Case-oppiminen - Miten käytän caseja pedagogisesti mielekkäällä tavalla verkko-opetuksessa? AYVOT-projekti 29.3.2012 Irja Leppisaari, KPAMK / AVERKO eOppimiskeskus.

Esitys aiheesta: "Case-oppiminen - Miten käytän caseja pedagogisesti mielekkäällä tavalla verkko-opetuksessa? AYVOT-projekti 29.3.2012 Irja Leppisaari, KPAMK / AVERKO eOppimiskeskus."— Esityksen transkriptio:

1 Case-oppiminen - Miten käytän caseja pedagogisesti mielekkäällä tavalla verkko-opetuksessa? AYVOT-projekti 29.3.2012 Irja Leppisaari, KPAMK / AVERKO eOppimiskeskus Tuula Hohenthal, KPAMK Anne Vuori, LAMK

2 AGENDA Mitä on case-oppiminen (vrt. case-based learning, CPL)? Miksi case-oppiminen? Mitä hyötyä casejen käytöstä on? Miten caset tukevat oppimista? Miten case-oppimista? Pedagogisia ratkaisuja, malleja ja käytännön esimerkkejä casejen käytöstä opetuksessa, Caset ja arviointi Digitaaliset caset ja virtuaaliset avoimet oppimisympäristöt

3 Yhteistä pohdintaa taustalla 1 Kirjoita chattiin, miten olet käyttänyt caseja opetuksessasi / Kuvaa mielekkääksi kokemasi case-oppimisen käytäntö, jonka haluaisit jakaa kollegoiden kanssa

4 Mitä on case-oppiminen (vrt. case-based learning, CPL)?

5 Herätteenä eräs näkökulma case- oppimiseen Case-pohjaisessa oppimisessa tapauskuvausta tai todellista esimerkkiä käytetään motivoimaan uuden asian opetteluun. Case-työskentelyssä oppimisen kohteena olevia käsitteitä käytetään erilaisten todellisesta elämästä nousevien ongelmien tai ilmiöiden selittämiseen. Case voi olla esimerkiksi teksti, tilannetta kuvaava videoleike, äänitiedosto tai lehtiartikkeli, joka liittää opeteltavan asian todellisiin kysymyksiin. https://koppa.jyu.fi/avoimet/mit/tietotekniikan-opetuksen perusteet/Opetusmenetelmista-ja-lahestymistavoista/pedagoginen-malli

6 TAUSTAA – mistä maisemasta ilmiö nousee Autenttinen oppiminen - Mitkä ovat menetelmiä varmistaa autenttisuus ja työelämäläheisyys verkko-opetuksessa, sen aineistossa ja koulutuksen toteutustavoissa? CASET! Autenttiset tehtävät ja toiminta (Herrington et al., 2010): - tehtävät, joilla kiinteä yhteys arkitodellisuuteen, tosielämään - kompleksiset tehtävät, joihin ei ole yhtä ainoaa oikeaa ratkaisua - mahdollistavat pääsyn asiantuntijaosaamiseen ja asiantuntijaosaamisen mallintamisen (hiljainen tieto) http://web.me.com/janherrington/AuthenticLearning/Home.html Ongelmaperustainen oppiminen (PBL) Määriteltäessä laajemmin case-oppiminen lähenee ongelmaperustaista oppimista. Case-työskentelyn taustalla ovat ajatukset kognitiivisesta oppipoikakoulutuksesta, oppimisen ongelmakeskeisyydestä sekä sosiaalisen vuorovaikutuksen merkityksestä oppimisessa. http://tievie.oulu.fi/verkkopedagogiikka/luku_6/case_tyoskentely.htm

7 MITÄ on case-oppiminen (case-based learning CPL?) Oppimista ammattilaisten /asiantuntijoiden kertyneistä kokemuksista, jo toteutuneista ratkaisuista, käytännöistä, ongelmanratkaisusta (vrt. ongelmaperustaisen oppimisen uusien ratkaisujen kehittäminen). (Herrington & Herrington, 2006; Bennett, Harper & Hedberg, 2002; Xiao, Carroll & Rosson, 2007). Caset tuovat opiskelijoille mahdollisuuden oppia ”jo opitusta” / ”from lessons learned by other persons” Analysoimalla caseja yhdessä opitaan ammattilaisten kertyneistä kokemuksista ja kehitetään monitahoisten ja -mutkaisten todellisen elämän tilanteiden ymmärtämistä (Bennett, Harper & Hedberg 2002) Casepohjaiseen oppimiseen liittyvät kompleksiset autenttiset tilanteet/ niitä ilmentävät materiaalit, joiden avulla oppijan (useimmiten noviisin) täytyy oppia ajattelemaan ammattilaisen (ekspertin) tavoin tukevat oppimista asiantuntijuuteen kasvamisen prosessina (Bennett et al. 2002)

8 MITÄ on case-oppiminen? ”Cases are stories about spesific activities of real world practice with the purpose to educate. Cases present problem situations and expert solutions.” ( Xiao ym., 2007). Case- ja ongelmaperusteiset oppimistehtävät antavat tilaa opiskelijan omalle tiedon soveltamiselle ja tukevat autenttista, uusiin todellisen elämän tilanteiseen siirrettävissä olevaa oppimista (Slotte 2004; Jaakkola 2004) Autenttiset caset edustavat kompleksisia ongelmia, joihin ei useinkaan ole yhtä ainoaa oikeaa ratkaisua Käytetty eri aloilla (lakitieteet, kauppatieteet, lääketieteet, opettajakoulutus jne.)

9 Case-based learning (CBL) According to the Case-based Learning page of the Center for Instructional Development & Distance Education: “Cases are factually-based, complex problems written to stimulate classroom discussion and collaborative analysis. Case teaching involves the interactive, student-centered exploration of realistic and specific situations. As students consider problems from a perspective which requires analysis, they strive to resolve questions that have no single right answer.”Case-based Learning

10 Hyvä case - kertoo / sisältää kertomuksen (story) - kohdentuu mielenkiintoa herättävään aiheeseen / näkökulmaan - tuore (korkeintaan viiden vuoden ikäinen) - realistinen, elämänmakuinen - relevantti oppijalle / ”oppimisen arvoinen” / herättää motivaation oppimiseen - pedagogisesti hyödyllinen/mielekäs - yleistettävissä oleva - lyhyt (tarpeeksi pitkä sisältääkseen opittavat asiat, mutta tarpeeksi lyhyt ja ytimekäs, jottei analyysistä muodostu raskassoutuista) (ks. Schneider: Cace-based learning, Edu Tech Wiki) - välittää hiljaista tietoa? Minkälainen on hyvä case?

11 Miksi case-oppiminen? Mitä hyötyä casejen käytöstä on? Miten caset tukevat oppimista?

12 MIKSI? Miten caset tukevat oppimista? Autenttinen konteksti: Caset (tapaukset) luovat aidon kontekstin tuovat tosielämän tapauksia ja tilanteita (joita opiskelija tulee kohtaamaan työelämässä) koulutukseen Casejen kautta voidaan tarkastella, tutkia ja reflektoida työelämän asiantuntijakäytänteitä ja -toimintatapoja (luovat yhteyden asiantuntijaosaamiseen) Caset integroivat/yhdistävät teoriaa ja käytäntöä ja tukevat niiden vuoropuhelua. - Case-perustaiset oppimismuodot luovat autenttisia ongelmanratkaisutilanteita, joissa voidaan soveltaa sekä teoreettista että käytännöllistä tietoa (ks. Kumpulainen, Puroila & Vanhatalo, 2006). Analysoimalla caseja opitaan ajattelemaan ja toimimaan ammattilaisen tavoin, mikä tukee ammatilliseksi asiantuntijaksi kasvua.

13 MIKSI? Miten caset tukevat oppimista? Motivoivat opiskelijoita Tukevat yhteisöllistä työskentelyä, reflektiota ja tiedonrakentamista Usein vahvistavat myös monialaista lähestymistapaa Casejen käyttö tukee ainakin seuraavien taitojen kehittymistä (Davis & Wilcock, 2009): - yksilöllinen opiskelu, - ryhmätyöskentely, yhteisöllinen opiskelu - informaatiolukutaito, - ajankäytön hallinta, - artikulaatio ja esiintymistaito

14 Miten? Pedagogisia ratkaisuja, malleja ja käytännön esimerkkejä casejen käytöstä opetuksessa Caset ja oppimisen arviointi

15 Case-materiaali: Mitä lisäarvoa digitaaliset caset tuovat? Case-materiaali on saanut uusia ulottuvuuksia digitaalisen median kehittymisen myötä: Kun perinteiset kirjalliset case-narratiivit ja valokuvat usein rajoittavat materiaalista välittyvää tietoa, tarjoavaa modernia teknologiaa hyödyntävä case-materiaali (esim. digitaaliset videonauhat, blogit, multimedia- opiskeluympäristöt) moniulotteisia ja autenttisia työvälineitä ammatillisiin käytäntöihin liittyen. (sov. Kumpulainen ym. 2006) Sosiaalinen media hiljaisen tiedon välittäjänä! Miten tallennetaan hiljaista tietoa digitaaliseen muotoon (ks. VIDICO http://www.slideshare.net/VIDICOhanke/kantti-virpi-messman)

16 MITEN? Pedagogisia malleja casejen käyttöön? Miten valjastaa digitaaliset caset palvelemaan ammatilliseksi asiantuntijaksi kasvua (verkko-)opetuksessa? Nämä mahdollisuudet ovat sidoksissa pedagogisiin ratkaisuihin eli tarvitaan opetus- ja toimintamalleja luomaan mielekkäitä oppimistilanteita casejen parissa oppimiseen. Case-materiaalin mahdollisuudet tukea ammatilliseksi asiantuntijaksi kasvua ovat sidoksissa pedagogisiin ratkaisuihin ja oppimiskulttuuriin (ks. Kumpulainen ym. 2006) Mikä on opettajan rooli, mikä on opiskelijoiden rooli case- työskentelyssä? Parhaimmillaan haastavat opiskelijakeskeiseen, aktiiviseen ja interaktiiviseen oppimisprosessiin, jossa opettaja on fasilitaattori

17 MITEN? Pedagogisia malleja/ratkaisuja casejen käyttöön? Valitse tavoite / tähtäyspiste / topic Mitkä ovat oppimistavoitteet tämän casen käytössä? Miten opiskelijat voivat tunnistaa, reflektoida ja jakaa kokemuksiaan, uskomuksiaan ja tietoaan opittavaan sisältöön nähden? Miten he voivat neuvotella näkökulmiaan ja asenteitaan? Miten sosiaalinen vuorovaikutus ja dialoginen ongelmanratkaisu rakentuvat casen kanssa työskentelyssä? Mikä on casen rooli opintokokonaisuudessa, rakentuuko opintojakso sen / niiden ympärille vai onko se / ne täydentävää materiaalia (Oliver 1999; Ks. myös Kumpulainen ym. 2006)

18 MITEN? Pedagogisia malleja casejen käyttöön? Casea voidaan käyttää a) kontekstin luojana (johdatus aiheeseen), b) ongelman asettelun pohjana (käytännön ongelma), c) tietolähteenä (havainnointi, vertailu), d) tiedon tuottamisessa (omien casejen tuottaminen), ja e) reflektoinnissa (omien tietojen ja taitojen peilaaminen). (https://koppa.jyu.fi/avoimet/mit/tietotekniikan-opetuksen- perusteet/Opetusmenetelmista-ja-lahestymistavoista/pedagoginen-malli)

19 MITEN? Pedagogisia malleja casejen käyttöön? Ohjaavampia tapoja casetyöskentelyssä: Directed case study: Case ja siihen välittömästi kytketyt ”tiukat, ohjaavat kysymykset” – paikallaan esim. lääketieteessä Multiple choice cases: Ryhmälle annetaan ongelma ja siihen useita mahdollisia ratkaisuja, joista ryhmä valitsee yhden casen = perustelee konsensuksena Opiskelija lukee laajan materiaalin, pohtii ja valmistelee – keskustellaan suurehkossa opettajajohtoisessa ryhmässä /tutoriaalissa (vrt. Waterman & Stanley, 2005; Schneider / Edu Tech Wiki)

20 MITEN? Pedagogisia malleja/käytänteitä casejen käyttöön? Opiskelijalähtöisiä tapoja käyttää caseja: Esim. Dolk ym. (2003 in Kumpulainen et al 2006) ovat luoneet viisivaiheisen syklisen työskentelymallin: 1) Havainnointi, 2) Havainnoinnista keskusteleminen, 3) Analyysi, 4) Reflektio, 5) Narratiivisen tiedon rakentuminen (~artikulaatio). Teoreettisen ja käytännöllisen tiedon rinnakkainen soveltaminen case-materiaalin yhteisöllisen tutkimisen yhteydessä  situationaalinen/autenttinen, sosiaalisesti jaettu ja henkilökohtainen tieto

21 Virtuaalinen case-työskentely Case-työskentelyssä kukin osallistuja (tai ryhmä) esittelee jonkin kuvitteellisen tai todellisiin kokemuksiin perustuvan tapauskuvauksen, casen, jota työstetään yhteisöllisen (verkko)keskustelun kautta. Keskustelussa oppijat rakentavat sosiaalisessa vuorovaikutuksessa selitysmalleja tapauskuvauksille Virtuaalinen case-työskentely voi edetä esim. seuraavasti: 1. Virtuaalisen yhteisön muodostaminen esim. tutustumiskeskustelussa tai lähitapaamisessa 2. Oman tapauskuvauksen esittäminen verkkokeskustelussa 3. Tapauskuvaukseen liittyvän aiheen rakentelu, ongelman työstäminen verkkokeskustelussa 4. Ongelman tarkentaminen ja uudelleenmäärittely 5. Teoriaperustaisten selitysten luominen tapauskuvaukseen 6. Selityssyklien toistaminen 7. Tapauskuvauksen yhteenveto 8. Arviointi Verkkokeskusteluihin osallistuu yleensä myös mentori, jonka tehtävänä on mallintaa tapauskuvausten työstämiseen sekä käsitteellistämiseen liittyviä prosesseja sekä antaa tukea osallistujille. http://tievie.oulu.fi/verkkopedagogiikka/luku_6/case_tyoskentely.htm

22 LAMK:n PBL ja case-oppiminen PBL:n perusajatus on, että oppiminen käynnistyy ammatillisesta käytännöstä nousevien teemojen ja ongelmien kautta. Ongelma esitetään virikkeen, teeman, skenaarion, triggerin tai casen muodossa. Tyypillisin ongelman esittämistapa on tapauskuvaus, joka on mahdollisimman työelämässä kohdattavan tilanteen kaltainen.

23 PBL Prosessi

24 CBL, PBL, Project-based learning Saveryn (2006) mukaan CBL ja Project-based learning ovat samantyyppisiä metodeita kuin PBL, mutta niissä painottuu vähemmän oppijan oma rooli omien osaamistavoitteidensa määrittelyssä toiminnan alkuvaiheessa. CBL:ssä ja Project – based learning:ssä opettaja toimii enemmän ohjaajana ja valmentajana kuin tuutorina. Ero tutkivan oppimisen ja PBL välillä liittyy myös opettajan rooliin PBL:ssä opettaja ei osallistu ongelman ratkaisuun vaan jättää sen oppijalle Savery 2006

25 PBL-metodin etuja ammatillisessa koulutuksessa Hakkaraisen, Longan ja Lipposen (2008) mukaan ongelmalähtöinen oppiminen tukee merkittävästi opiskelijoiden asiantuntijuuden kehittymistä. He puhuvat ns. lähdekeskeisestä ja ongelmalähtöisestä tiedosta. Aloittelijalla tiedot ovat organisoituneet lähteiden ympärille ja asian- tuntijalla ongelmien ympärille. Opiskelijasta ei tule asiantuntijaa, vaikka hänellä olisi kaikki tieto, jos se on järjestäytyneenä hänen mielessään lähteittäin. Asiantuntija pystyy käsittelemään tietoa ongelmittain. Tällaista asiantuntijan tiedonhallintaa harjoitellaan PBL:ssä. Opiskelijan odotetaan oppivan itsenäiseksi tiedonhakijaksi ja ottavan vastuuta omasta ja ryhmän oppimisestaan. Ongelmalähtöinen oppiminen korostaa opiskelijoiden omaa vastuuta oppimisprosessin onnistumisesta (Hakkarainen ym. 2008)

26 PBL verkossa Verkkotutoriaali eroaa lähitutoriaalista siinä, että keskustelu tapahtuu kirjoittamalla eikä puhumalla. Keskustelu on useimmiten eri aikaista, eli ryhmän jäsenet käyvät eri aikoina lisäämässä omat keskustelupuheenvuoronsa yhteiselle keskustelualustalle. Verkkotutoriaali on mahdollista pitää myös chat- tai Virtual Classroom - alustalla. Ohjaaja voi ohjata vain opiskelijoiden näkyväksi tekemiä asioita ja ainoa opiskelijan näkyvä toiminta on hänen kirjallinen viestintänsä verkkoympäristössä. Verkko-ohjaamisessa ohjaajan välineitä ovat ohjauslauseet, arvostelu, kurssimateriaalit ja erilaiset ohjaus-roolit. (Hankimaa 2008)

27 Vuorovaikutus verkossa Portimojärvi ja kumppaneiden mukaan (2006) verkossa tapahtuvan vuorovaikutuksen taso riippuu siitä, kuinka saman- tai eriaikaisesti se toteutetaan: Samanaikainen voi auttaa motivaation ylläpitämisessä, luo yhteisöllisyyden tunnetta ja välittömän palautteen saamisen ansiosta kasvattaa yhteisymmärrystä. Eriaikainen verkko-pbl antaa aikaa reflektiolle. Eriaikainen viestintä antaa myös osallistujille enemmän vapautta ajan suhteen.

28 Hoitotyön koulutuksessa käytettyjä erilaisia caseja - erilaisia osaamistavoitteita Laajoja tapausselostuksia, jolloin tavoitteena on esim. päätöksen teon harjoittelu Esim. Sairauskertomus tähän liittyy usein asiantuntijan tekemistä ratkaisuista oppiminen Opiskelijat tutustuvat etukäteen yksilöllisesti johonkin tilanteeseen ja miettivät yhdessä erilaisia ratkaisumalleja ja perustelevat niiden käyttöä Esim. Videon avulla esitetty kuvaus todellisesta tilanteesta tässä voi olla useita ratkaisuja Tiivistetty kirjallinen kuvaus tilanteesta Esim. Asiantuntijan kirjoittama kuvaus ratkaisuineen tai opettajan kirjoittama tilannekuvaus, josta opiskelijat jatkavat ja ratkaisevat itse tilanteen hakemaansa tietoa hyödyntäen

29 Hoitotyön koulutuksessa käytettyjä erilaisia caseja - erilaisia osaamistavoitteita Lyhyitä kuvauksia tilanteista, joita sitten pohditaan useammasta näkökulmasta (minicaset) Esim. Lehtileikkeet: eettisten näkökulmien pohtim. Caset, joihin valmiit ratkaisut, joiden löytymistä ohjataan tarkaan (ohjattu case-oppiminen) Esim. Ensiapu tilanteet Caset, joihin tietoa haetaan tiedonkeruuvaiheessa haastattelemalla asiantuntijoilta Opiskelijoiden itse tuottamat caset Kokemusasiantuntijat esim. Masennuksen läpikäynyt hlö osallistuu tutoriaaliin

30 Case-based Hypermedia Learning Environments for Problem Solving Across Professional Fields Figure: The main menu screen for case study Martelle (Semray et al 2001)

31 Figure: The resource site (Semray et al 2001)

32 Figure : A prompted activity of assessing Martelle’s classroom environment (Semray et al 2001)

33 Where you can find cases: http://www.youtube.com/watch?v=7bfUW10ctTg http://www.youtube.com/watch?v=bnlAmnACGn8&feature=chan nelhttp://www.youtube.com/watch?v=bnlAmnACGn8&feature=chan nel Problem-based scenarios for e-learning http://capewest.ca/pbl.html Problem-based Learning in Biology with 20 Case Examples http://bioquest.org/lifelines/megan.html esim. The Case: Multiple Births - Multiple Problems

34 A young couple, Martha and Mike have one child. They both decided it was time for their little boy to have a sister or brother. Martha had some previous problems with uterine infections and was under antibiotic therapy. This seemed to affect her uterus and the ovary physiology some how. But they still want to have a baby!! Fertility hormones were prescribed for Martha by an endocrinologist, who assured them that she will have no chance of multiple births. Luckily, Martha became pregnant and has had a very normal pregnancy for the the first four months. Mike was very eager to know more about this pregnancy and convinced his wife to have a sonogram. The good shocking news was that she is pregnant with triplets. Martha was given all the medical advice and precautions about the possible complications of this type of pregnancy

35 Case analysis The differences in circulation between the premature and the full term baby.The difference in the development of the brain, lungs and kidneys of both fetus and adult and how that affects their physiological functions. What physiological changes occur in both of these organs after delivery. How the blood culture results relate to the complications observed in the newborns. What do you think are the most important skills, attitudes or knowledge your students will obtain by working on this case and its associated investigations? Learning outcomes Apply information about the Circulatory, Nervous and Urinary system with respect to the Anatomy and Physiology. As a result of group discussion and collaboration, students will teach each other. Critical thinking skills are practiced by solving the case questions.

36 CASET ja oppimisen arviointi Minkälaisia oppimistehtäviä/aktiviteetteja liitetään casejen työstämiseen oppimisen laajentamiseksi ja tukemiseksi? Minkälaisia tuotoksia / artefakteja opiskelijat voivat tuottaa casen parissa työskentelyn pohjalta? (Stanley & Waterman, 2000) Mihin casetyöskentelyn arvioinnissa kiinnitetään huomiota (Waterman & Stanley, 2005): -ryhmätyöskentely, yhteistyö toisten kanssa ongelman/casen parissa, -tiedonhankinnan taidot ja strategiat, ongelman tunnistaminen ja ratkaisuvaihtoehtojen identifiointi ja valitseminen, tiedonjäsentely ja uudelleen muokkaaminen, -keskustelu, artikulaatio, perusteleminen, tulosten esittäminen, ja jatkokysymysten ja -haasteiden esittäminen

37 Mielekkäiden casejen kehittäminen Opiskelijat luovat / keräävät caseja haastattelemalla ammattilaisia, vrt. koulutusteknologian / somen mahdollisuudet Työelämäasiantuntijoiden kytkeminen tapauskuvausten työstämiseen ja analysoimiseen on keskeinen haaste ja mahdollisuus. Kutsutaan ulkopuolisia asiantuntijoita työelämästä kehittämään caseja (Davis & Wilcock 2009) ESIM 1 ”Yrittäjyyskirjasto” / casepankki / Tulevaisuuden eOppia /KPAMK – Yrityksen perustaminen ja liiketoiminnan suunnittelu - opintojaksolle yrittäjävideokirjasto ESIM 2 ”Verkkomentorit verkko-opintojaksolla” Verkkomentor /KPAMK

38 Yhteistä pohdintaa 2 Kirjaa chattiin ajatuksiasi siitä, miten voisit verkon / sosiaalisen median välityksellä tehostaa pedagogisesti mielekästä casejen käyttöä opetuksessasi?

39 Digitaaliset caset ja virtuaaliset avoimet oppimisympäristöt

40 Avoin oppimisympäristö OKM:n valtakunnallinen ESR kehittämisohjelma Avoimissa oppimisympäristöissä aktiiviseksi kansalaiseksi: vapaa pääsy tiedon tuottamisen tekniikoihin, julkaisuvälineisiin ja vuorovaikutuskanaviin sekä niiden käyttötaito vapaa pääsy julkisin varoin tuotettuihin verkossa oleviin perusaineistoihin taito käyttää laitteita ja erilaisia tietoresursseja mahdollisuus saada henkilökohtaista ohjausta uusien kansalaistaitojen omaksumisessa toiminnan avoimuus, luotettavuus ja läpinäkyvyys yksilöiden yhteistoiminnalliset tavoitteet verkostomainen toimintatapa sekä vertaistuotanto ja vertaisoppiminen

41 Avoin oppimisympäristö OKM:n valtakunnallinen ESR kehittämisohjelma Avoimissa oppimisympäristöissä aktiiviseksi kansalaiseksi : Oppimisympäristöillä tarkoitetaan tässä ohjelmassa sitä kokonaisuutta, jolla mahdollistetaan muodollinen ja ei- muodollinen oppiminen, osallistuminen ja sitä tukeva muu toiminta. Avoin oppimisympäristö tuo saataville oppimateriaalin, kaikille kansalaisille tarkoitetun perusaineiston ja lisäksi laitteistojen ja aineistojen käytön ohjauksen. Oppimisympäristön käsitteeseen kuuluvat fyysinen, psyykkinen, sosiaalinen ja tekninen oppimisympäristö.

42 Virtuaalinen avoin oppimisympäristö Harto Pönkä: http://www.slideshare.net/fullscreen/hponka/saumatonurapolku- some-140312/21, otettu 23.3.2012http://www.slideshare.net/fullscreen/hponka/saumatonurapolku- some-140312/21

43 Virtuaalinen avoin oppimisympäristö Harto Pönkä: http://www.slideshare.net/fullscreen/hponka/saumatonurapolku- some-140312/21 otettu 23.3.2012

44 Digitaalistet caset ja virtuaaliset avoimet oppimisympäristöt - etuja ja mahdollisuuksia kontekstina AYVOT-projekti vapaa pääsy julkisin varoin tuotettuihin verkossa oleviin perusaineistoihin taito käyttää laitteita ja erilaisia tietoresursseja vapaa pääsy tiedon tuottamisen tekniikoihin, julkaisuvälineisiin ja vuorovaikutuskanaviin sekä niiden käyttötaito mahdollisuus saada henkilökohtaista ohjausta uusien kansalaistaitojen omaksumisessa → materiaali ohjaa, omien tavoitteiden asettelussa portfolio toiminnan avoimuus, luotettavuus ja läpinäkyvyys → lähteet yksilöiden yhteistoiminnalliset tavoitteet → vuorovaikutuksen mahdollisuudet verkostomainen toimintatapa sekä vertaistuotanto ja vertaisoppiminen → materiaalin tuottaminen vaatii kirjautumisen

45 Digitaalistet caset ja virtuaaliset avoimet oppimisympäristöt - etuja ja mahdollisuuksia kontekstina AYVOT Eri esitys-/mediamuodot (erilaiset tekstityypit, kuvat, äänet, videot, kaaviot..) huomioivat erilaiset tavat oppia Caset mahdollistavat vertaisoppimisen Motivoivat tiedonhakuun Uusien casejen tuottaminen Pääsy asiantuntijatiedon luo

46 Avoimet oppimisresurssit Opetuksessa käytettäviä sisältöjä, joita kaikki voivat vapaasti käyttää, luoda, kopioida, muokata ja jakaa (LÄHDE?) Esim. Virtuaaliamk:n oppimisaihiot, MIT:n oppimateriaalit, wikisivustot, LeMill Liiketalouden, johtamisen ja tietotekniikan alalla caseja saatavilla, lääketieteessä, sosiaali- ja terveysalalla opetuksessa caset käytössä, verkosta saatavilla vähemmän? Kehittäjäyhteisöt Erityisesti tietotekniikan alalla sovellusten kehittäminen, jotka perustuvat avoimeen lähdekoodiin kehittäjäyhteisöjen toimesta (Linux, Liferay) Massidea.org RFID Lab ry Sosiaali- ja terveysalalla?

47 Miten voisimme hyödyntää CBL ja PBL pedagogiikkaa AYVOT-projektissa? Voisimmeko hyödyntää SEXPO:n case-esimerkkejä ja rakentaa alustalle heräte-/case-pankin, josta opiskelijat voivat valita, minkä ottavat verkkotutoriaaliin pohdittavaksi Voisimmeko kerätä mini-caseja (esim. eettiset kysymykset), esimerkkejä yhteisiin sessioihin Voisimmeko hyödyntää asiantuntijoita purkutilanteissa, niin että meillä olisi valmiina joihinkin tilanteisiin pohdittuja toimintamalleja, joista sitten opiskelijat voisivat käydä keskustelua? Voisivatko sivunkäyttäjät keskustella seksuaalisuudesta sivulla avoimessa chatissa? Vai houkutteleeko mukaan ”häiriköitä”? Tähän voisi luoda myös eteenpäin ohjausmallin; eli jos asia ei selviä, mihin ohjataan…vrt. tiedonjaon, opettamisen, ohjaamisen ja terapian erot?

48 Lähteet: Avoimissa ympäristöissä aktiiviseksi kansalaiseksi Opetus- ja kulttuuriministeriön valtakunnallinen ESR-kehittämisohjelma 2007-2013 http://www.minedu.fi/export/sites/default/OPM/EU-asiat/EU- rakennerahastot/ohjelmat/Kehittamisohjelmat/Avoimissa_oppimisymparistoissa_aktiiviseksi_kan salaiseksi_kehittamisohjelma.pdf Haettu 23.3.2012. http://www.minedu.fi/export/sites/default/OPM/EU-asiat/EU- rakennerahastot/ohjelmat/Kehittamisohjelmat/Avoimissa_oppimisymparistoissa_aktiiviseksi_kan salaiseksi_kehittamisohjelma.pdf Bennett, S., Harper, B. & Hedberg, J. (2002). Designing real life cases to support authentic design activities. Australian Journal of Educational Technology, 18(1): 1-12 Davis, C. & Wilcock, E. (2009). Teaching materials using case studies. Saatavilla:.http://www.materials.ac.uk/guides/casestudies.asp Hakkarainen K. Lonka K. Lipponen L.2008. Tutkiva oppiminen- järki, tunteet ja kulttuuri oppimisensytyttäjinä, Sanoma Pro Helsinki Hankimaa A. 2008, Pbl-verkko – oppiminen markkinoinnin perusopinnoissa - Kehittämishanke 2007-2008, Haaga-helia ammattikorkeakoulu, Ammatillinen opettajakorkeakoulu Herrington, A. & Herrington, J. (2006). Authentic learning in Higher education. Hershey, PA: Information Science Publishing. Herrington, J., Reeves, T.C. & Oliver, R. (2010). A guide to authentic learning. New York: Routledge.

49 Lähteet: Jaakkola, T. 2004. Anna oppijan kohdata opittavan ilmiön monimutkaisuus. Teoksessa L. Ilomäki (toim.) Opi ja onnistu verkossa – aihiot avuksi. Käsikirja opettajille, kouluttajille ja tekijöille. Helsinki: Opetushallitus, 73-75. Kumpulainen, K., Puroila, M. & Vanhatalo, M. (2006). Dialogiseen toimintakulttuuriin kasvaminen: digitaalisen case-materiaalin mahdollisuudet opettajakoulutuksessa. In Nummenmaa, A-R. & J. Välijärvi (Eds.). Opettajan työ ja oppiminen. (pp. 249-265). Jyväskylä: Jyväskylän yliopistopaino. Oliver, K. (1999). Case based learning. Available: http://www.edtech.vt.edu/edtech/id/models/powerpoint/casebased.pdf http://www.edtech.vt.edu/edtech/id/models/powerpoint/casebased.pdf Portimojärvi, Timo & Donnelly, Roisin 2006. Ongelmaperustaista oppimista verkossa – Muuntuvia näkemyksiä ja monimuotoisia toteutuksia. Teoksessa Ongelmaperustaisen oppimisen verkko. Toim. Portimojärvi, Timo. Tampere University Press. Pönkä, H (2012) Virtuaaliopetuksen kehitystrendejä ja tulevaisuuden näkymiä Saatavilla: http://www.innowise.fi/fi/luennot_ja_koulutukset/ 23.3.2012Virtuaaliopetuksen kehitystrendejä ja tulevaisuuden näkymiähttp://www.innowise.fi/fi/luennot_ja_koulutukset/ Savery j. 2006. Overview of Problem-based Learning. The Interdisciplinary Journal of Problem-based Learning, Vol. 1, No. 1, Spring, pp. 9–20The Interdisciplinary Journal of Problem-based Learning

50 Lähteet: Schneider, D. (2006-2010). Case-based Learning Edu Tech Wiki Semray L, Fitzgerald G & Riedel J. 2001. Solving Across Professional Fields, Designing Case-based Hypermedia Learning Environments for Problem http://vrcbd.missouri.edu/pdf/WorldConfEdMedia2001.pdf Slotte, V. 2004. Verkko-oppimista yliopiston ja yrityksen yhteistyönä. Teoksessa P. Tynjälä, J. Välimaa & M. Murtonen (toim.) Korkeakoulutus, oppiminen ja työelämä. Pedagogisia ja yhteiskuntatieteellisiä näkökulmia. Jyväskylä: PS-kustannus, 151– 170. Stanley, E. D & Waterman, M. A. (2000). LifeLines OnLine: Curriculum and teaching strategies for adult learners. Journal of College Science Teaching March/April, 306-310. Waterman, M.A. & Stanley, E.D. (2005). Investigative Case-Based Learning: Teaching Scientifically While Connecting Science to Society in Invention and Impact: Building Excellence in Undergraduate Science, Technology, Engineering and Mathematics (STEM) Education. Xiao, L., Carroll, J.M. & Rosson, M.B. (2007). Support case-based authentic learning activities: A collaborative case commenting tool and a collaborative case builder. Proceedings of Human- Computer Interaction International. July, 2007, Beijing, China.

51 Lisäinfoa / linkkejä / vinkkejä / casepankkeja: Case-based e-learning and health Professions Education: A Middle Ground between Didactic and Problem-based learning by Dr. Ikseon Choi, Ph.D., UGA College of Education http://www.youtube.com/watch?v=1HLJrcTVsNw http://www.youtube.com/watch?v=1HLJrcTVsNw Casepankkeja ja portfolioita: