Johdatus viestintään seitsemäs luento

Esitys aiheesta: "Johdatus viestintään seitsemäs luento"— Esityksen transkriptio:

1 Johdatus viestintään seitsemäs luento
Ritva Levo-Henriksson Leif Åberg syksy 2000

2 Luentojen jaksotus peruskäsitteet 13. 9. sisäisviestintä 20.9.
keskinäisviestintä organisaatioviestintä välitentti joukkoviestintä verkkoviestintä viestinnän tulevaisuus kooste lopputentti rästitentti

3 Yleisöviestintä pääasiassa yksisuuntaista viestintää lähetysjärjestelmästä vastaanotto-järjestelmään palaute voi olla epäsuoraa, vähäistä ja viivästynyttä

4 Yleisöviestintä Lähettäjä- järjestelmä Palaute

5 Jaottelu: osin päällekkäisiä käsitteitä
Julkinen puhe: yksi lähettäjä lähettää sanomansa samanaikaisesti puheviestinnän avulla usealle vastaanottajalle (ei istu luontevasti viestinnän käsitteiden hierarkiaan, on pikemminkin eräs keskinäisviestinnän muoto)

6 Kohdeviestintä: viestintätapahtumaan osallistuville järjestelmille on asetettu rajoituksia kuten tietyn yhteisön jäsenyys Pienjoukkoviestintä: periaatteessa avoin järjestelmä, mutta voimavarat tai järjestelmän koko asettavat rajoituksia, kuten sähköinen kirjelaatikkotoiminta tai pienkustannustoiminta, desktop publishing

7 “vertaisviestintä” (liikenneministeriön käsite): verkkopohjaista pull-tyyppistä viestintää
joukkoviestintä: yksi lähettäjä lähettää sanomansa samanaikaisesti viestimiä käyttäen vastaanottajaryhmälle, jonka koolle tai koostumukselle ei ole etukäteen asetettu rajoituksia

8 Push- ja pull -mediat (Negroponte)
perinteiset, pääosin yksisuuntaiset mediat “työntävät” tietoa vastaanottajille

9 Push- ja pull -mediat (Negroponte)
perinteiset, pääosin yksisuuntaiset mediat “työntävät” tietoa vastaanottajille Pull uudet, vuorovaikut-teiset verkkomediat vastaanottajat “vetä-vät” haluamaansa tietoa medioista

10 Joukkoviestintä prosessina
Yleisöviestintä Joukkoviestintä prosessina joukko- viestin kenttätoimittajat uutis- toimistot

11 Suomen mediamaisema joukkoviestintää käytetään paljon
painetut viestimet edelleen vahvoilla samalla “Internet country”

12 Joukkoviestinnän tehtävät (Laswell ja Wright)
1 ympäristön tarkkailu: uutistoiminta 2 vaikutteiden yhdistäminen: kommentit 3 yhteisen perinteen siirtäminen, sosiaalistaminen: kasvatus 4 viihdyttäminen: viihde 5 toiminta markkinoinnin jatkeena: mainonta ja ilmoittelu

13 Journalistiset käytännöt

14 Joukkoviestinnän sisältöön vaikuttavista tekijöistä
sisältöön vaikuttavat monet eri tekijät journalismikritiikissä keskitytään liian usein vain yhteen tekijään kuten “journalistin omat asenteet ratkaisevat” “omistaja määrää” “journalistit ovat vallanpitäjien juoksupoikia”

15 Liaanimalli Tuomo Mörä 1999

16 1. Yksilö (journalisti) tausta koulutus arvot, asenteet, mielipiteet

17 2. Organisaatio suora kontrolli: käskytys, hyllytykset, rekrytointi, erottaminen epäsuora kontrolli: kirjoittamattomat säännöt, talon tavat, yleinen ilmapiiri, organisaatiokulttuuri

18 3. Mediarutiinit 1 määrittelyrutiinit: uutiskriteerit ym rutiininomaiset tavat määritellä, mikä on uutinen, journalistien vuorovaikutus 2 keruurutiinit: aineiston keräämiseen käytetyt rutiinit, esim. uutistoimistojen käyttö, tiedotustilaisuudet, muut viestimet 3 esitystaparutiinit: konventiot kuten tärkein ensin, sitaattien käyttö

19 Mediarutiinien ongelmat
ulkopuolisilla mahdollisuus käyttää niitä hyväkseen kontrolli siirtyy toimitusten ulkopuolelle

20 4. Ekstramedia viestimien ulkopuolella olevat tekijät, kuten
teknologia markkinat lainsäädäntö lähteet

21 5. Ideologia merkityksen tuottamisen prosessi: miten asioita määritellään, kuten onko ulkopoliittinen linja “realistinen” vai “rähmälläänoloa”, ovatko “terroristeja” vai “vapaustaistelijoita” itsestäänselvyydet, joita ei tarvitse perustella

22 Liaanimallin ydin: journalismin sisältöä ei voi selittää pelkästään yhdellä näistä viidestä tekijästä, vaan ne kietoutuvat toisiinsa eri tekijöiden “voimakkuus” vaihtelee eri aikoina, eri paikoissa ja eri tilanteissa

23 Tuoreita journalistisia malleja
public journalism market-driven journalism

24 Public Journalism (Jay Rosen, David Merritt)
puhutaan ihmisille tärkeistä asioista ihmisille luontevalla tavalla: keskustellen, väitellen kysellen toiminnan eettistä ja arvoperustaa pyrkien mobilisoi-maan toimintaa poikkeuksellista: yhdistää tutkimuksen ja käytännön

25 Public Journalism: perusperiaatteet
julkisuudet syntyvät kaikkialla, missä siirrämme kiinnostuksemme yksityisyydestämme yhteisiin asioihin kansalaisyhteiskunta on osallistumista ja toimintaa yhteisten asioiden hoitamiseksi journalismin tehtävänä on tukea ja tarvittaessa luoda näitä julkisuuksia, jotta kansalaisyhteiskunta syntyy

26 perusperiaatteet jatkuvat ...
journalismi ei ole vallan vahtikoira vaan yhteistoiminnan organisoija journalismin pitää siis käsitellä sellaisia asioita kuten mitkä asiat ovat ihmisille tärkeitä (what matters to citizen) selvittää ja paljastaa vaihtoehtoja, joiden eteen yhteisö joutuu yllytyksiä keskusteluun, joka on välttämätöntä

27 perusperiaatteet jatkuvat ...
journalismin EI pidä käsitellä sellaisia asioita kuin mitä poliitikot kertovat tai myyvät (what politicians tell or sell) kuka on nousussa, kuka laskussa mikä on ammatillisesti oikeaoppista

28 Market-Driven Journalism John McManus
kaupallisen uutistuotannon malli

29 Sijoittajat ja omistajat
Uutistuotannon ympäristö (kulttuuri, lait ja säännökset, teknologia) Sijoittajat ja omistajat pääomaa, ohjausta voitto, vaikutusvalta Emoyhtiö pääomaa, policy tuotot, vaikutusvalta $ Mainos- tajat Mediayritys huomio huomio Uutis- lähteet Uutisosasto tieto Journalistiset normit Markkina- normit Organisaatiokulttuuri Uutisten tekijät Uutispäätökset: etsintä, valinta, raportointi sisällöt huomio, $ Kuluttajat Suuri yleisö

30 Julkisuus (public sphere)
`By the “public sphere” we mean first of all a realm of of our social life in which something approaching public opinion can be formed. Access is guaranteed to all citizens. A portion of the public sphere comes into being in every conversation in which private individual assemble to form a public body...Citizens behave as a public body when they confer in an unrestricted fashion -- that is, with the guarantee of freedom of assembly and association and the freedom to express and publish their opinion -- about matters of general interest’ (Habermas, 1964)

31 Yleinen mielipide, ongelmallinen käsite
Suhonen: yleinen mielipide = kansalaisten mielipiteiden enemmistö = ryhmien välisen vuorovaikutuksen tulos julkinen mielipide = julkisuutta hallitsevat käsitykset valistunut yleinen mielipide: keskusteleva valistunut vähemmistö

32 “Vanhat” mediat suuria, hierarkkisia, eliitin hallinnassa
Colin Sparks: “Vanhat” mediat suuria, hierarkkisia, eliitin hallinnassa pääosin yksisuuntaisia: ‘eliitiltä joukoille’ toimintaan vaikuttavat kaupalliset tekijät julkinen sääntely

33 Uusmedian potentiaali
Uusmediat, etenkin internet, omaavat huikean demokraattisen potentiaalin, koska teknologia ei ole kansallista viestintämuoto on dialoginen tilan rajoitukset puuttuvat anonyymisyys lähenee tasa-arvoisuutta teknologia sopii rationaaliseen diskurssiin etsintä mahdollistaa pääsyn suureen tietomassaan

34 Uusmedian ongelmat access: uusmedian vaikutukset vanhoihin medioihin
kuka on tänään verkossa? milloin tietyn yhteiskunnan kansalaiset ovat verkostoituneet? entä milloin kehitysmaiden kansalaiset? uusmedian vaikutukset vanhoihin medioihin korvaavuus vai täydentyvyys