Tkt-linjan LuK-seminaari kevät -2001

Esitys aiheesta: "Tkt-linjan LuK-seminaari kevät -2001"— Esityksen transkriptio:

1 Tkt-linjan LuK-seminaari kevät -2001
Ohjaajat: Lasse Bergroth Antero Järvi Ville Leppänen Jukka Teuhola

2 Tutkielmien tarkoitus
Laajan kirjallisen esityksen harjoittelu Tieteellisen kirjoittamisen harjoittelu Tieteellisen kirjallisuuden käyttö LuK-tutkielma: asiallisesti helpompi; opetellaan lähinnä muotosääntöjä; lyhyempi (tyypillisesti sivua). Pro-gradu-tutkielma: vankempi asiasisältö, laajempi (yleensä > 50 sivua).

3 LuK-tutkinnon asema Tärkeä välitavoite LuK-tutkinto on jo ’jotain’
Arvostus nousussa Tilanne: Vain kolmasosa TKO:ssa aloittaneista valmistuu maisteriksi.

4 Miksi LuK-seminaari? Ohjeita tiedon hakemiseen Ohjeita kirjoittamiseen
Suullisen esityksen harjoittelu Palautteen saaminen ryhmältä (opponointi?) Laadukkaampi lopputulos Kiinnitetty aikataulu – työ valmistuu ripeästi

5 Vaiheet ja alustava aikataulu
to 1.2.: Vinkkejä aiheen valintaan, ohjeita kirjallisuuden hankintaan to 8.2.: Ohjeita kirjoittamiseen to 15.3: Suunnitelmien esittely (tarvittaessa jatketaan to 22.3) to 26.4: ’Lähes’ lopullisten töiden esittely (tarvittaessa jatketaan to 3.5.)

6 Laitoksen tutkimus LuK-tutkielmat ja gradut liittyvät usein laitoksen omaan tutkimukseen ja ohjaajien ’harrastuksiin’. Tutkimusprojekteja: Julkaisutoimintaa:  Publications  by Groups  [kysely]

7 Tutkielman aiheen valinta
Keskeisin onnistumiseen vaikuttava tekijä Kannattaa valita alueelta, joka on ainakin osittain tuttu Saattaa muuttua/rajautua työn kuluessa Alkuperäinen aihe usein liian laaja ja kunnianhimoinen Aiheen ei tarvitse olla ’muodinmukainen’

8 Miten aihe löytyy? Itse valittu aihe; voi liittyä työtehtäviin.
Ohjaajan ehdottama aihe opiskelijan toivomasta aihepiiristä. LuK-seminaarissa mukana olevilla ohjaajilla on valmiita ehdotuksia omilta tutkimus-/harrastusalueiltaan. [ Aiheiden esittely ]

9 Tutkielmatyypit Kirjallisuuspohjainen katsaus
Yleisin Kirjallisuuden perusteella tehty omaperäinen synteesi Kunnianhimoisempi Omia uusia ideoita ja tuloksia sisältävä Harvinaisuus

10 Lähdekirjallisuuden hankinta
Tästä kannattaa aloittaa Äärimmäisen tärkeä vaihe Nykyiset automatisoidut apuvälineet (www) tehneet haun paljon helpommaksi Ongelma: Informaation runsaus ja sen laadun sekalaisuus

11 Lähdemateriaalityypit
Kirjat Tieteelliset aikakauslehdet Konferenssijulkaisut Väitöskirjat Tekniset raportit WWW-sivut Manuaalit

12 Kirjat Etu: paras luettavuus Ongelma: kalliita Kirjastot
Kaukolainat (pääkirjaston kaukopalvelu; maksullinen)

13 Tieteelliset aikakauslehdet
Yleensä luotettavia TKO:n kirjastossa muutamia kymmeniä sarjoja, mm. ACM:n tärkeimmät lehdet Useita IEEE:n lehtiä Elektroninen kirjasto (’Tellu’): 148 lehteä TKO:n alalta, käyttö utu.fi-domainista Paperikopio kaukopalvelusta (kallis)

14 Konferenssijulkaisut
Taso kirjavampi kuin lehdissä Yleensä tiiviitä esityksiä meneillään olevasta tutkimuksesta Usein tuoreempia kuin lehdet TKO:n kirjastossa niukasti Usein saatavilla tekijän kotisivulta.

15 Väitöskirjat Johdanto usein yleistajuinen katsaus; hyödyllinen tutkielman kirjoittajalle Laatu tarkistettu Hyvä saatavuus Tekijän kotisivulta Pyytämällä esim. sähköpostitse

16 Tekniset raportit Yleensä laajempia ennakkoversioita tulevista julkaisuista. Ei tarkistettu ulkopuolisilla; suhtauduttava varauksin Yleensä hyvä saatavuus verkosta

17 WWW-sivut Tarjonnan runsaus ongelmana Tiedon laatu tarkistettava
Tärkeää: Antaa linkkejä julkaisuihin Joskus ainoa paikka saada tuoretta tietoa Hyviä johdatuksia (tutorial) eri aiheisiin Oppilaitosten opetusmateriaalia tarjolla

18 Kirjastot TKO:n kirjasto: Kotilainoja vain ohjaajan luvalla
ÅA (DataCity 3. krs): Ei kotilainoja Matem. kirjasto (Luonn. talo II, 4. krs): Ei kotilainoja Kurssikirjasto: Lähinnä oppikirjoja Pääkirjasto: Haku- ja kaukopalvelut

19 Miten lähteitä löydetään?
WWW:n hakukoneet: Altavista ( Lycos ( Go ( Yahoo ( W3 Search Engines: Hakukoneiden luettelo (

20 Ongelma: haun rajaus Ei liian yleisiä hakusanoja
Mielellään usean sanan yhdelmiä (+, , AND, OR, NEAR, BEFORE, ”...”) Kirjoittajan / tutkimuslaitoksen nimi rajoittaa tehokkaasti Henkilöiden kotisivuilla usein oma julkaisuluettelo

21 Kirjastotietokannat TY:n kirjatietokanta; haku eri tavoilla Tieteenalakohtaiset artikkelitietokannat: Tärkeä: Inspec (elektroninen versio Computer and Control Abstracts –lehdestä, jonka tilaus lopetettu); vuosittain eritellyt artikkeliluettelot hyvin monesta lehdestä.

22 Muut bibliografiat Esim. DBLP ( Haku: Author - Title - Advanced - Home Page Conferences: SIGMOD, VLDB, PODS, ER, EDBT, ICDE, POPL, ... Journals: CACM, TODS, TOIS, TOPLAS, DKE, VLDB J., Inf. Systems, JLP, TCS, ... Series: LNCS/LNAI, DISDBIS Books: Collections - DB Textbooks By Subject: Database Systems, Logic Prog., IR, ...

23 Kustantajien ym. WWW-sivuja
ACM: Addison-Wesley: Amazon: Balzer Science: Bol (Suomi): Cambridge Univ. Press: Elsevier: IEEE Publications:

24 Kustantajien WWW-sivuja
John Wiley & Sons: Kluwer: MIT Press: Morgan Kaufmann: Oxford Univ. Press SIAM: Springer Verlag: