Kaupunkiseutusuunnitelmien arviointi - terveiset Helsingin, Länsi-Uudenmaan, Porvoon, Hämeenlinnan ja Lahden seuduille Rakennusneuvos Matti Vatilo / Ympäristöministeriö.

Esitys aiheesta: "Kaupunkiseutusuunnitelmien arviointi - terveiset Helsingin, Länsi-Uudenmaan, Porvoon, Hämeenlinnan ja Lahden seuduille Rakennusneuvos Matti Vatilo / Ympäristöministeriö."— Esityksen transkriptio:

1 Kaupunkiseutusuunnitelmien arviointi - terveiset Helsingin, Länsi-Uudenmaan, Porvoon, Hämeenlinnan ja Lahden seuduille Rakennusneuvos Matti Vatilo / Ympäristöministeriö Kaupunkiseutusuunnitelmien palautetilaisuus 3.4.2008 Helsingin Messukeskus

2 2 Arvioinnin lähtökohtia: - Kaupunkiseutujen toimintaedellytysten vahvistaminen edellyttää A. Seudun kuntarakenteen uudistamista / kuntien yhteistyön kehittämistä (sinänsä) B. Maankäytön, asumisen ja liikenteen yhteensovittamista sekä palvelujen käyttömahdollisuuksien ja saavutettavuuden parantamista toiminnallisella kaupunkiseudulla (sisällöllinen kehittäminen) KUNTARAKENTEEN UUDISTAMINEN / KUNTIEN YHTEISTYÖ KPS SISÄLTÖ: Palvelujen käyttö ja saavutettavuus seudulla KPS SISÄLTÖ: MAL-yhteensovittaminen +

3 3 Arvioinnin lähtökohtia: - Hyvässä kaupunkiseutusuunnitelmassa tarvitaan •Kattavaa prosessin yleishahmotusta: ongelmien ja kehittämistarpeiden tunnistaminen, tavoitteiden asettaminen, eri osa-alueiden yhteensovittaminen •Selkeää suunnitelman toteuttamisen ohjelmointia Prosessin yleishahmotus Toteuttamisen ohjelmointi +

4 4 Yhteistyötä edistäviä / jarruttavia kysymyksiä •Kuntien välinen kilpailu, ”kermankuorinta” •Sitoutuminen ja luottamuspula •Kuntaliitoskysymykset •Kuntien kokoero •Olevien yhteistyörakenteiden puute •Erityisesti päättäjien tasolla yhteistyötä aika vähän – muodot puuttuvat

5 5 Arvioita kuntien välisen yhteistyön nykytilasta … maankäyttö •Seudut ovat yhteistyössään keskenään erilaisissa vaiheissa, myös yhteistyön tarpeet vaihtelevat - kehittämisen tarve kuitenkin olemassa kaikilla seuduilla •Maakuntakaavoituksen ja maakunnan liittojen rooli vaihtelee maankäytön yhteistyössä •Maankäyttö tärkeä osa kunnallista päätäntävaltaa - kilpailu veronmaksajista ja yrityksistä näkyy •Kuntien erilainen maankäyttöpolitiikka ja suhtautuminen hajarakentamiseen vaikeuttaa yhteistyötä •Erot kuntien suunnitteluresursseissa merkittäviä - myös ympäristöä koskevan perustiedon laadussa ja tietojärjestelmissä eroja

6 6 … asuminen •Yhteistyö asuntoasioissa on ollut melko vähäistä ja se on liittynyt lähinnä valtion asuntorahoitukseen ja yhteisen tietopohjan keräämiseen – asuntopoliittisiin ohjelmiin liittyvää yhteistyötä viritelty joillakin seuduilla •Yhteistyötä vaikeuttaa kilpailu asukkaista – yhteisvastuullinen asuntopolitiikka kaupunkiseuduilla vaikea kysymys •Asumiseen liittyen tarkastellaan usein pelkästään uustuotantoon ja valtion asuntorahoitukseen liittyviä toimia ja tehtäviä

7 7 … liikenne •Seutujen liikennejärjestelmäsuunnitelmilla (LJS) jo pitkä perinne – hyvä työväline, jota konkretisoitu hankkeiden toteuttajien välisillä aiesopimuksilla •Useilla seuduilla erilliset joukkoliikenteen suunnitelmat •Joukkoliikenteen palvelutaso on etenkin reuna-alueilla kuitenkin heikko •Kuntien panostukset joukkoliikenteeseen vaihtelevat •LJS:ssa maankäytön suunnittelu usein passiivisessa roolissa, optimoiva vuorovaikutusprosessi on puuttunut – maankäytön ja liikenteen suunnittelun kytkennät puutteellisia •LJS:t eivät useinkaan kata koko työssäkäyntialuetta •Aiesopimusten hankkeiden määrä usein epärealistisen laaja ja edunvalvontapainotteinen

8 8 … kuntarajat ylittävät palvelut •Monien palvelujen käyttö yli kuntarajojen jo nyt vapaata – ei-vapaita perusterveydenhuolto, sosiaalitoimi ja perusopetus •Näiden käyttömahdollisuudet ovat melko vähäisiä – mutta myös hyviä toimivia malleja on •Pääongelma on kustannustenjako kuntien välillä – palvelujen sisällöstä ja tuottamiskustannuksista ei riittävästi tietoa •Tietojärjestelmien yhteensopimattomuus vaikeuttaa palvelujen yhteiskäyttöä

9 9 Suunnitelmien sisältö ja kehittämistarpeet …maankäyttö •Yhteistyöperinteen erot näkyvät suunnitelmien sisällössä  Yhteistyötä tehneet alueet: huomiota enemmän jo toteuttamiseen ja sitouttamiseen  Vähäisen yhteistyöperinteen alueet: jäädään yleispiirteiselle tasolla •Pääosa seuduista esittänyt yhteistyön tiivistämistä maankäytön suunnittelussa: rakennemalli tavallisin väline – osassa myös kytkentää MRL:n suunnitteluvälineisiin •Toteuttamisohjelmia esitetty vain joillakin seuduilla – tarvitaan myös maankäyttöpolitiikan yhtenäistämistä ja maapolitiikan tehostamista •Hajarakentamisen seudullinen ohjaaminen nostettu esille vain harvoissa suunnitelmissa – hajarakentaminen paremmin hallintaan

10 10 … asuminen •Asumisen seudullista kehittämistä käsitelty vähemmän kuin maankäyttöä ja liikennettä – yhteistyön kehittämisen tarve esillä kuitenkin lähes kaikilla seuduilla •Joissakin suunnitelmissa avauksia monipuolisen yhteistyön suuntaan •Keskeistä asuntopolitiikan linkittäminen seudullisiin talous-, elinkeino- ja muihin strategioihin •Tarvitaan seudullista pohdintaa ja sopimista mm. asuntojen uustuotannosta, hallintamuotojakaumasta, talotyypeistä, olevan asuntokannan kehittämisestä ja vaikeasti asutettavista

11 11 … liikenne •Liikennejärjestelmäsuunnitelman laatimisen, päivittämisen tai laajentamisen tarve tunnistettu kaikissa suunnitelmissa - maankäytön ja liikenteen vuorovaikutus esillä vain muutamilla seuduilla. •Edunvalvonta isojen valtion hankkeiden edistämiseksi korostuu •Maankäytön liikenteellisten vaikutusten arviointi oleellinen kysymys suunnitteluprosessin aikana valintoja tehtäessä – toteuttamisen ajoitus ja aiesopimusten realistisuus tärkeää •Isojen liikennehankkeiden ohella tarvitaan myös seudun sisäisten liikennetavoitteiden tarkastelua, erityisesti joukkoliikenteen tavoitteiden / roolin määrittelyä •Joukkoliikenteen toimintaedellytysten parantaminen ja yhdyskuntarakenteen eheyttäminen ovat välttämättömiä ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi

12 12 … kuntarajat ylittävät palvelut •Suunnitelmissa on tarkasteltu ennen muuta palveluihin liittyvän hallinnollisen yhteistyön kehittämistä – saavutettavuuteen ja käyttäjän näkökulmaan kiinnitetty vähemmän huomiota •Kolmannes seuduista selvittää perusopetukseen ja/tai päivähoitoon liittyvien käyttömahdollisuuksien lisäämistä •Useita yhteistoiminta-alueita suunnitellaan ilman keskuskaupunkia – huono pohja käytettävyydelle •Tarvitaan seudullisen palveluverkon optimointitarkastelua – yhdyskuntarakenteellinen näkökulma yhtenä keskeisenä lähtökohtana

13 13 Metropolialue

14 14 Metropolialue

15 15 Seutujen erityispiirteitä •Helsingin seutu: maamme ainoan metropolialueen ydinseutu, noin neljännes maamme väestöstä, erityismerkitys maamme kansantaloudelle, nopea kasvu, korkeat asumiskustannukset ydinalueella, työvoimapula, joukkoliikenteen merkitys korostuu •Länsi-Uudenmaan seutu: monikeskuksisuus ja hajanaisuus seutuna, metropolialueen läheisyys, merkittävä kasvu, kielikysymys •Porvoon seutu: metropolialueen läheisyys, merkittävä kasvu, kielikysymys, pieni kaupunkiseutu •Hämeenlinnan seutu: metropolialueen läheisyys, merkittävä kuntaliitos, merkittävä kasvu ydinalueella •Lahden seutu: metropolialueen läheisyys, merkittävä kasvu ydinalueella, pitkä yhteistyön perinne ydinalueella

16 16 Helsingin kaupunkiseutusuunnitelman yleisarvio + Suunnitelma onnistunut lähes jokaiselta osa- alueeltaan + Tavoitteet ja toimenpiteet esitetty konkreettisesti - Yhteisten maapoliittisten tavoitteiden puute -Hajarakentamisen ohjaukseen ei ole esitetty yhteisesti hyväksyttyjä keinoja ja periaatteita

17 17 Länsi-Uudenmaan kaupunkiseutusuunnitelman yleisarvio + Vapaaehtoinen suunnitelma, jolla tietoisesti pyritään asemoitumaan osaksi Helsingin metropolialuetta + Suunnitelmassa esitetään runsaasti erilaisia yhteistyövaihtoehtoja ja muotoja eri osa-alueille - Selkeät valinnat ja toteuttamisohjelmat puuttuvat -Sitoutuminen epävarmaa, ei pysyvää toimielintä, joka vastaisi suunnitelman toteuttamisen organisoinnista ja seurannasta

18 18 Porvoon kaupunkiseutusuunnitelman yleisarvio +Kiinteä yhteistyö seudun kuntien ja maakunnan liiton välillä +Kaupunkiseudun keskustaajama kokonaan yhden kunnan alueella - Seutu ei ehkä muodosta tarkoituksenmukaista suunnittelukokonaisuutta. Yhteistyötarpeita olisi syytä tarkastella enemmän metropolialueeseen kytkeytymisen näkökulmasta -Puitelain tavoitteiden mukainen yhteistyöprosessi ei ole käynnistynyt seudulla toivotulla tavalla

19 19 Hämeenlinnan kaupunkiseutusuunnitelman yleisarvio +Kuntaliitos 1.1.2009 muuttaa pääosan kuntien välisestä yhteistyöstä yhden kunnan sisäiseksi +Kaupunkiseutusuunnitelman laatimisen yhteydessä tehty laajaa paikkatietopohjaista analyysiä jatkoyhteistyön pohjaksi - Kuntaliitosvalmistelun vuoksi yhteistyön kehittäminen jäänyt vähemmälle huomiolle: Hämeenlinnan, Hattulan ja Janakkalan yhteistyön kehittäminen jatkossa tärkeää -Asumiseen enemmän huomiota esimerkiksi yhteisen asunto-ohjelman muodossa

20 20 Lahden kaupunkiseutusuunnitelman yleisarvio +Suunnitelmasta näkyy seudun pitkä yhteistyöperinne. Olemassa olevaa yhteistyötä laajennetaan ja syvennetään. +Asumisen yhteistyön kehittämistä käsitelty erityisen monipuolisesti -Maankäytön, asumisen ja liikenteen yhteensovittaminen edellyttää yhteisiä toteuttamisohjelmia -Hajarakentamisen hallinta selkeämmin esille

21 21 Suunnitelmien ranking-listaus: periaatteet •Ranking-listauksen tavoitteena on seuduilla käynnistyneen prosessin jatkaminen ja syventäminen •Tarkoitettu työkaluksi yhteistyön onnistumisen kannalta keskeisten kysymysten käsittelyyn •5 sisällöllistä osa-aluetta •Lisäksi myös kuntaliitoksista on voinut saada pisteitä •Mahdollinen maksimipistemäärä = 44, minimi = 0 (kuntaliitokset mukaan luettuna 48 / 0)

22 Pisteet Paino- tetut pisteet Maankäytön, asumisen, liikenteen ja palveluiden järjestämisen yhteensovittaminen 3 alakohtaa / painotus 2 / maksimipisteet 12 Yhteisvastuullisuus asuntopolitiikassa 3 alakohtaa / painotus 2 / maksimipisteet 12 Palveluiden rajat ylittävän käytön lisääminen 3 alakohtaa / maksimipisteet 6 Kaupunkiseutusuunnitelman toteuttaminen ja sitoutuneisuus yhteistyöhön 5 alakohtaa / maksimipisteet 10 Ohjausvälineet 4 alakohtaa / maksimipisteet 4 PISTEET YHTEENSÄ Kuntaliitokset 1 alakohta / maksimipisteet 4 PISTEET YHTEENSÄ KUNTALIITOKSET MUKAAN LUETTUINA

23 23 Ranking-listaus: periaatteet, jatkoa •Suunnitelmien keskinäinen vertailu edellyttää monien eri tekijöiden huomioonottamista: lähtökohdat, tarpeet ja yhteistyön vaihe ovat erilaisia – eroa on seutujen koossa, sijainnissa ja kasvupaineissa – ranking-listauksessa jo tehty yhteistyö lasketaan osaksi suunnitelmaa •Eri osa-alueilla on erilainen merkitys kokonaisuuden kannalta – onnistumisen kynnyskysymyksiä painotetaan. Näitä ovat etenkin seudun toiminnallisen kokonaisuuden ja kuntien välisen kilpailun hallinta – MALP-yhteensovittamista ja – yhteisvastuullisuutta asuntopolitiikassa painotettu rankingissa

24 24 Ranking-listaus: periaatteet, jatkoa 2 •Palveluiden rajat ylittävän käytön mahdollistamiseen panostettu suunnitelmissa keskimäärin vähän. Osa-alueena kuitenkin keskeinen ja seudut erottuvat siinä toisistaan: – ranking-listaukseen otettu mukaan, mutta – painoarvoa ei ole korotettu •Toteuttaminen ja sitoutuneisuus ovat keskeisiä asioita, ja – mukana rankingissa, mutta toisaalta – niistä saatavilla olevan tiedon epävarmuuden takia osa- alueen painoarvoa ei ole korotettu •Ranking on pyritty rakentamaan läpinäkyväksi – siitä voi ymmärtää kunkin seudun sijoittumiseen vertailussa vaikuttaneet tekijät

25 25 Ranking-listaus: osa-alueet •Maankäytön, asumisen, liikenteen ja palvelujen (MALP) järjestämisen yhteensovittaminen - MALP-suunnittelu sovitettu yhteen - MAL(P)-toteuttamisen ajoitus sovitettu yhteen - yhteiset linjaukset maapolitiikalle tavoitteena •Yhteisvastuullisuus asuntopolitiikassa - uustuotannosta ja sen hallintamuotojakaumasta aiotaan sopia (lähtökohtana seudullinen näkökulma) - olemassa olevan asuntokannan ja sen käytön kehittäminen otettu huomioon - ikääntyminen ja vaikeasti asutettavat otettu huomioon •Palvelujen rajat ylittävän käytön lisääminen - kuntalaisten arjen ja palvelujen saatavuuden huomioon ottaminen sekä yhteistoiminta-alueiden muodostaminen - palveluverkon optimointi tavoitteena - palveluiden kuntarajat ylittävän käytön konkreettisia toteuttamisen edellytyksiä kehitetään

26 26 Ranking-listaus: osa-alueet, jatkoa •Kaupunkiseutusuunnitelman toteuttaminen ja sitoutuneisuus yhteistyöhön - suunnitelman mukaiset toimenpiteet on ajoitettu - tuleva yhteistyö on organisoitu ja seudullinen päätöksenteko on järjestetty - yhteistyön seuranta ja resurssointi on mietitty - suunnitelma on yhtä aikaa innovatiivinen ja realistinen - seudulla on jo aiemmin tehty MAL(P)-yhteistyötä ja muuta seudullista yhteistyötä •Ohjausvälineet - maankäytön ohjaaminen - asumisen toimenpideohjelma - liikennejärjestelmäsuunnitelma ja aiesopimus - joukkoliikenteen järjestäminen •Kuntaliitokset - kuntaliitokset tukevat MALP-yhteistyötä

27 27 Ranking-lista KPS-pisteet ja kuntaliitospisteet Väestö yli 500 000KPS-pisteetKuntaliitospisteetyhteensä Helsingin seutu36036 Väestö 200 000–500 000 Tampereen seutu36036 Lahden seutu34034 Oulun seutu30131 Turun seutu28129 Väestö alle 200 000 Joensuun seutu35338 Jyväskylän seutu30333 Kouvolan seutu25429 Kuopion seutu22022 Hämeenlinnan seutu19322 Lappeenrannan seutu17320 Länsi-Uusimaa17219 Kokkolan seutu15419 Seinäjoen seutu15318 Kotkan seutu16016 Mikkelin seutu14216 Porvoon seutu11112 Vaasan seutu505