Bertrand Russell (1872-1970) Filosofian ohella kirjoitti myös populaaristi sosialismista, pasifismista, kasvatuksesta, ja seksuaalimoraalista. Erotettiin.

Esitys aiheesta: "Bertrand Russell (1872-1970) Filosofian ohella kirjoitti myös populaaristi sosialismista, pasifismista, kasvatuksesta, ja seksuaalimoraalista. Erotettiin."— Esityksen transkriptio:

1 Bertrand Russell ( ) Filosofian ohella kirjoitti myös populaaristi sosialismista, pasifismista, kasvatuksesta, ja seksuaalimoraalista. Erotettiin Cambridgen yliopiston virasta 1916 sodanvastaisen toiminnan vuoksi & 6 kuukauden vankeustuomio vuonna 1918. Nimitettiin City College of New Yorkin professoriksi vuonna 1940, mutta nimitys peruttiin oikeuden päätöksellä. Kirjallisuuden nobelin palkinto (1950). luvuilla vastusti ydinaseita ja Vietnamin sotaa.

2 Tärkeimmät filosofiset teokset
An Essay on the Foundations of Geometry (1897) The Principles of Mathematics (1903) “On denoting” (“Viittaamisesta”, 1905) Principia Mathematica ( ) The Problems of Philosophy (1912) Our Knowledge of the External World (1914) The Analysis of Mind (1921) The Analysis of Matter (1927)

3 Russellin filosofinen kehitys
Kannatti uushegeliläisyyttä (vuoteen 1898). G.E. Moore ( ) ja “terveen järjen” puolustus. -> platonismi matematiikan filosofiassa. Vuoden 1900 kansainvälinen filosofinen kongressi, jossa tapasi Giuseppe Peanon ( ). -> tutustui matemaattiseen logiikkaan. Pyrki palauttamaan matematiikaan logiikkaan (“luvut ovat luokkien luokkia”. -> keksi paradoksin.

4 Tyyppiteoria Ratkaisuyritys paradoksiin (poistaa itseensäviittaavuuden ongelman). Fregen mukaan on aina mielekästä kysyä mistä tahansa käsitteestä liittyykö se mielivaltaisesti valittuun olioon vai ei. Russell asettaa rajoituksia käsitteiden käytölle. Russellin mukaan käsitteillä on ekstension lisäksi mielekkyys- eli signifikaatioalue. Käsitteen ekstensio on osa käsitteen mielekkyysaluetta.

5 (1) Jos olio liittyy sekä käsitteen mielekkyysalueeseen ja ekstensioon, niin väite käsitteen liittymisestä olioon on sekä mielekäs että tosi ("7 on pariton luku"). (2) Jos olio liittyy käsitteen mielekkyysalueeseen, mutta ei sen ekstensioon, niin väite käsitteen liittymisestä olioon on mielekäs, mutta epätosi ("8 on pariton luku"). (3) Jos olio ei liity käsitteen mielekkyysalueeseen eikä sen ekstensioon, niin väite käsitteen liittymisestä olioon on sekä mieletön että epätosi ("7 on lyhytkasvuinen").

6 Jos oliot (esim. luokat) kuuluvat saman käsitteen mielekkyysalueeseen, ne ovat samaa loogista tyyppiä. Käsitteet, joilla on sama mielekkyysalue, ovat samaa loogista tyyppiä (esim. värikäsitteet). Alimman loogisen tyypin muodostavat yksilöt. Sitä seuraavat yksilöiden luokat (esim. ihmisten luokka), luokkien luokat jne. Circulus vitiosus-periaate: mikään, joka sisältää kaikki jonkun kokonaisuuden jäsenet, ei voi olla itse tämän kokonaisuuden jäsen. Russellin teoria ratkaisee loogiset paradoksit, mutta ei semanttisia (eli paradokseja joissa semanttisilla käsitteillä kuten totuus on keskeinen asema).

7 Määrättyjen kuvausten teoria
Määrätyt (definite) vs. määräämättömät (indefinite) kuvaukset. Määrätty kuvaus vaikuttaa olevan viittaava ilmaus, joka kuvaa kohteenaan olevaa yksilöä. Russell hylkää Fregen teorian mielestä ja merkityksestä. Kirjeenvaihto Meinongin kanssa teki hänet tietoiseksi filosofisen realismin ongelmista (“being” vs. “existence”).

8 Alexius Meinong ( ) Gegenstandtheorien mukaan kaikki kuvitellut tai epätodelliset oliot ovat tietyssä mielessä olemassa (esim. ”Don Quijote”, ”pyöreä neliö”). Kaikilla olioilla on Sosein (niin-oleminen, näin-oleminen) eli niillä on ne ominaisuudet, jotka niillä on huolimatta siitä ovatko ne todella olemassa. Osalla olioista on lisäksi joko ideaalinen tai reaalinen Sein eli ne ovat todella olemassa. Sosein ei ole kolmas olemassaolon taso reaalisen ja ideaalisen rinnalla. Oliot, joilla on Sosein, mutta ei todellista olemassaoloa, ovat ikään kuin Aussersein, olemassaolon ja olemattomuuden tuolla puolen.

9 Russellin mukaan Meinongin teoria rikkoo ristiriidan lakia. Esim
Russellin mukaan Meinongin teoria rikkoo ristiriidan lakia. Esim. voidaan sanoa, että Ranskan nykyinen kuningas sekä on että ei ole kalju (samasta syystä: koska tätä oliota ei ole olemassa). Lauseen "Nykyinen Ranskan kuningas on kalju" looginen muoto on paljon monimutkaisempi kuin sen kieliopillinen rakenne. Jotta kykenisimme analysoimaan tämän lauseen oikein meidän on saatava esiin sen sisältämä olemassaoloväite: "On olemassa yksi olio, joka on Ranskan nykyinen kuningas ja tämä olio on kalju”. x(R(x)K(x)) Koska molemmat lauseen sisältämistä väitteistä ovat epätosia on koko lause myös epätosi.

10 Meinongin vastaus Russellille
Väitteen 'A on b' ka­peampi negaatio on 'A on ei-b', mutta laajempi 'Ei ole niin, että A on b'. Meinongin mahdottomat oliot rikkovat ristiriidan lakia vain sen kapeammassa traditionaalisessa muodossa, ei sen modernis­sa laajemmassa muodossa.  Meinongin mukaan Sein - tyyppisiä lauseita (esim. "Pekka on vihainen") voidaan analysoida Russellin ehdottamalla tavalla, mutta hän kieltää, että Sosein - tyyppisiä lausei­ta (esim. "Pyöreä neliö on pyöreä") voitaisiin analysoida tällä tavalla.

11 Teoria tuttuuteen palautumista
Russellin mukaan voimme tuntea olioita kahdella eri tavalla: joko määrätyn tai määräämättömän kuvauksen tai tuttuuden perusteella. Tuttuuden perusteella voidaan tuntea vain ns. havainnonsisältöjä (värit, äänet, hajut, karheus, sileys ym.), muistinsisältöjä (eilinen pääsärky jne.) ja eräitä yleiskäsitteitä (värikäsitteet jne.). Tuttuuden perusteella ei voi tuntea aineellisia esineitä.

12 Tuttuuteen palautumisen periaate: "jokainen propositio, jonka kykenemme ymmärtämään täytyy koostua täysin osasista, jotka tunnemme tuttuuden perusteella." Toisin sanoen, voimme ymmärtää kielellisen ilmauksen ainoastaan jos se viittaa johonkin, jonka tunnemme tuttuuden perusteella tai se on määritelty toisten ilmausten avulla, jotka tunnemme tuttuuden perusteella. Looginen atomismi: aineelliset oliot eivät ole asiantilojen äärimmäisiä osia (fysiikan atomit eivät ole loogisia atomeja). Asiantilan perimmäiset osat ovat ”elementtejä” (jotain mitä tunnemme välittömästi eli tuttuuden perusteella). Ideaalikielessä lauseen kieliopillinen rakenne vastaisi sen loogista rakennetta.

13 Teoria loogisista konstruktioista
Loogisen konstruktionismin tavoite on antaa filosofinen analyysi tieteen ja terveen järjen esittämille lauseille maailmasta. “Aina kun mahdollista korvaa vähemmän tunnetut oliot paremmin tunnettujen olioiden pohjalta tehdyillä loogisilla konstruktioilla”. Loogisten konstruktioiden avulla voidaan antaa filosofinen analyysi esim. luonnontieteiden lauseille. Luonnontieteiden ongelmalliset oliot "konstruoidaan" lähtien liikkeelle yksinkertaisimmista ja varmemmista oliosta (havainnonsisällöt jne.).

14 Terveen järjen antamat aineelliset oliot voidaan nähdä havaintosisältöihin perustuvina loogisina konstruktioina. Arkikielessä kuvatut aineelliset oliot ovat pohjimmiltaan ”loogisia fiktioita”. Russell luopui myös mielen tai tietoisuuden käsitteestä. Myös mieli voidaan loogisesti konstruoida välittömien havainnonsisältöjen ja mielikuvien pohjalta.