Palaute Suomalaisessa keskustelukulttuurissa ollaan perinteisesti oltu varovaisia palautteen suhteen. Hyvätkin tavoitteet saattavat kääntyä itseään vastaan.

Esitys aiheesta: "Palaute Suomalaisessa keskustelukulttuurissa ollaan perinteisesti oltu varovaisia palautteen suhteen. Hyvätkin tavoitteet saattavat kääntyä itseään vastaan."— Esityksen transkriptio:

1 Palaute Suomalaisessa keskustelukulttuurissa ollaan perinteisesti oltu varovaisia palautteen suhteen. Hyvätkin tavoitteet saattavat kääntyä itseään vastaan väärin ilmaistuna tai – ymmärrettynä.

2 KUMULOITUVAN RYHMÄN MENETELMÄ Kumuloituva ryhmä on nimensä mukaan kumuloituva, se kasvaa ja ajatukset kasaantuvat pienryhmätyöskentelymenetelmin. Menetelmä tukee keskustelua, ideointia, arviointia, vertailua ja yhteistyötä ja soveltuu sekä pienten että suurien ryhmien käyttöön.

3 Toteutus YTO 26.10.2013 Open Globe, vaihe 1 Jaetaan ryhmä kahtia: kummallekin annetaan teema: Mitä palaute pitää sisällään? 1. ryhmä miettii myönteistä palautetta 2. ryhmä miettii negatiivista/kielteistä/korjaavaa palautetta Tehtävänanto: 10–15 minuuttia: Yksilötyö, 5 min, työväline A4 Parityö, 5 min, työväline A4 Jako viiden hengen ryhmiin, 10 min, työväline A4 Yhdistytään 10 hengen ryhmiin, 10 minuuttia, työväline A4 Yhdistytään 20 hengen ryhmiin, 15 minuuttia, fläppitauluun kiteytys

4 Vaihe 2 Molemmista ryhmistä joku purkaa tuotoksensa, muut avustavat, 5 minuuttia x 2 Keskustelulle varataan aikaa 10 minuuttia Menetelmän avaus Palaute puolin ja toisin

5 Palautteen saaminen, antaminen ja vaihtaminen on ympäristön tai oma reaktiotamme siihen, millaisia olemme tai miten olemme toimineet. 26.10. esitys alkoi Kummeli-pätkällä ja tällä dialla

6 Palaute on työyhteisön tai yrityksen kehittymisen ja kasvun edellytys, etenkin muutosvaiheessa. Konkreettista palautetta antavat taloudelliset tulokset, erilaiset mittarit esim. luodussa palautejärjestelmässä, onnistumiset ja virheet sekä kehityskeskustelut. Palautteen avulla voidaan myös tarkistaa tavoitteita ja niiden toteutumista.

7 Palaute on myönteistä tai korjaavaa, suoraa tai epäsuoraa, hyvin tai huonosti annettua. Palaute kohdistuu sekä asiaan, tekemiseen että henkilöön. Myös sanallinen ja sanaton viestintä ovat palautetta. Palautteenanto ja -saanti on osa työtä / toimintaa. Palautetta voi antaa rakentavasti, yksilöllisesti ja ryhmässä, kaikilla tasoilla ja joka suuntaan: ylös ja alaspäin sekä samoilla tasoilla. ARVIOINTI -> PALAUTE -> LAATU

8 Ilmapiiri, tilanne ja ajoitus sekä halukkuus vastaanottaa palautetta, vaikuttavat palautteeseen. Palautteen tulisi olla kuvailevaa, ei tuomitsevaa eikä liian tulkitsevaa. Ennen kaikkea palautteen tulisi kohdistua asiaan, joka on muutettavissa — ei henkilön persoonallisuuteen. Palautteen antamisen tulisi ajoittua lähelle tapahtumahetkeä. Parhaimmillaan palaute on rehellistä, avointa sekä rakentavaa ja se kohdistuu olennaiseen, mieluummin tiettyyn yksittäiseen kohtaan tai asiaan kuin yleiseen luonnehdintaan asiasta.

9 Palautteen saajan ja antajan tulisi kyetä jakamaan työstä tai projektista syntyneet tuntemukset siten, ettei kukaan tunne itseään paremmaksi tai huonommaksi. Palautteen tulisi keskittyä sekä prosessiin että tuloksiin ja sitä tulisi antaa prosessin aikana, suhteutettuna palautteen saajan lähtötasoon ja tavoitteisiin. Palautteen antaminen suuntautuu sekä sisäänpäin itselle että ulospäin muille. Jos itselle annettu palaute on huonoa, on se usein huonoa myös muille annettuna. Palaute itselle lisää itsetuntemusta, joka toimii peilinä muiden ymmärtämiselle.

10 Palautteen vastaanotto Vastaanottaminen liittyy itsensä kehittämiseen samoin kuin ammatilliseen kehittymiseen -> (työ)tyytyväisyys lisääntyy. Myönteinen palaute lisää mielihyvää, motivaatiota ja toiminnan kokemista tärkeäksi.

11 Korjaava palaute Herättää eniten kielteisiä tunteita, vaaditaan tervettä itsetuntoa ja malttia, koetaan yleensä voimakkaasti riippumatta siitä, onko se aiheellista, aiheetonta, oikeassa tai väärässä paikassa annettua, koskettelee heikkouksiamme, virheitämme tai kyvyttömyyttämme tehdä työmme odotetulla tavalla, kirkastaa sitä, millainen kuva meillä on itsestämme -> reagointi korjaavaan palautteeseen, on signaali omasta huonoudestamme -> palautteen vastaanottaminen voi olla vaikeaa tai tuskallista on myös oppimisen ja kasvamisen mahdollisuuden oivallus.

12 Myönteinen palaute Myönteisen palautteen vastaanottaminen on luonteeltaan lähellä oman onnistumisen myöntämistä. Joillekin myönteisen palautteen vastaanottaminen voi olla haastavaa tai hämmentävää. Taustalla voi olla voimakas itsekritiikki, huono itsetunto tai tottumattomuus hyvän palautteen saamiseen. Useimmille ihmisille se on kuitenkin pelkästään hyvältä tuntuva asia. Myönteisen palautteen vastaanottamisen opettelu voi vähitellen auttaa minäkuvan paranemisessa.

13 Palautteen antaminen kannattaa aina!

14 Lähteet: www.hyvejohtajuus.fi/7839/palautteen-antamisen-ja-vastaanottamisen- opas/ http://rednet.punainenristi.fi/sites/rednet.mearra.com/files/tiedostolatauk set/Kannustava%20ja%20korjaava%20palaute.pdf Mikko Aalto: Parjaavasta kolautteesta korjaavaan palautteeseen, My Generation, 2002 http://www.uva.fi/materiaali/pdf/isbn_978-952-476-245-8.pdfhttp://www.uva.fi/materiaali/pdf/isbn_978-952-476-245-8.pdf (sivu 80) http://www.uva.fi/materiaali/pdf/isbn_978-952-476-245-8.pdf http://www.spiik.fi/tyokalut/korjava.pdf http://ylisela.net/wp-content/uploads/2012/04/Palautejärjestelmä.pdf http://www.avaimia.fi/kortit/miten-annan-ja-vastaanotan-palautetta/