Luonnontieteet vs. yhteiskuntatieteet; näkymätön käsi

Esitys aiheesta: "Luonnontieteet vs. yhteiskuntatieteet; näkymätön käsi"— Esityksen transkriptio:

1 Luonnontieteet vs. yhteiskuntatieteet; näkymätön käsi
2. Luento

2 Ehdotuksia keskeisimmiksi eroiksi
Teorioiden kokeellisen testaamisen vaikeus (huom. Kokeellinen yhteiskuntatieteellinen tutkimus on viime vuosina yleistynyt.) Lakien ja luonnonvakioiden olemassaolo (fundamentaalilait vs. ceteris paribus lait) Refleksiivisyys (yhteiskuntatiede vaikuttaa kohteeseensa) Intentionaalisuuden keskeisyys

3 Ovatko tutkimuskohteen käsitteet ensisijaisia?
• Winch 1957: kyllä. - Yhteiskuntatieteet ovat fundamentaalisti erilaisia kuin luonnontieteet. - Ymmärrys yhteiskuntatieteen kohteesta edellyttää tietoa kontekstista. - Ihmisten tekojen tulkinta perustuu säännön seuraamiseen. Winchin näkemyksen ongelmia: - ihmiset voivat antaa harhaanjohtavan kuvan motiiveistaan - Pareto: loogiset ja ei-loogiset teot - ymmärrys ja ymmärryksen illuusio - näkymättömän käden selitykset; osoittavat, ettei yksilöiden tavoitteista vielä voida aina johtaa (aggregoimalla) informatiivisia yhteisötasoa koskevia ennusteita ja selityksiä. Loogiset teot yhdistävät keinot tavoitteisiin ei vain annetun ihmisen vaan myös laajemman tietämyksen omaavan tutkijan näkökulmasta. Esim. kreikkalaiset pitivät soutamista ja uhraamista Apollolle samalla tavalla keinoina menestyksekkääseen navigointiin.

4 Näkymättömän käden selitykset
Voit halutessasi lukea tähän aiheeseen liittyvän artikkelini: Lehtinen, Aki (2009): "Intentions in Invisible-Hand Accounts", Journal of Economic Methodology, vol. 16, no. 4, pp joka löytyy TINTn sivuilta:

5 Näkymätön käsi Adam Smith:
‘It is not from the benevolence of the butcher, the brewer, or the baker that we expect our dinner, but from their regard to their self-love, and never talk to them of our own necessities but of their advantages.’ Ns. ensimmäistä hyvinvointiteorian teoreemaa pidetään usein (harhaanjohtavasti) Smithin intuitiota seuraavana nykyaikaisena mallina. Ns. ‘invisible backhand’ –mallien logiikka toimii samalla tavalla kuin näkymättömän käden mallien.

6 Näkymättömän käden selitykset
Ei-aiottu sosiaalinen seuraus (Aydinonat 2008): 1 Seuraus s koskee sosiaalista tasoa (aggregaattitasoa). 2 Yksilöt eivät yrittäneet saada toimillaan seurausta aikaan. 3 Sen aikaansaaminen vaatii useamman yksilön välittävää panosta. 4 Yksilöiden intentiot on kohdistettu yksilötasolle. Näkymättömän käden seuraukset vaativat lisäksi että: 5 Yhden yksilön toimet eivät riitä saamaan seurausta aikaan. 6 Yksilöt eivät pyri samaan päämäärään kollektiivisesti (7 Yhden yksilön intentiosta seuraavat teot eivät voi vaikuttaa sosiaaliseen tasoon suoraan.) Markkinoiden magia. Adam Smith’n termi. ’It is not from the benevolence of the butcher that we expect a meal..’

7 Kritiikki ja täsmennys
Kritiikki: ehto 4 on liian vahva, koska on tapauksia joissa haluamme sanoa, että malli perustuu näkymättömään käteen, vaikka yksilöiden intentiot kohdistuvat myös sosiaaliseen tasoon.

8 Esimerkki: Strategisen äänestämisen seuraukset
Strateginen äänestäminen tarkoittaa äänensä antamisen sellaiselle vaihtoehdolle, jota ei itse pidä parhaana edes valittavissa olevien vaihtoehtojen joukossa. ’Mahdollisuuksia strategiseen äänestämiseen tulisi minimoida, koska se tarkoittaa valehtelua.’

9 Miksi äänestäisin strategisesti: Anthony Downs (1957):
Oleta, että on kolme puoluetta: Oikeisto, Vasemmisto ja Keskusta. Äänestäjä x pitää Oikeistoa parhaimpana, ja Keskustaa parempana kuin Vasemmistoa. Lisäksi hän uskoo että Oikeistolla ei ole realistisia mahdollisuuksia voittaa. Jos hän pitää Oikeistoa paljon parempana kuin Keskustaa ja Keskustaa melkein yhtä huonona kuin Vasemmistoa, hän ei todennäköisesti äänestä strategisesti Keskustaa. Mutta jos hän pitää Keskustaa melkein yhtä hyvänä kuin Oikeistoa, hän ja vihaa Vasemmistoa, hän voi äänestää strategisesti keskustaa.

10 Intentiot Intentioita voidaan kuvata kahdella tavalla:
Yksilötasolle kohdistuvat: Kukin strateginen äänestäjä välittää vain siitä, minkä vaihtoehdon valituksi tulemisen todennäköisyyttä haluaa lisätä (odotettu hyöty). Yhteisötasolle kohdistuvat: Silti äänestettävät asiat voivat koskea koko yhteiskuntaa; esim. ’haluan lisätä puolustusmenoja’  äänestäjillä on myös yhteisötasoa koskevia intentioita.

11 Näkymättömän käden tulos
Strateginen äänestäminen lisää todennäköisyyttä, että paras vaihtoehto valitaan. Paras vaihtoehto: utilitaristinen voittaja = vaihtoehto, jolle hyötyjen summa on suurin. Vastalause: yksilöthän halusivat, että utilitaristinen voittaja voittaisi 

12 Intensionaalisuus Moni oikeistoäänestäjä äänestää strategisesti utilitaristista voittajaa, muttei ’Utilitaristinen voittaja’ -kuvauksen alla, vaan ’Keskusta’-kuvauksen alla. Intensionaalisten ilmausten totuusarvo voi muuttua referenssin säilyttävissä substituutioissa: esim. Tosi: ’Lois Lane rakastaa Supermiestä’. Epätosi: ’Lois Lane rakastaa Clark Kentiä’. Intensionaalisuus on intentioita koskevien kielellisten ilmausten ominaisuus. Intentionaalisuus on mentaalisten tilojen ominaisuus.

13 Muunnettu ehto 4 4’ Ainakin jotkin yksilöiden intentiot kohdistuvat yksilötasolle. Jos yksilöillä on myös sosiaaliselle tasolle kohdistuvia intentioita, ne eivät aiheuta niitä sosiaalisen tason seurauksia, joita ehdot 1-3 ja 5-7 koskevat.

14 Näkymättömän käden mallit selittävät ei-aiottuja seurauksia
 Ehto malleille, jotka antavat tällaisia selityksiä: On selitettävä miksi yhteisötason tulos ilmaantuu  vastabalansointimekanismi: useat strategiset äänet utilitaristiselle voittajalle vastapainottuvat vain harvoilla strategisilla äänillä muille vaihtoehdoille. Vastabalansointi on mekanismi, joka selittää miten yhteisötason tulos seuraa yksilöiden teoista.  8 Malli kuvaa ‘transformationaalisen’ mekanismin toimintaa. Tämä mekanismi riippuu vain yksilötasolle kohdistuvista intentioista. Hedström & Swedberg 1998: Teonmuodostusmekanismi: miten uskomuksen ja halut saavat aikaan toimintaa Tilannemekanismi: miten tilanne vaikuttaa yksilöön

15 Hedström & Swedberg 1998 Tilannemekanismi: miten tilanne vaikuttaa yksilöön Teonmuodostusmekanismi: miten uskomuksen ja halut saavat aikaan toimintaa Transformationaalinen mekanismi: miten yksilöiden teoista syntyy yhteisötason seurauksia.

16 Lisäehto Transformationaalinen mekanismi, joka tuottaa ei-aiotut seuraukset, riippuu vain sellaisista intentioista, jotka kohdistuvat yksilötasolle.

17 Esimerkki 1 2 3 4 5 6 7 Y (1) Z (1) X (1) X (0.9) Y (0.2) Z (0.9)
ΣU(X)=5*0.9+1= Agenda: ensin muutosvaihtoehdot X ja Y vastakkain, ΣU(y)=4*1+0.2= sitten voittaja status quo:ta, Z, vastaan. ΣU(Z)=3*1+0.2=3.9 Rehelliset äänet parivertailuissa: Y>X (4-3), Z>Y (4-3) (ja X>Z (4-3)) Odotetun hyödyn maksimointi: Oletetaan: PXZ= 0.8, PYZ= 0.3 Äänestän X:ää jos EU(X)>EU(Y): EU(X)= PXZ U(X)+(1- PXZ)U(Z) = *0.9+(1-0.8)*0=0.72 EU(Y)= PYZ U(Y)+(1- PYZ)U(Z) = *1+(1-0.3)*0=0.3