Mikä potilaan hoidossa kuormittaa ja mikä voi helpottaa

Esitys aiheesta: "Mikä potilaan hoidossa kuormittaa ja mikä voi helpottaa"— Esityksen transkriptio:

1 Mikä potilaan hoidossa kuormittaa ja mikä voi helpottaa
Martina Torppa Yleislääketieteen ja tth erikoislääkäri Työnohjaaja (STOry), Balint ohjaaja

2 Mikä on kuormittavaa yleislääkärin työssä Työnohjauksesta
Balint ryhmätyönohjauksesta MT

3 Hankala potilas? 12% yleislääkärin potilaista hankalia.
1-2 hankalaa / pv …? Krebs EE, Garrett JM, Konrad TR. The difficult doctor? Characteristics of physicians who report frustration with patients: an analysis of survey data. BMC Health Services Research 2006;6:128 MT

4 Hankala kohtaaminen? Hoitokohtaamiset, joissa ihmiset hakevat lääkäriltä selityksiä ja ratkaisuja kaikenlaisiin vaikeuksiinsa – muihinkin kuin ns. lääketieteellisiin ovat helposti turhauttavia Balint Groups as a Means to Increase Job Satisfaction and Prevent Burnout Among General Practitioners. Kjeldmand D. Holmström I. Annals of Family Medicine 2008;6: henkinen ylikuormitus arvoristiriita kontrollin menettämisen tunne MT

5 Hankalat tunteet? Potilastyössä kuormitusta tuottaa emotionaalisesti latautuneet tilanteet, jotka herättävät ristiriitaisia tunteita ja ajatuksia lääkärissä - vähemmän lääketieteelliset ongelmat Mikä lääkärin työssä uuvuttaa? Äärelä E. SLL 2000;18: Erkki Äärelä on toiminut yleislääkärien työnohjaajana MT

6 Hankala vaiva? Psykiatrinen vaiva, persoonallisuushäiriö, monia fyysisiä vaivoja ilman lääketieteellistä selitystä Krebs EE, Garrett JM, Konrad TR. The difficult doctor? Characteristics of physicians who report frustration with patients: an analysis of survey data. BMC Health Services Research 2006;6:128 tyytymättömyyttä saatuun hoitoon MT

7 Hankala lääkäri? Ne lääkärit, joilla oli paljon hankalia potilaita olivat nuorempia, tekivät pidempää työviikkoa, kokivat enemmän stressiä, ahdistusta ja masennusta. Krebs EE, Garrett JM, Konrad TR. The difficult doctor? Characteristics of physicians who report frustration with patients: an analysis of survey data. BMC Health Services Research 2006;6:128 MT

8 Hankala työ? lääkärin työ itsessään on kognitiivisesti ja emotionaalisesti vaativaa työtä Unhappy doctors: what are the causes and what can be done? Edwards N, Kornacki MJ, Silversin J. BMJ 2002;324:835-8. MT

9 Hankala työpaikka? tiimityö (monimmatillinen yhteistyö) on lisääntynyt, mutta taidot tähän ei välttämättä Unhappy doctors: what are the causes and what can be done? Edwards N, Kornacki MJ, Silversin J. BMJ 2002;324:835-8. MT

10 Hankala toimintaympäristö?
ammattikunnan autonomia on vähentynyt - työssä vaikuttaa yhä enemmän erilaiset työnantajien ja yhteiskunnan asettamat säännöt ja protokollat, suoriteseurannat, talousrajoitteet Unhappy doctors: what are the causes and what can be done? Edwards N, Kornacki MJ, Silversin J. BMJ 2002;324:835-8. MT

11 Hankalat muutokset? potilaat ovat muuttuneet –ovat yhä enemmän vaativia kuluttajia, joilla on tietoa SOTE….? MT

12 Exporing family physician stress Lee JF, Brown JB, Stewart M
Exporing family physician stress Lee JF, Brown JB, Stewart M. Can Fam Physician 2009;55: e6 Henkilökohtaiset stressitekijät – persoonallisuudenpiirteet, työn ja uran tasapainottaminen Työn stressitekijät – haastavat potilaat, suuri työmäärä, aikapaineet, osaamiseen liittyvät asiat, kirjaaminen ja vastaanoton hallinnointi, muuttuvat työt (tehtävien siirtäminen erikoissairaanhoidosta pth) Terveydenhuoltojärjestelmästä tuleva stressi – resurssien rajallisuus, asetetut säännöt ja säännöstely ,koettu tuen ja kollegialisuuden puute erikoissairaanhoidon kollegoilta, aliarvostuksen kokemus, taloudelliset huolet -resusrssi – pitkät jonotusajat tutkimuksiin, vaikeus lähettää potilaita eteenpäin, vaikeus lähestyä erikoissairaanhoidon lääkäreitä, lääkäripula -kirjaaminen – mediolegal -koettu tuen ja kollegialisuuden puute eriksissairaanhoidon kollegoilta …tuttua? MT

13 Terveyskeskuslääkärin työssä jaksaminen Kyösti M. Larivaara P
Terveyskeskuslääkärin työssä jaksaminen Kyösti M. Larivaara P. SLL 2004;11: Työhön liittyen jaksamista heikentää suuri työmäärä, tähän liittyvät riittämättömyyden tunteet, liukuhihnamainen työ, emotionaalisesti kuormittavat ’ongelmapotilaat’, kollegoiden tuen puute, häiriöt työn tekemisessä, tiimityön vaikeudet MT

14 Mikä voisi auttaa Monet lääkäreitä myös potilastyössä kuormittavat vaatisivat rahaa, poliittisia päätöksiä, hyvää johtamista… Työnohjaus voi olla yksi keino tukea lääkäreitä heidän arkityönsä keskellä… ja tuoda myös helpotusta kuormittavaan potilastyöhön MT

15 Työnohjaus on koulutetun ohjaajan ohjauksessa, arkityön puitteissa tapahtuva omassa työssä oppimisen prosessi, joka tukee ja parantaa työn jäsentämistä ja hallintaa. Alhanen K. Ym. Työnohjauksen käsikirja, Tammi 2011 MT

16 Työnohjauksen mahdollisuudet lääkärin työssä Lönnqvist J
Työnohjauksen mahdollisuudet lääkärin työssä Lönnqvist J. Duodecim 2014;130: Työnohjauksessa lääkäri tutkii vuorovaikutuksessa työnohjaajan kanssa työtään, työrooliaan ja yhteistyösuhteitaan pyrkien kehittämään itseään ja työyhteisöään. Kliinisessä työnohjauksessa tarkastellaan potilastapausten avulla lääkärin omiin kokemuksiin perustuen hänen tapaansa toimia vuorovaikutussuhteessa potilaisiin. MT

17 Työnohjauksen mahdollisuudet lääkärin työssä Lönnqvist J
Työnohjauksen mahdollisuudet lääkärin työssä Lönnqvist J. Duodecim 2014;130: Lääkäri-identiteetin vahvistaminen, työroolin selventäminen, kliinisen työn omaksuminen ja syventäminen, ammatillisen kehityksen ja työuran tukeminen, oman työn hallinta ja työssä jaksaminen, tiimityön kehittäminen, lääkärijohtajan tukeminen MT

18 Lääkärien työnohjaus Mielenterveyslaki 4§ edellyttää toimivaa työnohjaus-järjestelmää niille, jotka hoitavat mielenterveyspotilaita 2010 aloite eduskunnalle työnohjauksen saamiseksi lakisääteiseksi koko terveydenhuollossa Työnohjaajat alaosasto SLL perustettu 2010 Lääkäriliiton suositus 2014 – työnohjausmahdollisuus kaikille lääkäreille -laki -aloite -alaosasto ei ole sitoutunut mihinkään metodiin, viitekehykseen tai suuntaukseen, kokoaa yhteen lääkärityönohjaajia ja toimii edunvalvonnallisesti - MT

19 Yleislääkärien työnohjaus
2008 lääkärikyselyn mukaan yleislääkäreistä 42% oli kokemusta työnohjauksesta, 25% toivoi työnohjausta ilman, että sitä oli saatavilla. Työnohjauksen tarpeen kokeminen yhdistyi potilaiden vaatimuksiin esim. saada tiettyjä lääkkeitä. Torppa, Toivola, Ruskoaho, Pitkälä. Clinical sSupervision Among Family Physicians: Prevalence, Needs, and Attitudes. J Prim Care & Comm Health 2013;4: MT

20 Balint ehkä tunnetuin työnohjauksen metodi yleislääkärien keskuudessa on Balint ryhmät. MT

21 Balint ryhmät ovat lähinnä kliinistä työnohjausta.
Michael Balintin l yleislääkärien kanssa kehittämä, psykoanalyyttiseen perinteeseen pohjaava ryhmätyönohjausmenetelmä, jossa koulutetun ohjaajan ohjaamana reflektoidaan yhdessä osallistujien vapaasti esittämien potilastapausten herättämiä tunteita, ajatuksia, fantasioita tavoitteena tapaukseen ja omiin reagointi- ja toimintatapoihin liittyvän ymmärryksen laajeneminen ja syveneminen ja sitä myötä hoitosuhteen ’helpottuminen’. ( Balintin asettama tavoite ryhmille oli pieni mutta merkittävä muutos lääkärin persoonallisuudessa.) MT

22 Balint training makes GPs thrive better in their job
Balint training makes GPs thrive better in their job. Kjeldmand D, Holmström I, Rosenqvist U. Pat Educ Couns 2004; 55:230-5. Balint ryhmiin osallistuneet yleislääkärit jaksoivat työssään paremmin ja kokivat enemmän työtyytyväisyyttä Kjeldmand – on väitellyt aiheesta 2006 Uppsalan yliopistosta MT

23 Balint käytännössä 4-8 -10 hengen ryhmä
Koulutettu Balint ohjaaja, usein myös apuohjaaja Kokoontuminen 2-4 viikon välein sovittuina aikoina 90 min Mielellään pitkähkö prosessi kk Ryhmän keskustelut ovat luottamuksellisia Keskustelun lähtökohtana on osallistujan vapaasti kertoma potilastapaus, joka jostain syystä askarruttaa Kyselyvaihe Ryhmän keskustelu, jolloin kertoja vain kuuntelee Kertojan kommentit Lopetus Yleensä yhdessä istunnossa ehditään käydä läpi 1-2 tapausta MT

24 Kiitos! MT

25 Työnohjaus Työnohjaus ei ole psykoterapiaa / burnoutin hoitoa
Työnohjaus on proaktiivista toimintaa, se on prosessi Työnohjaus on oman työn tutkimista ja siinä kehittymistä … osa jatkuvaa ammatillista kehittymistä Taustalla on reflektiivisen työotteen (Schön) ja aikuisen oppimisen teoriat Reflektio – oman toiminnan tarkastelua kriittisesti ja siitä oppimista Työnohjaus – jaettu reflektio. Oman toiminnan/kokemuksen tarkastelua muiden kanssa turvallisesti, toisten kokemuksista oppiminen ja helpotuksen saaminen siitä, että muilla on samanlaisia kokemuksia, keskustelun kautta oppiminen MT

26 Tunneuupumus -> kyynisyys -> alentunut ammatillinen suorituskyky – kehitys pitäisi estää
MT

27 Eniten kuormittaa kuitenkin vaativat hoitokohtaamiset, sellaiset,
joissa lääkäri kokee ettei ole vastavuoroisuutta, vaan joutuu vain antamaan…. pitkään jatkuessaan tämä johtaa tunneuupumukseen, kyynistymiseen ja ammatillisen suorituskyvyn alenemiseen eli burnoutiin… MT