjeita, jotka ovat tarpeen tavaran asentamista, kokoonpanoa, käyttöä, hoitoa tai säilytystä varten. KRL 12.7.2003. K osti 10.4.2002 yhteensä 215,40 eurolla silkkisen neuletakin ja topin. Pestyään ne ensimmäistä kertaa noin 3 kuukautta kaupanteon jälkeen, K ripusti ne ulos kuivumaan, minkä jälkeen hän havaitsi niissä värimuutoksia. Hän valitti asiasta myyjälle, joka katsoi, että hänen olisi pitänyt tietää, ettei silkkiä saa kuivata auringossa. Koska EH ei ole antanut K:lle riittäviä silkkineuleen hoito-ohjeita ja neuleet ovat sen vuoksi vahingoittuneet, KRL katsoo, että kysymyksessä on KSL 5 luvun 12a §:n 2 momentissa tarkoitettu virhe. KRL 10.1.2012. K osti 4.12.2009 digitaalikameran 99,90 eurolla. Hän sai tuotteen mukana ruotsinkielisen käyttöohjeen. Myyjä lähetti K:n pyynnöstä kolme viikkoa kaupanteon jälkeen suomenkielisen pikaoppaan. K:n mielestä suomenkielinen ohje on liian suppea. KRL: Välttämätöntä käytön kannalta olisi ollut ainakin se, että menu-valikon tiedot olisivat olleet suomenkielellä. Virhe ei ollut vähäinen, joten K:lla purkuoikeus.

82 tiedot tavarasta virheellisiä KRL 1.4.2009. K odotti linja-auton lähtöä Kajaanin rautatieasemalla. Hän ei kuitenkaan päässyt mukaan, koska linja-auto lähti Kajaanin linja- autoasemalta. K matkusti taksilla Valtimoon saadakseen linja-auton kiinni. Taksikulut olivat 100 €. Erimielisyys siitä, annettiinko K:lle riittävät tiedot linja-auton lähtöpaikasta. KRL: ”Yleisen elämänkokemuksen perusteella ei ole yksiselitteisesti pääteltävissä, lähteekö rautatieyhtiön JunaBussi- nimellä markkinoima linja-autokuljetus rautatieasemalta vai linja- autoasemalta. … EH:lla on ollut velvollisuus ilmoittaa asiasta puhelintilauksen yhteydessä tai muulla tehokkaalla tavalla. Toisaalta K:n olisi samasta syystä tullut itse tiedustella asiaa tilausta tehdessään tai muutoin selvittää asia etukäteen. ” Vastuu puoliksi. KRL Reumaa poteva K osti hierontalaitteen (550 €). Kysymys siitä, mitä tietoja myyjän voidaan kohtuudella edellyttää ymmärtävän ostajan tarvitsevan. Koska ko. hierontalaitteen ei ole osoitettu yleisesti olevan soveltumaton reumaa sairastavalle, EH:n ei oma-aloitteisesti tarvitse antaa asiasta tietoa ennen kaupantekoa. K:n olisi tullut itse kertoa sairaudestaan ja tiedustella laitteen soveltuvuutta juuri hänen käyttöönsä. K ei ole edes väittänyt menetelleensä näin.

83 ”sellaisena se kun on”-ehto KRL 7.2.2011. jos tavara on myyty "sellaisena kuin se on" tai samankaltaista varaumaa käyttäen, siinä katsotaan kuitenkin olevan virhe, jos tavara on huonommassa kunnossa kuin ostajalla sen hinta ja muut olosuhteet huomioon ottaen on ollut perusteltua aihetta odottaa. Käytetyn auton kaupassa virhettä arvioidaan paitsi auton hinnan, myös erityisesti sen perusteella, mitä ostaja voi odottaa auton kunnolta, kun otetaan huomioon auton ikä, ajomäärä ja huoltohistoria. Lautakunnalle esitetyn selvityksen mukaan autoa on markkinoitu siten, että siinä on ilmastointilaite. Ostajalla on siten ollut perusteltua aihetta edellyttää, että ilmastointilaite on toimiva. Lautakunta katsoo lisäksi auton ostoajankohtaa ja vian ilmenemistä edeltänyttä auton käyttömäärää koskevan uskottavan kertomuksen sekä vian laatua perusteella todennäköisenä, että ilmastointi on ollut viallinen jo autoa ostajalle luovutettaessa. Auto ei siten ole ilmastoinnin osalta vastannut ostajan aiheellisia odotuksia, joten siinä on ollut virhe. KRL 6.4.2009. Koiran luonnevikana aggressiivisuus. Ostajan näyttövelvollisuus.

84 6 kk:n sääntö KRL 29.3.2004. Koiran sairaus on ollut sopimusehdoissa ja KSL:ssa tarkoitettu virheominaisuus. Erimielisyys koskee sitä, onko vika ollut koirassa jo luovutushetkellä. Sairaus on ilmennyt noin neljän päivän kuluttua sen luovutuksesta eli vaaranvastuun siirtymisestä ostajalle. … asiantuntijalausunnon mukaan koiran sairaus on alkanut ennen luovutusta. Myyjä ei ole osoittanut toisin. KSL:n tavaran virhettä koskevia säännöksiä sovelletaan myös eläinten kauppaan. Koira on ollut edellä olevan ja KSL 5 luvun 15 §:n 2 momentin perusteella virheellinen, kun se luovutettiin K:lle. KRL 10.9.2003. K osti 23.1.2002 lasten toppahaalarin (58,63 €). Lahje rikkoontui toisena käyttöpäivänä. ”Kuluttajavalituslautakunta on tarkastanut K:n ostaman haalarin. Puvussa käytetyt materiaalit ovat normaalilaatuisia. Pelkästään se, että haalari on repeytynyt ei ole osoitus virheestä.” ks. myös KRL 11.5.2007 jääkiekkomaila

85 takuun merkitys KRL 7.3.2014. Jääkiekkomailalle annettu takuu. Jos myyjä on sitoutunut vastaamaan tavaran käyttökelpoisuudesta tai muista ominaisuuksista määrätyn ajan eli antanut takuun, tavarassa katsotaan KSL 5 luvun 15 a §:n 1 momentin mukaan olevan virhe, jos tavara tänä aikana huonontuu takuussa tarkoitetulla tavalla. Virhevastuuta ei kuitenkaan synny, jos myyjä saattaa todennäköiseksi, että huonontuminen johtuu tapaturmasta, tavaran vääränlaisesta käsittelystä tai muusta ostajan puolella olevasta seikasta. Mainitun pykälän 3 momentin mukaan takuu ei rajoita KSL:ssa säädettyä virhe-vastuuta. Takuuehtojen mukaan takuu on koskenut kuitenkin vain materiaali- ja valmistusvirhettä eikä pelitilanteessa sattunutta normaalia vaurioitumista, kuten luistimen viiltoa. Myyjän on siten virhevastuun välttääkseen osoitettava, että kyse on ollut takuun piiriin kuulumattomasta pelitilanteessa sattuneesta normaalista vaurioitumisesta tai että mailan rikkoontuminen on joka tapauksessa todennäköisesti johtunut ostajan puolella olevasta seikasta. Ks. myös KRL 8.4.2010. Matkapuhelin.

86 virheilmoitus eli reklamointi KRL 5.4.2013. Vaikka hiustuotteen toimivuutta (sävyttävä vaikutus) ei olisi voinut huomata heti, olisi se tullut huomata kuitenkin aikaisemmin kuin noin 20 kuukautta sen käytön aloittamisen jälkeen. KRL 15.2.2002. K osti 27.10.1998 vuonna 1997 käyttöön otetun Toyota Corolla STW 1.6 henkilöauton. K:n valitus koskee sitä, että hän havaitsi teettäessään vara-avainta 21.7.2000, että hän ei ollut kauppaa tehtäessä saanut käyttöönsä auton pääavainta vaan huoltoavaimen, josta ei voinut teettää vara-avaimia. Autoissa, joihin kuuluu niin sanottu pääavain ja huoltoavain, on ostajan kannalta olennaista, että ainakin pääavain on tallella, vaikka auto olisi käytettykin, koska huoltoavain ei käy tavarasäiliöön ja siitä ei voi teettää vara-avaimia. Ellei pääavain ole tallella, myyjän on mainittava tästä ostajalle. Kyseessä on virhe, jonka K on havainnut vajaan kahden vuoden kuluttua kaupanteosta. Lautakunta katsoo, että K: n olisi pitänyt havaita pääavaimen puuttuminen aikaisemmin voidakseen vedota siihen virheenä. ks. myös KRL 15.3.2005 ja 11.6.2009

87 KSL 8 luku: kuluttajapalvelusopimukset vastikkeellisia palveluksia, joita elinkeinonharjoittaja (toimeksisaaja) suorittaa kuluttajalle (tilaaja) ja joiden sisältönä on irtaimeen esineeseen, rakennukseen, muuhun rakennelmaan tai kiinteään omaisuuteen kohdistuva työ tai muu suoritus

88 Erityisyyksiä 1 lisätyöt: sovittava paitsi jos K ei tavoitettavissa ja kustannukset kohtuulliset KRL 7.6.2005. Työtilaus on koskenut virtalukon korjausta. Virtalukon vaihdon yhteydessä on havaittu, että turvatyynyn kellojousi on viallinen. Lautakunta katsoo, ettei työtilaus ole koskenut kellojousen vaihtoa. Tältä osin kysymyksessä on kuluttajansuojalain 8 luvun 6 §:ssä tarkoitettu lisätyö. EH ei ole edes väittänyt yrittäneensä pyytää K:lta lupaa kellojousen vaihtoon. Näin ollen EH:lla ei ole ollut oikeutta laskuttaa kyseisestä toimenpiteestä.

89 Erityisyyksiä 2: hinta-arvio 8:24 KRL 14.7.2003. K vei 8.3.2002 vuonna 2001 käyttöönotetun X- merkkisen hlöauton peltivaurioiden korjaukseen.Tuolloin autolla oli ajettu 10 770 kilometriä. Työtilauksen yhteydessä EH arvioi korjauksen hinnaksi 4 000 - 5 000 markkaa (noin 672 - 841 euroa). Korjaus valmistui 14.3.2002 ja lopullinen hinta oli käteiskuitin mukaan 1 769,90 euroa. EH ei ole näyttänyt, että sen antama hinta-arvio olisi ollut suuntaa-antava tai että osapuolet olisivat myöhemmin sopineet hinta-arvion ylittämisestä. Näin ollen kuluttajansuojalain 8:24 §:n perusteella EH:lla on ollut oikeus laskuttaa tilatusta työstä enintään 5 750 markkaa (967,08 euroa).

90 Kuluttajansuoja Vahingonkorvaussäännöksiä

91 KSL 5:10 Ostajalla on oikeus korvaukseen vahingosta, jonka hän kärsii myyjän viivästyksen vuoksi, jollei myyjä osoita, että viivästys johtuu ns. ylivoimaisesta esteestä. (ns. ankara vastuu; myyjän näyttötaakka ylivoimaisesta esteestä) Välillisen vahingon korvausvelvollisuus vain tuottamuksen yhteydessä. Samanlainen oikeus korvaukseen kuin ostajalla on hänen perheenjäsenellään, joka kärsii … vahinkoa.

92 Viivästymisen korvaus ja kateosto Ks. KRL 30.12.2010. huomioitavat seikat: 1.tilauksen toimittamisen mahdollisuuden selvittäminen  huolimattomuus myyjän puolella 2.vahinkoa kärsivän sopijapuolen on kuitenkin ryhdyttävä kohtuullisiin toimenpiteisiin vahinkonsa rajoittamiseksi : K on pyrkinyt löytämään myyjän valikoimista vastaavanlaisen tv:n. Hän olisi voinut hyväksyä yhden tv-tyypin, mutta myyjä ei suostunut luovuttamaan sitä. K ei ole ollut velvollinen suostumaan myyjän ehdottamaan ratkaisuun, että hänelle luovutettaisiin toinen tv välirahaa vastaan. 3.K on tehnyt kateoston kohtuullisessa ajassa kaupan purkautumisesta. Ks. myös KRL 9.5.2008

93 Välillisen vahingon käsite 1.tulon menetys, joka ostajalle aiheutuu sopimusrikkomuksen tai siitä johtuvien toimenpiteiden vuoksi 2.vahinko, joka johtuu muuhun sopimukseen perustuvasta velvoitteesta 3.tavaran käyttöhyödyn olennainen menetys, josta ei aiheudu suoranaista taloudellista vahinkoa, sekä muu siihen rinnastettava haitta, joka on olennainen

94 Vahingonkorvaus vs. hinnanalennus KRL 15.3.2004. K osti 18.5.2001 asuinhuoneiston osakkeet (3h + k + parv.) 435 000 markalla. K vaati vahingonkorvausta asunnon välittäneeltä EH:lta, koska välittäjä markkinoi asunnossa olevan parkettilattian vaikka kaupanteon jälkeen selvisi, että lattia olikin laminaattia. Välitysliike myönsi virheensä, joten riitaa oli vain vahingon määrästä. KRL suositti, että EH maksaa K:ille vahingonkorvauksena 1 000 euroa. KRL 18.2.2008. K valitti siitä, että vasta kaupanteon jälkeen hänelle selvisi, että autossa ei ollut internet-ilmoituksessa mainittuja ABS-jarruja ja kaksia renkaita. Lisäksi huoltokirjassa ei ollut merkintöjä. Lautakunta suositti, että EH maksaa K:lle hinnanalennuksena 500 euroa.

95 Tavaran virheestä aiheutunut vahinko KSL 5:20: Ostajalla on oikeus korvaukseen vahingosta, jonka hän kärsii tavaran virheen vuoksi; ei sovelleta tavaran ominaisuuksista aiheutuneen henkilövahingon korvaamiseen, johon sovelletaan tuotevastuulain sääntöjä välillisen vahingon myyjä on kuitenkin velvollinen korvaamaan vain, jos virhe tai vahinko johtuu huolimattomuudesta hänen puolellaan taikka jos tavara kaupantekohetkellä poikkesi siitä, mihin myyjä on erityisesti sitoutunut

96 Vahingonkorvaus: kulukorvaus KRL 16.6.2008. Digiboksi. K:lle on tullut asian hoitamisesta myyjäliikkeen kanssa runsaasti matkakuluja, koska hän asuu 30 kilometrin päässä myyjäliikkeestä. Lisäksi hänelle on koitunut vaivannäköä ja kustannuksia yhteydenotoista muun muassa paikalliseen sähkölaitokseen ja kuluttajaneuvojaan. Lisäksi K:lle on tullut kuluja digiboksin kustannusarvion hankkimisesta. KRL pitää uskottavana, että K:lle on aiheutunut matkakuluja asian hoitamisesta myyjäliikkeen kanssa. … määräksi KRL arvioi 15 euroa. Lisäksi korvattavia menoja ovat ne kulut, jotka ostajalle ovat aiheutuneet viallisen tavaran korjauskustannusarvion hankkimisesta. Tämän vuoksi myyjä on velvollinen korvaamaan K:lle XX:n kustannusarvion laatimisesta veloittamat 24 euroa. Koska K ei ole esittänyt selvitystä siitä, että hänelle olisi aiheutunut kustannuksia mainituista yhteydenotoista, lautakunta ei hyväksy kulukorvausvaatimuksia näiltä osin.

97 Korvaus: virheen todentaminen ja tavaran korjauskulut KRL 14.4.2009. Koivuparketti. Suoritettu tavarantarkastus on ollut tarpeellinen lattiaparketissa ilmenneen virheen todentamiseksi. Myyjä ja valmistaja ovat velvollisia korvaamaan ostajalle täysimääräisesti tavarantarkastuskertomuksen aiheuttamat, yhteensä 1 101 euron kustannukset. Lattiaparketin korjaustöistä aiheutuvista kuluista ei ole esitetty luotettavaa selvitystä esimerkiksi tarjouspyynnöin tai asiantuntijalausunnoin. Virheen laatu, laajuus ja kauppahinta huomioiden lautakunta pitää riittävänä korvauksena lattiaparketin virheellisyydestä yhteensä 500 euroa.

98 Käyttöhyödyn korvaaminen KRL 29.7.2008. K:n aviopuoliso osti 11.10.2005 matkapuhelimen (250 €). Maahantuoja oli antanut sille takuun. Puhelimeen ilmaantui vikaa keväällä 2006. Puhelinta on korjattu myyjäliikkeen huollossa 4 kertaa 27.4.2006- 15.11.2006 välisenä aikana. Huoltoliikkeen mukaan osa vioista on ollut ajoittaisia ja siten vaikeasti diagnosoitavia. K:n mukaan puhelin on ollut korjattavana yhteensä 17 viikon ajan. Koska korjaukset ovat kestäneet kohtuuttoman kauan, KRL:n mielestä vahinko on aiheutunut myyjän huolimattomuudesta. … K:lla on oikeus korvaukseen myös välillisenä vahinkona pidettävästä käyttöhyödyn menetyksestä. KRL arvioi kohtuulliseksi korvaukseksi tältä osin 30 euroa.

99 Aineeton vahinko KRL 26.11.2013. Asiassa on riitaa siitä, onko myyjä korvausvastuussa muistikortin rikkoutumisen vuoksi hävinneistä kuvista ja, jos on, millä määrällä. K vaati myyjää palauttamaan kuvat katsottavaan muotoon tai toissijaisesti korvaamaan uuden 5 000 euron arvoisen matkan hinnan. Lautakunta toteaa, että häämatkakuviin liittyy merkittävä tunnearvo. Koska mitään objektiivista mittaa ei ole, lautakunta joutuu harkitsemaan korvauksen määrän. Ottaen huomioon, että osa kuvista on palautettu ja myyjä on antanut K:ille 40 euron lahjakortin, lautakunta arvioi korvauksen määräksi tässä tapauksessa 150 euroa. ks. KRL 13.2.2012 kovalevyn tiedostot

100 Tuotevahinko KSL 5:20 korvataan tavaran virheellisyydestä aiheutunut vahinko mutta ei henkilövahinkoa sekä sellaiselle muulle omaisuudelle aiheutunut vahinko, jolla on välitön käyttöyhteys myytyyn tavaraan Tuotevastuulaki vahinko johtunut siitä, että tuote ei ole ollut niin turvallinen kuin on ollut aihetta odottaa ei tarvita tuottamusta korvattava vahinko VahkL:n nojalla omaisuusvahingon alaraja 395 €

101 Tuotevahinko KRL 9.10.2003. K osti syyskuussa 2000 E1:ltä E2:n maahantuoman kaulusvetoketjullisen villapuseron noin 87 markalla. K ravisteli puseroa marraskuussa 2001 puhdistaakseen sitä, jolloin vetoketusta irtosi osa, joka sinkoutui K:n silmään ja sokeutti sen. KRL toteaa, että turvallisuuspuute tuotteessa tarkoittaa, että tuote voi yleensä olla omiaan aiheuttamaan vahinkoja. KRL ei pidä tuotteen turvallisuuspuutteena sitä, että vaatteesta saattaa sitä ravisteltaessa irrota kevytrakenteinen ja pyöreämuotoinen vetoketjun vedin, koska tällainen ei yleensä aiheuta vahinkoa. … kyse ennalta-arvaamattomasta tapaturmasta. Ei suositella hyvitystä. Ks. KRL 22.9.2011. Makkara ja hampaan vaurioituminen. Huom. todistustaakka lautakunnassa.

102 Tuotevastuu ja henkilövahingot K:lle on hänen käsineistä saamansa allergisen reaktion takia aiheutunut lääkäri- ja lääkekuluja, jotka EH:n tulee korvata hänelle. Harmi ja mielipaha eivät ole korvattavaa vahinkoa. Myös vaatimus henkisen kärsimyksen korvaamisesta on lakiin perustumaton, paitsi joidenkin rikosten yhteydessä. K:lle ei ole saadun selvityksen perusteella aiheutunut ansionmenetystä allergisen reaktion takia. Hän ei ole osoittanut, että hänelle olisi aiheutunut muuta korvattavaa vahinkoa kuin lääkäri- ja lääkekulut. Lääkekulut olivat kuittien mukaan ovat 26,09 euroa, joten K:lla on oikeus saada korvausta yhteensä 50,09 euroa. KRL 6.2.2007

103 Korvattava vahinko tuotevastuulaissa  VahkL 5:1 Vahingonkorvaus käsittää hyvityksen henkilö- ja esinevahingosta sekä 4 a ja 6 §:ssä säädetyin edellytyksin kärsimyksestä. Milloin vahinko on aiheutettu rangaistavaksi säädetyllä teolla tai julkista valtaa käytettäessä taikka milloin muissa tapauksissa on erittäin painavia syitä, käsittää vahingonkorvaus hyvityksen myös sellaisesta taloudellisesta vahingosta, joka ei ole yhteydessä henkilö- tai esinevahinkoon. Kuitenkin alaraja korvattavalle omaisuusvahingolle 395 € (ei siis henkilövahingolle)

104 Kuluttajasopimus 2 Perääntyminen sopimuksesta

105 Tilauksen peruuttaminen 5:25. Jos ostaja rikkoo sopimuksen peruuttamalla tavaran tilauksen ennen tavaran luovutusta, myyjällä ei ole oikeutta pysyä sopimuksessa ja vaatia kauppahinnan maksamista. Sen sijaan myyjällä on oikeus korvaukseen hänelle aiheutuvasta vahingosta 28 §:n mukaisesti.

106 Tilaus vai kauppa? KRL 12.11.2007. K osti muun muassa laskettelusukset, siteet suksiin, monot ja sauvat. K maksoi kaupantekohetkellä ostamansa tavarat ja ne jäivät liikkeeseen siteiden asennusta varten. K halusi seuraavana päivänä peruuttaa kaupan. Kysymys on kaupan peruuttamisesta, koska tavarat olivat luovutettavissa ostajalle liikkeestä heti kaupantekohetkellä ja K oli suorittanut koko kauppahinnan. Tavarat jäivät liikkeeseen siteiden asennusta varten. Kaupan peruuttaminen ilman lakiin tai sopimukseen perustuvaa syytä on sopimusrikkomus. Tällaisessa tilanteessa myyjällä on oikeus vaatia ostajaa pysymään sopimuksessa eikä hänellä ole velvollisuutta kauppahinnan palauttamiseen.

107 Vahingonkorvaus tilauksen aiheettomasta peruuttamisesta myyjällä on oikeus korvaukseen niistä erityisistä kustannuksista, joita hänelle on aiheutunut sopimuksen tekemisestä ja täyttämisestä ja jotka todennäköisesti jäävät hyödyttömiksi, sekä kaupan purkamisen tai peruutuksen vuoksi aiheutuvista erityisistä kustannuksista

108 Tilauksen aiheeton peruuttaminen K ja eh olivat allekirjoittaneet sopimuksen koiran kaupasta ja K oli maksanut käsirahan 500 € koiran 1100 € kauppahinnasta. K on peruuttanut kaupan seuraavana päivänä ennen koiran luovutusta. Eh:lle on aiheutunut vahinkoa siitä, että hän on joutunut myymään koiran uudelle ostajalle alkuperäistä sopimusta alemmalla hinnalla. Lisäksi eh:lle on aiheutunut ylimääräisiä rokotus-, matka-, trimmaus- ja hoitokuluja sen takia, että koiran luovutus viivästyi kaupan peruunnuttua.

109 Elinkeinonharjoittajan velvollisuus pysyä sopimuksessa KVL 3069/36/05 K osti Internetin välityksellä eh:lta tähtäinkiikarin, jonka hinta oli 79 € ja sen lisäksi tulivat toimituskulut 12,89 €. Lehti- ilmoituksen mukaan K:n olisi pitänyt saada lisäksi 49 € arvoinen leditaskuvalaisin, mutta hänelle lähetettiin otsalamppu hinnaltaan 29 €. K:n ei tarvinnut suostua kaupan purkuun, vaan oli oikeutettu saamaan ltk:n mielestä hinnanalennusta 20 €.

110 Palveluksen aiheeton peruuttaminen Jos tilaaja rikkoo sopimuksen peruuttamalla palveluksen ennen sen luovutusta, toimeksisaajalla ei ole oikeutta suorittaa sitä loppuun. Sen sijaan toimeksisaajalla on oikeus korvaukseen hänelle aiheutuvasta vahingosta 30 §:n mukaisesti. Ks. seuraavat tapaukset KRL 19.7.2007. Laajakaistaliittymän tilaus. KRL 10.2.2004. Hinauspalvelun tilaus. KRL 22.05.2008. Remontti.

111 Myyjän toimeenpanema purkaminen Jos ostaja on saanut tavaran hallintaansa, myyjä saa purkaa kaupan vain, jos hän on pidättänyt itselleen oikeuden siihen tai jos ostaja torjuu tavaran. yleensä osamaksukaupassa  KSL 7 luvun kuluttajaluotto: ”Jos luotonantaja ottaa tavaran takaisin, hänen ja kuluttajan välillä on toimitettava tilitys.” määrämuotoinen sopimus ks. KSL 7:17, jotta tilitys voidaan tehdä ulosottomiehen toimesta virka-apuna

112 Tilitys EH:n hyväksi maksamatta oleva osa luotosta - se osa luottokustannuksista, joka kohdistuu käyttämättä jäävään luottoaikaan erääntyneiden erien korot takaisin ottamisesta johtu- vat välttämättömät kulut K:n hyväksi tavaran arvo sitä takaisin otettaessa  jälleenmyyntiarvo

113 Erityinen peruuttamisoikeus koti- ja etämyynnissä

114 katumisaika koti- ja etämyynnissä 14 pv kotimyynti: pääsääntöisesti muualla kuin elinkeinonharjoittajan toimitiloissa tehtävä kuluttajasopimus etämyynti: systemaattinen puhelimen, postin, television, verkon käyttö myynnissä K:lla on oikeus peruuttaa koti- tai etämyyntisopimus ilmoittamalla siitä peruuttamislomakkeella tai muulla yksiselitteisellä tavalla; pitennys  12 kk poikkeukset: koti- ja etämyyntisäännöt eivät koske ks. KSL 6:2

115 Kotimyynti KSL 6:6 Kotimyyntisopimuksella tarkoitetaan sopimusta, joka tehdään tai jota koskevan tarjouksen kuluttaja tekee muualla kuin elinkeinonharjoittajan toimitiloissa osapuolten ollessa samanaikaisesti läsnä; sekä 1) … ”kadulta haettu asiakas” 2) …. tutustumisretkellä -toimitila myös tavanomainen tai kausiluonteinen myyntipaikka -6:9:ssä tarkoitetut tiedot sekä peruuttamislomake ja -ohje on annettava kuluttajalle selkeästi ja ymmärrettävästi paperilla tai tämän suostumuksella muulla pysyvällä tavalla  uhka: 12 kk pidennys peruutusaikaan -peruuttaminen ilmoittamalla siitä peruuttamislomakkeella tai muulla yksiselitteisellä tavalla elinkeinonharjoittajalle viimeistään 14 päivän kuluttua -palautus- ja noutamisvelvoite peruutuksen yhteydessä

116 Tavaran noutamisvelvollisuus kotimyynnissä K osti 1.600 €:lla sohvakaluston kotimyynnissä. K peruutti kaupan 14 pv:n määräajassa, mitä peruutusta eh ei hyväksynyt. Eh ei noutanut kahden kuukauden määräajassa kalustoa. KVL ei pitänyt eh:n kannalta kohtuuttomana, että K sai pitää sohvakaluston. 15.3.2005 KRL 20.1.2009. K osti 22.5.2008 … kaluston 1 800 eurolla. …K:lla olisi oikeus pitää sohvakalusto vastikkeetta, koska peruutusilmoitus on lähetetty jo 24.5.2008 eli yli 2 kk sitten ja koska EH ei ole tuossa ajassa noutanut kalustoa. KRL katsoo kuitenkin tämän kohtuuttomaksi seuraamukseksi tässä vaiheessa. Se edellyttää myyjältä, että tämä noutaa kaluston 2 kk kuluessa saatuaan tästä päätöksestä tiedon. Muutoin ostajalla on oikeus saada kalusto vastikkeetta

117 Etämyynti Etämyyntisopimuksella tarkoitetaan etämyyntiä varten luodussa myynti- tai palveluntarjontajärjestelmässä tehtävää kulutushyödykesopimusta, joka tehdään ilman, että osapuolet ovat yhtä aikaa läsnä ja jonka tekemiseen käytetään vain yhtä tai useampaa etäviestintä

118 Etämyynti vai ei KRL 25.7.2007. K on tilannut rannekellon EH:n Internet-sivujen tietojen perusteella sähköpostitse. Tilauksen olisi voinut tehdä myös Internet-sivulla. Kysymyksessä oli …etämyynti. vrt. 5.3.2014 autokauppa i-ilmoituksen pohjalta: ei etämyyntiä KRL 30.9.2009. K tilasi internetin välityksellä tietokoneen näytön, joka maksoi 207 euroa. K nouti tuotteen EH:n myymälästä ja maksoi sen myymälässä. EH:n internetsivuilla on hyödykkeitä koskeva hinnasto, jonka perusteella kuluttajat voivat tehdä tilauksia. EH:n mukaan internetin välityksellä tehty tilaus ei kuitenkaan olisi sitova tilaus vaan hyödykkeen varaus. Sitova sopimus syntyisi vasta kuluttajan noutaessa hyödykkeen myymälästä. KRL: EH:n käyttämä markkinointi- ja myyntitapa on laissa tarkoitettu etätarjontamenetelmä.

119 Ennakkotiedot eh:n nimi ja osoite sekä sijaintipaikka kulutushyödykkeen pääominaisuudet kulutushyödykkeen hinta, toimituskulut ja maksuehdot toimitusta tai sopimuksen täyttämistä koskevat muut ehdot sopimuksen vähimmäiskesto, jos sopimus koskee hyödykkeiden jatkuvaa tai toistuvaa toimittamista etäviestimen käyttämisestä syntyvät kulut, jos siitä veloitetaan perushintaa enemmän tarjouksen voimassaoloaika tieto peruuttamisoikeudesta tai siitä, että sitä ei 16.1:n 2–7 kohdan mukaan ole. -tiedot on vahvistettava kuluttajalle henkilökohtaisesti, kirjallisesti tai sähköisesti

120 Peruuttamisoikeuden rajoitukset 14 päivän kuluessa vahvistuksen vastaanottamisesta taikka tavaran tai ensimmäisen tavaraerän vastaanottamisesta, ei kuitenkaan jos 1.toimittaminen sähköisesti on K:n suostumuksella aloitettu ennen peruuttamisajan päättymistä ja K:le on ilmoitettu peruuttamisoikeuden puuttumisesta vahvistuksessa 2.hyödykkeen hinta riippuu rahoitusmarkkinoilla vaihtuvista noteerauksista, joihin eh ei voi vaikuttaa 3.sopimus tavarasta, joka valmistetaan tai jota muunnellaan kuluttajan toivomusten mukaisesti niin, ettei tavaraa voida myydä edelleen ilman huomattavaa tappiota tai ettei tavaraa lainkaan voida myydä edelleen 4.sopimus koskee tavaraa, jota luonteensa vuoksi ei voida palauttaa edelleen myytäväksi taikka joka voi nopeasti pilaantua tai vanhentua 5.kuluttaja on avannut sinetöitynä toimitetun ääni- tai kuvatallenteen taikka tietokoneohjelman; 6.sopimus koskee sanoma- tai aikakauslehtien toimitusta eikä eh tarjoa näitä hyödykkeitä kuluttajalle puhelimitse omasta aloitteestaan 7.sopimus koskee vedonlyönti- tai arvontapalveluksia

121 tavara valmistettu tilaajan erityisiin tarpeisiin KRL 23.4.2008. …kyseessä oleva kasvihuone on ollut tuote, joka on erityisesti valmistettu K:n toivomusten mukaisesti ja häntä varten. Lautakunta pitää ilmeisenä, että tällaisen erikoisvalmisteisen kasvihuoneen edelleenmyyntiarvo EH:lle on vähäinen eikä EH voi myydä tuotetta edelleen ilman huomattavaa tappiota. Näillä perusteilla on katsottava, ettei K:lla ole tässä tapauksessa kuluttajansuojalain 6 luvun … tarkoitettua oikeutta peruuttaa kasvihuoneen valmistamisesta ja toimittamisesta tehtyä sopimusta korvauksetta. Lautakunta katsoo, että 1 300 euroa on pidettävä tässä tapauksessa kohtuullisena vahingonkorvauksen määränä.

122 Vastuu vastaanotetusta tavarasta ” pidettävä se olennaisesti muuttumattomana” K:n vastattava sen arvon alentumisesta ei katsota otetuksi käyttöön, jos K on käsitellyt tavaraa vain siten kuin on tarpeen sen luonteen, ominaisuuksien ja toimivuuden toteamiseksi Ks. KRL 8.4.2007 leikkikiväärin kauppa: vastuu tavaran katoamisesta postissa palautuksen yhteydessä?

123 hygieniatuotteet ym. K tilasi verkkokaupasta hajuveden haluamansa toisen hajuveden sijasta. Erehdys selvisi hänelle vasta, kun hän oli avannut tuotteen pakkauksen. Verkkosivulla oli ilmoitettu, että jos tuotteen sinetti on poistettu, sitä ei voi enää palauttaa. Koska pakkaus oli avattu, eh ei suostunut peruuttamaan kauppaa. Ltk:n mielestä kosmetiikka ja kauneudenhoitotuotteet ovat luonteeltaan sellaisia, että niitä ei voi hygieniasyistä palauttaa uudelleen myytäväksi, jos niiden pakkaus on avattu. Ehdosta oli asianmukaisesti ilmoitettu. Erehtyminen oli K:n omalla vastuulla. KRL 30.9.2009. Ks. myös KRL 26.10.2004. Hirvipilli. Ovatko kuulokkeet hygieniatuote? Ks. KRL 25.09.2009 KRIL 25.06.2008. Tuotemerkin irrottaminen.

124 Kuluttajasopimus 3 Muita erikoisuuksia siviilikauppaan ja –sopimukseen verrattuna

125 Aikaisemman myyntiportaan virhevastuu Ostajalla on oikeus kohdistaa tavaran virheeseen perustuva, tämän luvun säännösten mukainen vaatimuksensa myös ekh:aan, joka aikaisemmassa myyntiportaassa on luovuttanut tavaran jälleenmyyntiä varten. Ei kuitenkaan jos -virhe on syntynyt kyseisestä ekh:sta riippumattomasta syystä sen jälkeen, kun hän luovutti tavaran edelleen -vaatimus perustuu muun kuin kyseisen ekh:n antamaan sitoumukseen, joka asettaa ostajan parempaan asemaan kuin tämän luvun säännökset ilman mainittua sitoumusta -vaatimus koskee hinnanalennusta tai kauppahinnan palauttamista ja ylittää määrältään sen, mitä kyseisen elkh:n oma sopijapuoli olisi voinut vaatia samalla perusteella, jos näiden välisen sopimuksen mahdollisia rajoittavia ehtoja ei oteta huomioon Ks. myös KSL 5:22 vastuu ”tiedonantovirheestä” sekä 7:39 luotonantajan vastuu

126 Kuluttajariitalautakunta antaa ratkaisusuosituksia mm. kulutushyödykesopimuksia koskevissa tai muissa k-hyödykkeen hankintaan liittyvissä asioissa, joita kuluttajat saattavat ltk:n käsiteltäviksi asunnon kauppaan liittyvissä asioissa, joita kuluttajat, asuntoyhteisöt taikka asunnon myyjinä tai tarjoajina olevat yksityishenkilöt saattavat lautakunnan käsiteltäviksi KA:n ajamana ryhmävalituksena, jos useilla kuluttajilla taikka useilla yksityistakaajilla tai yksityisillä pantinantajilla on tai voidaan olettaa olevan samaa ekh:a kohtaan sellaisia vaatimuksia, jotka voidaan ratkaista yhdellä lautakunnan päätöksellä ei saa ratkaista asiaa, jonka tiedetään olevan vireillä tai ratkaistu tuomioistuimessa

127 Ryhmäkanne (-laki) kanne, jota kantaja ajaa kanteessa määritellyn ryhmän puolesta siten, että asiassa annettava tuomio tulee myös ryhmän jäseniä sitovaksi kanteen edellytykset ks. lain 3 § KA panee vireille ryhmäkanteen ja käyttää siinä asianosaisena puhevaltaa ryhmän jäsen ei vastaa oikeudenkäyntikuluista kannetta ei ole käytetty vielä kertaakaan, kuluttajaviraston näkemyksen mukaan se ”tehostaa kuluttajariitalautakunnassa maaliskuussa 2007 voimaan tulleen uuden ryhmävalitusmenettelyn painoarvoa”, jota sitäkään ei ole käytetty, mutta uhkaa on ollut ilmassa …

128 Kilpailuoikeus 2 Kilpailunrajoitusten kiellot (Kilpailulaki)

129 Uusi kilpailulaki (2011) terveen ja toimivan taloudellisen kilpailun turvaaminen vahingollisilta kilpailunrajoituksilta erityisesti otettava huomioon markkinoiden toimintaedellytysten ja elinkeinon harjoittamisen vapauden suojaaminen niin, että myös asiakkaat ja kuluttajat hyötyvät kilpailusta

130 Lakia ei sovelleta sopimuksiin tai järjestelyihin, jotka koskevat työmarkkinoita maataloustuottajien tai heidän yhteisönsä tekemiin, maataloustuotteiden alkutuotantoa koskeviin sopimuksiin, päätöksiin tai näihin rinnastettaviin menettelyihin silloin, kun ne edistävät maatalouden tuottavuuden lisäämistä, markkinoiden toimivuutta, elintarvikkeiden saatavuutta ja kohtuullisten kuluttajahintojen saavuttamista sekä alentavat kustannustasoa

131 Yleiskielto Sellaiset elinkeinonharjoittajien väliset sopimukset, elinkeinonharjoittajien yhteenliittymien päätökset sekä elinkeinonharjoittajien yhdenmukaistetut menettelytavat, joiden tarkoituksena on merkittävästi estää, rajoittaa tai vääristää kilpailua tai joista seuraa, että kilpailu merkittävästi estyy, rajoittuu tai vääristyy, ovat kiellettyjä.

132 Erityisesti kiellettyjä sopimukset, päätökset ja menettelytavat, joilla 1.suoraan tai välillisesti vahvistetaan osto- tai myyntihintoja taikka muita kauppaehtoja (määrähintakielto ym.; sallittua voi kuitenkin olla suositus- tai enimmäishinta) 2.rajoitetaan tai valvotaan tuotantoa, markkinoita, teknistä kehitystä taikka investointeja 3.jaetaan markkinoita tai hankintalähteitä 4.eri kauppakumppaneiden samankaltaisiin suorituksiin sovelletaan erilaisia ehtoja siten, että kauppakumppanit asetetaan epäedulliseen kilpailuasemaan 5.sopimuksen syntymisen edellytykseksi asetetaan se, että sopimuspuoli hyväksyy lisäsuoritukset, joilla niiden luonteen vuoksi tai kauppatavan mukaan ei ole yhteyttä sopimuksen kohteeseen

133 Horisontaaliset ja vertikaaliset rajoitukset horisontaaliset rajoitukset: menettelytavat samalla tuotanto- ja jakeluportaalla kilpailevien yritysten kesken vertikaaliset rajoitukset: eri tuotanto- ja jakeluportaalla olevien yritysten välillä luodaan kilpailunrajoituksia

134 Legaalipoikkeus: em. rajoitukset eivät koske toimenpidettä, joka tehostaa tuotantoa tai tuotteiden jakelua taikka edistää teknistä tai taloudellista kehitystä jättää kuluttajille kohtuullisen osuuden näin saatavasta hyödystä ei aseta asianomaisille ekh:ille rajoituksia, jotka eivät ole välttämättömiä mainittujen tavoitteiden saavuttamiseksi ei anna näille ekh:ille mahdollisuutta poistaa kilpailua merkittävältä osalta kysymyksessä olevia hyödykkeitä -kaikkien toteuduttava samanaikaisesti -yrityksen itsensä arvioitava ja otettava riski arvioinnin oikeellisuudesta

135 Kilpailuviraston suuntaviivat kilpailunrajoituslain 5 §:n soveltamisesta horisontaalisiin kilpailunrajoituksiin erikoistumissopimukset: osallistuvien yritysten yhteenlaskettu markkinaosuus merkityksellisillä markkinoilla ei ylitä 20 %, ei saa sisältää tietynlaisia vakavimpina pidettäviä kilpailunrajoituksia tutkimus- ja kehityssopimukset: osapuolten yhteenlaskettu markkinaosuus sopimustuotteiden markkinoilla ei ylitä 25 %, mutta ei saa sisältää tietynlaisia vakavimpina pidettäviä kilpailunrajoituksia teknologiansiirtoa koskevat sopimuksetjos teknologiansiirtoa koskevan sopimuksen osapuolet eivät ole kilpailijoita keskenään ja kummankaan osuus merkityksellisistä markkinoista ei ylitä 30 prosenttia, jos kilpailijoita 20 % rajana

136 Merkittävyyskriteeri: sopimus vähämerkityksellinen, jos kilpailevat yritykset ovat tehneet sopimuksen ja sopijapuolten yhteenlaskettu markkinaosuus ei ylitä 10 % millään sopimuksen vaikutusalaan kuuluvilla merkityksellisillä markkinoilla muut kuin keskenään kilpailevat ovat tehneet sopimuksen eikä yhdenkään sopijapuolen markkinaosuus ylitä 15 % millään sopimuksen vaikutusalaan kuuluvilla merkityksellisillä markkinoilla kilpailijoiden väliset vakavimmat rajoitukset, kuten myyntihintojen sopiminen, tuotannon ja myynnin rajoittaminen sekä markkinoiden ja asiakkaiden jakaminen, ovat yleensä aina kiellettyjä.

137 Määrähintakielto X Oy:n ja eräiden LVI-alan tukkuliikkeiden välisissä piirisopimuksissa oli vuosien 1992 ja 94 välisenä aikana määräys, jonka mukaan X:n vuosittain myöntämää piirialennusta ei saanut siirtää tuotteita ostavien asiakkaiden eduksi. Piirialennuksen siirtämistä myyntihintoihin koskeva kielto oli X:n yksin aikaansaama. Yhtiö ei ollut kuitenkaan edellyttänyt kiellon noudattamista eikä kielto ollut vaikuttanut jälleenmyyjien hinnoittelupäätöksiin. Jälleenmyyjät olivat hinnoitelleet välittämänsä X:n tuotteet kulloisenkin kilpailutilanteen mukaisesti. Piirisopimuksissa ollut määräys ei näin ollen ole rajoittanut jälleenmyyjien mahdollisuutta määritellä myyntihintojaan itsenäisesti. X:n asettama kielto alennusten siirtämisestä jälleenmyyntihintoihin rikkoi määrähintakieltoa kilpailuviraston ratkaisussa vuodelta 1995.

138 Tuotannonrajoitus Kilpailuvirasto Dnro 344/61/97. Suomen Pankkiyhdistyksen pankkikortteja myöntävät jäsenpankit olivat sopineet Suomen Pankkiyhdistyksessä pankkikorttimaksun ala- ja ylärajasta. Kyseiset rajat sisältyivät myös pankkikorttien käyttöä koskeviin ehtoihin. Sopimus pankkikorttien käytön ala- ja ylärajasta esti yhteistyössä mukana olevia pankkeja tarjoamasta pankkikortti-maksupalveluita 30 markkaa pienemmissä tai 200.000 markkaa suuremmissa maksutapahtumissa. Kilpailuviraston mielestä kyseessä oli kielletty tuotannonrajoitus. Se ei pitänyt pankkikorttimaksun alarajaa koskevaa yhteistyötä tehokkuutta lisäävänä, minkä vuoksi kyseessä oli kielletty yhteistyö. Pankkikorttimaksun ylärajalle löytyi hyväksyttävät tehokkuusperustelut.

139 Tarjouskartelli Kuopion taksiautoilijoiden yhdistys oli laatinut jäsentensä valtuuttamana Kuopion kaupungille yhteistarjouksen palveluliikenteen hoitamisesta. Tästä johtuen tarjouskilpailussa saatiin vain vähän ulkopuolisia tarjouksia, jotka eivät olisi riittäneet kohteena olleen liikenteen hoitamiseen. MAO totesi päätöksessään, että autoilijoiden lainvastainen yhteistoiminta heikensi ratkaisevasti kaupungin mahdollisuuksia saavuttaa tarjouskilpailun kautta säästöjä. Menettelyn kilpailuoikeudellista vakavuutta lisäsi se, että kyse oli lakisääteisistä kuljetuksista, eikä kunta voi vetäytyä niiden hankkimisesta, vaikka se joutuisi maksamaan niistä kilpailtua tasoa korkeamman hinnan. MAO otti huomioon, että Kilpailuvirasto oli neuvonut taksiautoilijoille, miten kielletyt menettelyt tarjouksien antamisessa vältetään. Skanska Pohjanmaa Oy ja YIT Rakennus Oy olivat tehneet erään konkurssipesän tonttiomaisuutta koskeneessa tarjouskilpailussa tonttien ostamisesta yhteistarjouksen, joka katsottiin kilpailunrajoituslain vastaiseksi tarjouskartellikiellon rikkomiseksi. Yritysten katsottiin yhteistarjouksella poistaneen keskinäisen hintakilpailunsa.

140 Määräävän markkina-aseman väärinkäyttö kohtuuttomien osto- tai myyntihintojen taikka muiden kohtuuttomien kauppaehtojen suora tai välillinen määrääminen tuotannon, markkinoiden tai teknisen kehityksen rajoittaminen kuluttajien vahingoksi erilaisten ehtojen soveltaminen eri kauppakumppanien samankaltaisiin suorituksiin kauppakumppaneita epäedulliseen kilpailuasetelmaan asettavalla tavalla sopimuksen syntymisen edellytykseksi asetetaan, että sopimuspuoli hyväksyy lisäsuoritukset, joilla niiden luonteen vuoksi tai kauppatavan mukaan ei ole yhteyttä sopimuksen kohteeseen

141 Määräävän markkina-aseman väärinkäyttö Kilpailuvirasto Dnro 157/61/96. Kilpailuvirasto katsoi, että Kemira Agro Oy:llä oli määräävä markkina-asema pelto- ja metsälannoitteiden valmistuksessa ja kaupassa tukkuportaalle. Sitomalla alennuskäytännössään yhteen eri relevanteille tuotemarkkinoille kuuluvat lannoitteet sekä myöntämällä erisuuruisia ja perustelemattomia alennuksia ja muita hyvityksiä samanlaisista toimituksista samanlaisille asiakkaille, Kemira Agro oli käyttänyt väärin määräävää markkina-asemaansa kilpailunrajoituslain tarkoittamalla tavalla.

142 seuraamukset säännösten rikkomisesta kilpailunrikkomismaksu, jollei menettelyä ole pidettävä vähäisenä tai seuraamusmaksun määräämistä kilpailun turvaamisen kannalta muutoin pidetä perusteettomana saa olla enintään 10 prosenttia edellisen vuoden liikevaihdosta maksun (saajana valtio) määrää k-viraston esityksestä MAO vapautus seuraamusmaksusta 14-19 §§:n nojalla vahingonkorvausvelvollisuus 20 §:n nojalla tuottamuksellisesta tai tahallisesta lain rikkomisesta; asia vietävä käräjäoikeuteen säännöksiä rikkovien sopimusten tai sopimusehtojen pätemättömyys

143 Yrityskauppavalvonta kun yrityskaupan osapuolten yhteenlaskettu liikevaihto ylittää 350 miljoonaa euroa ja jossa vähintään kahden yrityskaupan osapuolen Suomesta kertynyt liikevaihto ylittää 20 miljoonaa euroa ilmoitettava kilpailuvirastolle viikon kuluessa MAO voi kilpailuviraston esityksestä kieltää tai määrätä purettavaksi yrityskaupan tai asettaa yrityskaupan toteuttamiselle ehtoja, jos sen seurauksena syntyy tai vahvistuu sellainen määräävä markkina-asema, joka merkittävästi estää kilpailua Suomen markkinoilla tai niiden oleellisella osalla kilpailuviraston esitys yrityskaupan osalta kolmessa kuukaudessa MAO:n päätös kolmessa kuukaudessa kilpailuviraston esityksestä

144 Määräävä markkina-asema ja kilpailun merkittävä estyminen yrityksen tosiasiallinen mahdollisuus toimia riippumattomasti kilpailijoista, asiakkaista ja tavaran/palveluntoimittajista  hintataso ja toimitusehdot pelkkä määräävän markkina-aseman syntyminen ei estä yrityskauppaa; rajoitusten taustalla pitää olla kilpailun merkittävä estyminen

145 Liitännäiset kilpailunrajoitukset tyypillinen: kilpailukielto yrityskaupan osapuolten kesken EU:n komission tiedonanto: kilpailukielto voi kestää 1.enintään kolme vuotta jos luovutukseen sisältyy taitotietoa (know-how’ta) 2.enintään kaksi vuotta jos vain liikearvo

146 Hankintalaki Julkisyhteisöjen hankinnat ja elinkeinonharjoittajien tasavertainen kohtelu

147 Yleistä valtion ja kuntien viranomaisten sekä muiden hankintayksiköiden on kilpailutettava hankintansa ei merkitse ulkoistamispakkoa sovelletaan vasta kun kunta päättää ostaa palvelut kuntaorganisaation ulkopuolelta

148 Hankintayksikkö 1.valtion, kuntien ja kuntayhtymien viranomaiset 2.evankelis-luterilainen kirkko ja ortodoksinen kirkko sekä niiden seurakunnat 3.valtion liikelaitoksista annetun lain mukaiset liikelaitokset 4.julkisoikeudelliset laitokset

149 Julkisoikeudellinen laitos oikeushlö, joka on nimenomaisesti perustettu tyydyttämään sellaisia yleisen edun mukaisia tarpeita, joilla ei ole teollista tai kaupallista luonnetta (ks. MAO:65/04) ja 1.jota rahoittaa pääasiallisesti 1–4 kohdassa tarkoitettu hankintayksikkö, tai 2.jonka johto on 1–4 kohdassa tarkoitetun hankintayksikön valvonnan alainen 3.jonka hallinto-, johto- tai valvontaelimen jäsenistä 1–4 kohdassa tarkoitettu hankintayksikkö nimeää yli puolet 4.mikä tahansa hankinnan tekijä silloin, kun se on saanut hankinnan tekemistä varten tukea yli puolet hankinnan arvosta 1–4 kohdassa tarkoitetulta hankintayksiköltä

150 Hankinta tavaroiden ja palveluiden ostaminen ja vuokraaminen sekä urakalla teettäminen ei koske myymistä eikä vuokraamista (ks. esim. MAO:11/03) sopimuskokonaisuus; esim. Kempeleen monitoimihalli tai Kampin rakennusurakka

151 Yleiset poikkeukset salassa pitoon ja turvallisuuteen perustuvat sotilaalliseen käyttöön perustuvat kansainvälisiin sopimuksiin liittyvät

152 Palveluhankintapoikkeukset maan ja olemassa olevien rakennusten hankinta tv- ja radio-ohjelmat välimies- ja sovittelupalvelut keskuspankki-, arvopaperi- yms. palvelut työsopimukset yleisempää hyötyä tuovat tutkimus- ja kehittämispalvelut

153 Kynnysarvot: lakia ei sovelleta tavara- tai palveluhankintoihin, suunnittelukilpailuihin eikä palveluja koskeviin käyttöoikeussopimuksiin, jos hankinnan ennakoitu arvo ilman arvonlisäveroa on vähemmän kuin 15000 euroa; terveydenhoito- ja sosiaalipalveluihin ja työvoimaviranomaisten ja työnantajien yhdessä hankkimiin koulutuspalveluihin, jos hankinnan ennakoitu arvo ilman arvonlisäveroa on vähemmän kuin 50 000 euroa rakennusurakoihin ja käyttöoikeusurakoihin, jos hankinnan ennakoitu arvo ilman arvonlisäveroa on vähemmän kuin 100000 euroa lisäksi ns. EU-kynnysarvot ks. myös 20 §:n kielto keinotekoisista järjestelyistä

154 Hankintamenettelyt avoin menettely: avoin tarjouskilpailu rajoitettu menettely: ilmoitus  seulonta neuvottelumenettely: ilmoitus  osallistumispyynnöt  toimittajien valinta suorahankinta ilman hankintailmoitusta muut ks. 5§:n kohdat 14-18 käytettävä ensisijaisesti avointa tai rajoitettua menettelyä

155 Tarjouksen valinta tiettyihin ek-rikoksiin ja laiminlyönteihin syyllistyneet karsittava hankintayksikkö voi esittää ehdokkaiden tai tarjoajien rahoituksellista ja taloudellista tilannetta, teknistä suorituskykyä ja ammatillista pätevyyttä sekä laatua koskevia vaatimuksia sekä vaatia ehdokkaita ja tarjoajia esittämään niihin liittyviä selvityksiä hyväksyttävä se, joka on a)hankintayksikön kannalta kokonaistaloudellisesti edullisin hankinnan kohteeseen liittyvien vertailuperusteiden mukaan, tai b)hinnaltaan halvin

156 ”kokonaistaloudellisesti edullisin” vertailuperusteina voidaan käyttää esimerkiksi laatua, hintaa, teknisiä ansioita, esteettisiä ja toiminnallisia ominaisuuksia, ympäristöystävällisyyttä, käyttökustannuksia, kustannustehokkuutta, myynnin jälkeistä palvelua ja teknistä tukea, huoltopalveluja, toimituspäivää tai toimitus- tai toteutusaikaa taikka elinkaarikustannuksia; sekä lisäksi myös asianomaisen yleisön tarpeisiin liittyviä taloudellisia ja laadullisia perusteita sekä ympäristövaatimusten täyttämiseen liittyviä perusteita, jos tällaiset perusteet ovat mitattavissa ja liittyvät hankinnan kohteeseen

157 Lain rikkomisen seuraamukset: MAO voi kumota hankintayksikön päätöksen osaksi tai kokonaan kieltää hankintayksikköä soveltamasta virheellistä menettelyä velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä määrätä hankintayksikön maksamaan hyvitysmaksua määrätä väliaikaisen kiellon ja hankinnan keskeytyksen käräjäoikeus: vahingonkorvaus 84 §:n nojalla