Tampereen taloudellinen tilanne ja tasapainottamisen haasteet

Esitys aiheesta: "Tampereen taloudellinen tilanne ja tasapainottamisen haasteet"— Esityksen transkriptio:

1 Tampereen taloudellinen tilanne ja tasapainottamisen haasteet
Liikelaitosten johtokuntien koulutustilaisuus Taloussuunnittelupäällikkö Jukka Männikkö

2 Tilinpäätösennuste 2008 milj.euroa muutos %
Toimintamenojen kasvu 102,1 8,7 Toimintakatteen heikennys 47,1 6,3 ilman maa-alueiden myyntivoittoja ,1 10,8 Vuosikate 130,2 10,9 ilman maa-alueiden myyntivoittoja 79, ,8 Tulos 181,2 460,4 ilman satunnaisia eriä 37,9 18,1 sekä ilman maa-alueiden myyntivoittoja -12,6 -175,9

3 Tilinpäätösennuste 2008 milj.euroa muutos % Investoinnit 211,5 73,6
ilman Sähkölaitoksen 165,5 27,6 yhtiöittämisinvestointia muutos euroa muutos % Lainamäärä, milj. euroa 196,4 milj. euroa -2,9 milj. euroa Lainamäärä euroa /as 938 euroa -21 euroa Rahavarat ,077 milj. euroa -40,574 milj. euroa -27,9 (Rahavarat ,650 milj. euroa)

4 Liikelaitos (kunnallinen) liikelaitos on osa kunnan hallintoa ja taloutta ei siirrytä pois valtuuston päätösvallasta ei siirrytä kunnan talousarvion ja tilinpäätöksen ulkopuolelle sovellettavaan lainsäädäntöön ei tule muutoksia kunnan sijoitus liikelaitoksen määritellään aloittavassa taseessa voi olla peruspääomaa tai lainaa korvaus peruspääomasta muodostaa omistajalle määritellyn voitto-osuuden merkitsee tavoitteena käytännössä sitä, että liikelaitoksen on tulorahoituksellaan kyettävä kattamaan lyhytvaikutteiset menot sekä pitkävaikutteisten menojen eli investointien poistot loppu tuloksesta kirjataan liikelaitoksen taseeseen (kertyy erään edellisten tilikausien ylijäämä/alijäämä)

5 Liikelaitokset – liikeylimäämäennuste

6 Menojen kasvu Liikelaitokset Kaupungin yksiköiden välinen liiketoiminta eliminoitu
Liikelaitosten menot ilman Sähkölaitosta kasvoivat vuodesta 2007 vuoteen 2008 yhteensä 20,1 milj. euroa Henkilöstömenojen kasvu 6,0 milj. euroa Palvelujen ostojen kasvu 8,0 milj. euroa Katu- ja vihertuotanto 4,5 milj. euroa Rakennusten ja alueiden kunnossapito 2,7 milj. euroa, matkustus- ja kuljetuspalvelut 0,7 milj. euroa, maansiirto- ja työkonepalvelut 1,1 milj. euroa Tampereen Ateria 0,9 milj. euroa Tietotekniikkakeskus 0,8 milj. euroa Auto- ja konekeskus 0,6 milj. euroa koneiden ja kaluston kunnossapito 0,3 milj. euroa Aineiden, tarvikkeiden ja tavaroiden kasvu 4,8 milj. euroa Katu- ja vihertuotanto 1,2 milj. euroa Auto- ja konekeskus 1,3 milj. euroa lähinnä polttoaineiden ostot Ateria 0,9 milj. euroa Vuokramenot 1,3 milj. euroa Tilakeskus 0,9 milj. euroa

7 Taloudellinen tilanne
Kansainväliset talousongelmat alkoivat rahoitusmarkkinoilta, markkinoiden toimintahäiriöt laajenivat maailmanlaajuiseksi taloustaantumaksi ja luottamuspulaksi. Kuntien talousarvioita tehtäessä loka-marraskuussa taantuma oli jo tiedossa, mutta sen arvioitiin tulevan kuntasektorille vasta viiveellä, erityisesti vuonna 2010. Taantuma tuli Suomeen huomattavasti arvioitua nopeammin – muutamassa kuukaudessa kaikki talouden tunnusluvut kääntyivät jyrkkään laskuun. Kaikkialla maailmassa BKT:n kehitysarvioita vedetään alaspäin prosenttikaupalla. EU:n komission ennuste euroalueen talouden kehityksestä on nopeasti romahtanut kaksi prosenttiyksikköä (+0,1%  -1,9%), ennuste Suomelle –1,2% (VM / –2,0%). Kriisi on ennen muuta luottamuskriisi, historiassa ensimmäisen kerran täysin globaali. Taantuma romahdutti valtion ja kuntien verotulojen tilitykset tammikuussa. Tämän jälkeen verohallinto ja Kuntaliitto ovat uudistaneet koko vuoden verotulojen kertymäennusteet. Kukaan ei tiedä milloin taantuma kohtaa pohjan – osakepörssit ovat hyvä indikaattori. Pörssikurssien heilunta on ollut toistaiseksi erittäin kovaa – useiden päivien nousujaksoja ei ole näkynyt.

8 Tampereen toimenpiteet ja taloudellinen tilanne
Tarvittavien toimenpiteiden laajuus riippuu siitä, millainen arvio taloudellisesta kehityksestä tehdään. Oleellisia kysymyksiä ovat Mikä on taantuman kesto? Mikä on taantuman laajuus/ rajuus? Miten työllisyys ja työpaikat kehittyvät? Millaisen roolin valtio ottaa taantuman myötä kuntien suhteen? Kuinka yhteisöverotulot ja kunnallisverotulot kehittyvät taantuman aikana? Miten palvelutarpeet kehittyvät taantuman oloissa? Kaikkiin edellä oleviin kysymyksiin on löydettävä vastaus/paras mahdollinen arvaus ja sen jälkeen on RAKENNETTAVA KESTÄVÄ SILTA YLI TAANTUMAN. On löydettävä nopeasti yhteinen näkemys sillan rakennuspuista ja toiminnan ja talouden sopeuttamisen keinoista.

9 Verotuloarvio 2009 Ennusteen ja talousarvion muutos-% verrattu tilinpäätökseen 2008

10 Tuloslaskelma, toimintakate taloussuunnitelman 2009-2011 mukainen
Jorylle, 3 %:n leikkaus = 27 milj. euroa, kohdennukset harkintaan, tulos- ja rahoituslaskelmat, 3. dia, tasapainottaminen vaatii 2009 vähintään 3 %:n menojen vähentämisen = 27 M€. Supistuksen jako tilaajan ydinprosessin kehys?, tuotantoalueilla, liikelaitosten liikeylijäämän parantaminen menoja vähentämällä? palvelukeskukset menojen leikkauksilla ? koha menoja leikkaamalla

11 Rahoituslaskelma

12 Tuloslaskelma, 3 %:n säästö

13 Rahoituslaskelma, lainamäärä muutettu

14 Vuosikate ja nettoinvestoinnit 1997–2011
Jos tasapainottamis-toimenpiteet käytössä Jos ”mitään” ei tehdä * Vuosikate 2008 ilman 50,5 milj. euron maa-alueiden myyntivoittoja

15 Lainamäärän kehitys 1997–2011 Milj.euroa Euroa/as.
Jos ”mitään” ei tehdä Jos tasapainottamistoimenpiteet käytössä

16 Tasapainottamisohjelman valmistelu
Konsernin johtoryhmä 9.2. tasapainottamisohjelman linjausten valmistelu Kaupunginhallitus ja 16.2. tasapainottamisohjelman toimenpidelinjaukset Lauta- ja johtokunnat helmi-maaliskuu tasapainottamisohjelman toteuttamisesitykset Konsernin johtoryhmä 6.4. tasapainottamisohjelman toteuttamistoimenpiteiden käsittely Kaupunginhallitus 14.4. tasapainottamisohjelman toteuttamistoimenpiteiden viimeistely Kaupunginvaltuusto 22.4. tasapainottamisohjelmasta päättäminen

17 Talouden tasapainottamisen kohteet ja toimijat
Palvelut vastuu tilaajalla keinoja: palvelujen priorisointi, tilausten määrien tai laatutason muuttaminen, palveluverkon muutokset, palvelujen ostaminen edullisemmin (kilpailuttamalla), palvelumaksujen nostaminen… talousarviossa: määritellään ydinprosessin kehys, jonka puitteissa lautakunta tekee ratkaisut Tuotannon tehokkuus vastuu tuottajalla (sekä konserniohjauksella) keinoja: tuottavuuden lisääminen, säästöt resurssien (henkilöstö, hankinnat, palvelut) käytössä, sopeutuminen tilaajan tekemiin kysynnän muutoksiin, organisatoriset muutokset, konsernin yhteiset periaatteet (esim. vakanssien täyttörajoite)… talousarviossa: asetetaan hinnan nousu-% ja asetetaan tulostavoite. Tulot ja omaisuus, yhteensovittaminen sekä tasapaino vastuu kaupunginhallituksella ja konsernihallinnolla keinoja: tuloveroprosentin nostaminen, investointien vähentäminen, lainanotto, omaisuuden myynti… talousarviossa: tasapainotetaan kokonaisuus

18 Talouden tasapainottaminen - Periaatteita
Talouden tasapainottamistarve vuodelle 2009 on yli 50 milj. euroa  Näin suurten säästöjen aikaansaaminen yhdessä vuodessa vaarantaa kaupungin palvelujen määrän ja laadun säilyttämisen, minkä vuoksi talouden tasapainottaminen on tehtävä pidemmällä aikavälillä. Tasapainottaminen on aloitettava nopeasti, jolloin helpotetaan tulevien vuosien toimenpiteitä. Vuoden 2009 säästötavoitteeksi asetetaan noin puolet arvioidusta alijäämästä eli haetaan 30 milj. euron toimintakatteen parantamista tuloslaskelmaennusteeseen verrattuna. Tilaajalautakunnat tekevät yhden prosentin säästöt toimintakatteeseen ja konsernihallinto ja –palvelut, hyvinvointipalvelujen tuotanto ja liikelaitokset kahden prosentin säästöt toimintamenoihinsa. Jako perustuu siihen, että ensivaiheen säästöissä painottuvat nopeat toimenpiteet mm. henkilöstömenoissa, hankinnoissa ja palvelujen ostoissa. Tilaajalautakuntien rooli kasvaa kun mietitään miten toimintamenojen kasvu pidetään 2-3 prosentissa 2010 ja 2011. Kaikki säästöt on tehtävä ulkoisissa toimintamenoissa. Omien säästövelvoitteiden vyöryttäminen sisäisesti muille kaupungin toimintayksiköille ei ole sallittua.

19 Talouden tasapainottaminen - Lyhyt aikaväli, TA 2009
Tampereen kaupungin toimintakatetta parannetaan 30,2 milj. eurolla kaupunginvaltuuston hyväksymään talousarvioon verrattuna seuraavasti: Tilaajalautakuntien toimintakatetta parannetaan 9,7 milj. eurolla (Toimintakate TA:ssa 968,7 m€ / säästö 1%).  Voidaan tehdä tuloja lisäämällä tai menoja vähentämällä (PSHP:n laskennallinen osuus 3,8 milj. euroa). Konsernihallinnon toimintamenoja vähennetään 1,5 milj. eurolla (Toimintamenot TA:ssa 75,2 m€ / säästö 2 %). Palvelukeskusten toimintamenoja vähennetään 0,3 milj. eurolla (Toimintamenot TA:ssa 15,1 m€ / säästö 2 %).  Toimintakatteen parannus Hyvinvointipalvelujen tuotannon toimintamenoja vähennetään 12,8 milj. eurolla (Toimintamenot TA:ssa 642,3 m€ / säästö 2 %).  Toimintakatteen parannus Liikelaitosten ja aluepelastuslaitoksen liikeylijäämätavoitetta parannetaan 5,8 milj. eurolla (Toimintamenot TA:ssa ilman poistoja 290,9 m€ / säästö 2 %).  Tehdään tuloja lisäämällä (ei sisäisiä tuloja) tai menoja vähentämällä. Koko maassa sovittu Kela-maksun alennus tuottaa vuodelle milj. euron säästön (2010 noin 8 milj. euron säästön) koko kaupungin tasolla  Sovitaan keskitetysti miten säästö toteutetaan.

20 Talouden tasapainottaminen - Pidempi aikaväli, TS 2010 ja TS 2011
Vuoden 2010 talousarviokehykset valmistellaan nopeutetulla aikataululla ja viedään kaupunginhallituksen ja –valtuuston käsittelyyn huhtikuussa 2009. Samassa yhteydessä valmistellaan myös vuoden 2011 alustava kehys. Johtoryhmä valmistelee esityksen kehyksistä 2010 ja 2011 ylimääräisessä talousseminaarissa maaliskuussa. Kehyksiä voidaan tarkistaa tarvittaessa alkukesän ja syksyn 2009 aikana, mikäli toiminnassa tai talouden ennusteissa tapahtuu merkittäviä muutoksia. Kehysten sisällössä otetaan huomioon pidemmän aikavälin säästömahdollisuudet palvelujen määrässä ja laadussa, erityistä huomiota kiinnitetään palvelujen ns. rakenteellisiin uudistuksiin. Kehysten laadinnan yhteydessä arvioidaan myös veroprosentin noston tarve vuodelle 2010, investointien kehys, omaisuuden myynnin mahdollisuudet ja lainanottotarve.

21 Talouden tasapainottaminen - Kaupunginhallitus 16.2.2009 ponnet
Kaupunginhallitus päättää, että tilaajalautakuntien tulee esittää vähintään yhden prosentin säästöt verrattuna kuluvan vuoden talousarvion toimintakatteeseen, että konsernihallinnon ja palvelukeskusten tulee esittää vähintään kahden prosentin säästöt verrattuna kuluvan vuoden talousarvion toimintamenoihin, että hyvinvointipalvelujen johtokuntien tulee esittää vähintään kahden prosentin säästöt verrattuna kuluvan vuoden talousarvion toimintamenoihin, että liikelaitosten johtokuntien tulee esittää vähintään kahden prosentin parannus verrattuna kuluvan vuoden liikeylijäämätavoitteisiinsa, että esitykset tulee tehdä viimeistään mennessä, että säästövelvoitteiden tarkemmasta kohdentamisesta lautakuntien ja johtokuntien välillä neuvotellaan konsernihallinnon ja tilaajien ja tuottajien kesken kuitenkin niin, että kokonaissäästömäärät toteutetaan. että henkilöstösuunnitelmat on arvioitava uudelleen osana talouden tasapainottamista. että henkilöstömenoissa pyritään keskitettyjen neuvottelujen kautta säästöihin ja joiden toteutumisesta tiedotetaan erikseen.

22 Talouden tasapainottaminen - Kaupunginhallitus 16.2.2009 ponnet
Lisäksi kaupunginhallitus päättää, että lauta- ja johtokuntien sekä konsernihallinnon ja –palveluiden tulee varautua talouden tasapainottamiseen koko taloussuunnitelmakaudella kaupunginhallituksen ja –valtuuston myöhemmin määrittelemällä tavalla, arvioida uudelleen osana talouden tasapainottamista valtuuston hyväksymät sitovat toiminnalliset tavoitteet, ja ottaa huomioon muuttunut taloustilanne kaupunkistrategian tavoitteiden valmistelussa.

23 Tasapainottamisen periaatteita
Säästöjen hakeminen pelkästään juustohöylää käyttämällä ei ole ratkaisu. Siihen ei sitouduta ja juustohöyläämällä voidaan saada aikaan ratkaisuja, jotka eivät ole kestäviä pitkällä aikavälillä. Priorisointi on politiikan tehtävä. Valmistelijoiden tehtävä on esittää vaihtoehtoja ja niiden perusteluja. Hyvien aikojen löysät on otettava pois, mutta sen on tapahduttava kohdennetusti ja tilaajan ja tuotannon johdon vetämänä. Suositukset eivät nyt voi sitoa. Nyt on pakko tehdä vaikeitakin ratkaisuja. Tuottavuutta on lisättävä. Johtajien on kannettava vastuunsa! Pakeneminen kenenkään selän taakse ei käy. Kaikki osallistuvat. Jos joku lipeää, vaarana on etteivät muutkaan sitoudu. Tilaajan ja tuottajan on koko ajan yhdessä etsittävä ratkaisuja. Tarvitaan sekä kannusteita että sanktioita (tai sen uhkia). Konserniohjauksen merkitys korostuu. Osaoptimointi on estettävä. Valitut linjaukset ja rajat on viestittävä selvästi.