Pakkanen * * * Sovellustuotannon menetelmäpilotti

Esitys aiheesta: "Pakkanen * * * Sovellustuotannon menetelmäpilotti"— Esityksen transkriptio:

1 Pakkanen * * * Sovellustuotannon menetelmäpilotti
Työpajatyöskentelyn yhteenveto PlugIT-seminaari __________________________________________________________ Annamari Riekkinen ja Kirsi Karvinen PlugIT Kuopion yliopisto / Tietotekniikkakeskus /HIS-tutkimusyksikkö

2 Pakkanen työpajatyöskentelyn yhteenveto
Yhteenveto Pakkasesta kotimatkalla luettavaksi: komponentti- ja palvelulähestymistapa käsitteenä, taustat menetelmäpilotointiin, keskeiset näkökulmat menetelmäkehityksessä sekä vaiheistus. Teoreettiset lähtökohdat. Työpajassa läpikäytyä: Toimintalähtöinen vaatimusmäärittely ohjelmiston vaatimusten keräämisessä, analysoinnissa ja kuvaamisessa. Ohjelmiston käyttöliittymäsuunnittelu. Sovelluksen komponenttien ja arkkitehtuurin määrittely helposti sovellettavana prosessina. Suunnitelmien sijoitus valittuihin toteutustekniikoihin ja teknisten ratkaisujen arviointia.

3 Komponentti- ja palvelupohjaisuus
Suunnittelunäkökulma: Sovellus jäsennetään joukkona komponentteja, jotka tarjoavat käyttäjilleen palveluja. Arkkitehtuuri on keskeisessä asemassa. Toteutusnäkökulma: Jokainen komponentti rakentuu joukosta yhteistyötä tekeviä olioita (sisäisen toteutuksen ei kuitenkaan tarvitse olla oliopohjainen!) Ohjelmistotuotannon kaikki vaiheet perustuvat komponentteihin: toimintalähtöinen vaatimusmäärittely sovelluksen ja sovellusarkkitehtuurin suunnittelu komponenttien totetus (hankinta) ja sovelluksen koostaminen sovelluksen testaus sovelluksen käyttöönotto (tekninen: sovelluksen hajautus) komponenttien (ohjelmisto-osien ja palveluiden) itsenäinen jakelu

4 Pakkasen tehtävät Tehtävämääritelmä: sovellusosan uusiminen palvelupohjaiseen komponenttiarkkitehtuuriin käyttämällä teollisuusstandardeihin pohjautuvia tekniikoita sekä PlugIT-projektissa tutkittuja tai kehitettyjä menetelmiä niin, että menetelmäpilotissa saadut tulokset ovat ohjelmistoyritysten hyödynnettävissä. Tehtävä on selvittää, kuinka kattavia johtopäätöksiä organisaatiossa voidaan tehdä sovellusosan toteutuksen pohjalta valittaessa uusia tekniikoita sovelluskehitystä varten – päätöksenteon tuki. Tehtävä on koota kokemusten pohjalta kevyet toimintatavat, jossa eri tehtäväkokonaisuudet tukevat toisiaan prosessissa.

5 Pakkanen: toimintalähtöinen vaatimusmäärittely

6 Tavoitteet vaatimusmäärittelylle
Komponenttilähestymistavan periaate: toimintaprosesseista tunnistetaan sovelluksen ydinkomponentit. Tavoitteena ymmärtää toimintaa, jota sovellus tukee. Miten tämä onnistuu? Kehitystiimin täytyy muodostaa käsitys toiminnasta kokonaisuutena. tunnistaa mahdolliset vaatimukset ja kehittämiskohteet toiminnan tasolla (organisaationäkökulma). tunnistaa ja ymmärtää käyttäjän käyttötavoitteet sovellustasolla (käyttäjänäkökulma). Nykyinen sovellus auttaa ymmärtämään, miten tällä hetkellä toimitaan. Komponenttien ja arkkitehtuurin määrittelyyn valittu menetelmä, jonka kannalta keskeisiä vaatimusmäärittelyssä tuotettavia dokumentteja ovat käsitemalli – kuvaustapa UML-luokkakaavio käyttötapaukset – kuvaustapa UML-käyttötapauskuvaus.

7 Toimintalähtöinen vaatimusmäärittely
Miten vaatimusmäärittelyprosessissa saadaan tuotettua käyttötapauskuvaus (toimintalähtöisesti)? Miten vaatimusmäärittelyprosessissa saadaan tuotettua käsitemalli sovelluksen kohdealueen keskeisimmistä käsitteistä? Toimintalähtöinen vaatimusmäärittelymenetelmä Pakkasessa: Jäsentämis-, kuvaamis- ja ajatusmalli (väline): työtoiminnan malli Tiedonhankinnan menetelmät: nykyinen sovellus, teemahaastattelut, käyttäjän havainnointi, läpikäynnit, ”ei-formaalit” kommunikointikeinot: keskustelut, sähköposti jne. Analysointivälineet: nykyisen sovelluksen tekninen dokumentaatio (ja itse sovellus), eri tasolla kuvatut prosessikaaviot, toimintatarinat, ym. Tulokset: (tavoitepohjainen) käyttötapauskuvaus, käsite- tai tietomalli, tuotettavan sovelluksen sanallinen kuvaus ja työtoiminnan malli tavoitetilanteessa.

8 Toimintalähtöinen vaatimusmäärittely
Toiminta kokonaisuutena Vaatimukset: käyttäjänäkökulma Vaatimukset: organisaationäkökulma Analysointi: kaaviot, kuvaukset Analysointi: kaaviot, kuvaukset Dokumentointi: tavoitepohjaiset käyttötapauskuvaukset käsitemalli

9 Menetelmän arviointia
Jäsentämis- ja ajatusmalli: Yleiskuvan hahmottaminen käyttäjätunnusten hallinnasta toimintana. Tarkastelun kohdentaminen: Prosessit: työtehtävät, toimintaprosessit. Arkkitehtuuri (liittymät muihin järjestelmiin)  kehittämiskohteita, vaatimusten tarkennusta, tukee paremmin toimintaa. Sovelluksen kuvaus voidaan sijoittaa malliin. Kuvaamismalli: Eri tasot ja näkökulmat. Kuvaamistapojen yhtenäisyys ja havainnollisuus esim. prosessikuvaus: jäljitettävyys, symbolit.

10 Menetelmän arviointia
Muita näkökulmia: Nykyisen sovelluksen tutkiminen on ollut tärkeä väline ymmärryksen muodostamisessa, mutta voi myös rajoittaa uusia ratkaisuja. Sudenkuoppa: toiminnan mallintaminen karkaa vähemmän tärkeille poluille: tarkastelutason ja ”määrän” oikea valinta tärkeää. Menetelmiä on mahdollisuus soveltaa eri tasolla riippuen siitä, kuinka hyvin toimintaa tunnetaan ennestään vai tunnetaanko juuri ollenkaan. Keskeisiä menestystekijöitä: Mahdollisuus kommunikoida käyttäjän ja vastuuhenkilön kanssa avoimesti. Sovellusprojektissa eri asiantuntijat (mm. vaatimukset, tekniikka, käyttöliittymä) osallistuvat vaatimusmäärittelyssä erilaisiin läpikäynteihin  ymmärryksen muodostuminen koko kehitystiimille.

11 Pakkanen: käyttöliittymäsuunnittelu

12 Käyttöliittymäsuunnittelu
Omat havainnot iteratiivisessa menetelmäkehitysprosessissa: Kaivattiin konkreettista käyttöliittymää suunnittelun avuksi. Käyttöliittymäsuunnittelun ongelmia: käyttöliittymän suunnittelu alkaa liian myöhään, sitä suunnitellaan liian pienissä paloissa tai se syntyy koodauksen oheistuotteena  tehottomia ja vaikeaselkoisia käyttöliittymäratkaisuja, virheitä toiminnallisuudessa ja tietosisällössä. Käyttöliittymäsuunnittelun ajatellaan olevan valmiin tuotteen koristelemista myyntikuntoon. Kuitenkin… Ominaisuudet, joita asiakas tuotteelta odottaa, ovat suureksi osaksi käyttöliittymän ominaisuuksia. Käyttöliittymäsuunnittelu vastaa teollista muotoilua tai graafista suunnittelua muilla tuotannonaloilla.

13 Käyttöliittymäsuunnittelu
Ratkaisu? Käyttöliittymä suunnitellaan määrittelyvaiheen osana. Päivitys ja ylläpitotarve vähenee. Komponenttien määrä vähenee ja käyttömukavuus paranee. Saadaan parempia tuotteita vähemmällä työllä. 5-10% kustannussäästöt. Tuotteella on joka tapauksessa oltava käyttöliittymä. Kokemukset Pakkasessa sovelletusta GUIDe-mallista: Selkeyttää käyttöliittymäsuunnittelijan roolia. Auttaa yhteydenpidossa asiakkaan kanssa – konkretisoi vaatimuksia. Helpottaa komponenttisuunnittelua (erityisesti toiminnallisuus). Muuttaa tuotantoprosessia takapainotteisemmaksi (koodaus alkaa myöhemmin).

14 Pakkanen: komponenttien ja sovellusarkkitehtuurin määrittely

15 Määrittelyprosessi Käsitemalli Rajapintamäärittelyt Käyttötapauskuvaus
Komponentit ja arkkitehtuuri

16 Komponenttien ja arkkitehtuurin määrittely
Prosessin periaate: Komponenttien tunnistus: rakenteellinen perusta komponenttiarkkitehtuuri komponentit ja rajapinnat liittymät muihin järjestelmiin ja ympäristöön Komponenttien vuorovaikutuksen määrittely: toiminnallisuus ja tiedot (logiikka) rajapintojen operaatiot määrittelyjen tarkennukset Komponenttien määrittely: dokumentointi komponenttiarkkitehtuurin viimeistely komponentti- ja rajapintamäärittelyiden viimeistely

17 Pakkanen: tekniset ratkaisut arkkitehtuurinäkökulmasta

18 Toteutettu arkkitehtuuri ja teknologiat
ASP.NET (WebForms) SOAP/WSDL ICreateUser (Web Service) Lukuohjeena: Alaosa (=palvelinpää) J2EE-toteutus (Oracle) Yläosa (=käyttöliittymä) .NET (Microsoft) Alkuperäisestä arkkitehtuuri-teknologia suunnitelmista poikettu korvaamalla käyttöliittymään toteutus .NET-teknologialla, jonka mahdollisti standardi Web Serviceiden käyttö näiden kerrosten välissä. Syynä voisi esittää ongelmat/osaamisen puutteen/monimutkaisuuden Struts-mallin (=Java standarditeknologian) sovittamisessa ja käyttöönotossa. Vai miten tuon nyt siistimmin muotoilee? Mahdollistaa: arkkitehtuurisuunnittelu ja Web services-teknologia Myös Delphi työpöytä käyttöliittymä Service päälle web service ja sen päälle ASP.NET in IIS server C:\Documents and Settings\Administrator\My Documents\PlugIT\Pakkanen\Demo.doc & Pages.doc

19 Lisätietoa Pakkasessa syntyvää materiaalia on osapuolten saatavana:
Yhteyshenkilöille – tuotokset - menetelmät – sovellustuotannon ja integraation yleiset menetelmät – esimerkit Kirsi Karvinen: Annamari Riekkinen:

20 Kiitos! Pakkanen