Ympäristöystävällinen insinööri

Ympäristöystävällinen insinööri
TULEVAISUUS – NYT Ympäristöystävällinen insinööri TkT Ulla Häggblom Tampereen ammattikorkeakoulu Ympäristöystävällinen insinööri/ Ulla Häggblom Valoa pimeyteen Tampere Talolla

Mitä on ympäristöystävällisyys? Se on populismia, insinööritaitoa ja elämänasennetta. Avainkysymys ympäristöystävällisyydessä on ympäristönpelastamisessa globaalilta tuholta. Se on ennen kaikkea globaalitavoite. Maailman megatrendeistä vakavin uhka ympäristöllemme on ilmastonmuutos, joka johtuu hiilidioksidin(CO2) ja muiden kasvihuonekaasujen määränkasvusta ilmakehässä. Kuva: dreamstime.com TkT Ulla Häggblom

Ilmastonmuutos on vakava uhka
Ilmastonmuutoksen vaikutukset ovat jo näkyvissä. Maailman keskilämpötila nousee yli 4 astetta vuosisadan loppuun mennessä, jos kasvihuonekaasupäästöt kasvavat nykytahtia. Suomessa tämä tarkoittaa vielä nopeampaa lämpötilan nousua, jopa 6 astetta, vuoteen 2100 mennessä. Ilmastonmuutoksen täydellinen pysäyttäminen on nykytiedon valossa mahdotonta. Mutta jotta sitä voitaisiin hidastaa, tulisi toimeen tarttua nyt eikä huomenna. Euroopan unioni on jo vuosia halunnut profiloitua globaalin ilmastopolitiikan edelläkävijänä. Pitkälti riippuu poliittisista ratkaisuista miten sitä toteutetaan. Tekniset ratkaisut ovat sen sijaan insinöörien, ympäristöystävällisten insinöörien käsissä. Kuva: Tero Juuti TkT Ulla Häggblom

Insinöörikoulutus Biotalous Insinööritaitojen ratkaisuja 1.Ensimmäisessä osassa on insinöörikoulutuksen näkökulma, 2.Toisessa osassa käsittelen biotalouden roolia ympäristön kannalta 3. kolmanneksi esittelen joitakin insinööritaitojen ratkaisuja ennen ja nyt. TkT Ulla Häggblom

1. Ympäristöystävällinen insinööri
Suomi tunnetaan korkealuokkaisesta koulutuksesta ja insinöörikoulutuksella on Suomessa jo pitkät perinteet. Muutama vuosi sitten Tampereella juhlittiinkin suomalaisen insinöörikoulutuksen 100-vuotisjuhlaa. Insinööritieteiden tulle tukea toinen toisiaan kehittämään samalla kertaa sekä kestävän kehityksen, kilpailukyvyn ja liiketoiminnan kannalta toimivia ratkaisuja. Kuva: Aamulehti Insinöörien koulutus alkoi Suomessa 1912 Tampereen teknillisessä opistossa TkT Ulla Häggblom

Prosessi-insinööri Rakennusinsinööri Sähköinsinööri Metsätalousinsinööri Koneinsinööri Laboratorioinsinööri Ympäristöystävällinen insinööri ei tarkoita mistään tietystä koulutuksesta valmistunutta insinööriä, sillä ympäristöasioiden ymmärtäminen ja monipuolinen huomioonottaminen tulee olla integroituna kaikessa insinöörikoulutuksessa. Insinööritieteen haasteena on löytää niitä teknisiä ratkaisuja jotka ovat ympäristöä säästäviä, luonnon monimuotoisuuden säilyttäviä ja energiatehokkaita samalla kun ne mahdollistavat kilpailukykyisen liiketoiminnan. On tärkeää säilyttää talous terveenä ja pitää huolta siitä että perusteollisuus on kannattavaa, Vain siten on mahdollista ja varaa kehittää uutta ja pitää koulutuksen taso korkealla. Ympäristöinsinööri Automaatioinsinööri Kuva: Aamulehti Insinöörien koulutus alkoi Suomessa 1912 Tampereen teknillisessä opistossa TkT Ulla Häggblom

Ideoita tarvitaan eri tahoilta – myös muilta kuin insinöörikoulutuksen osaamisalueilta. Kun ollaan kehittämässä uutta, uusia menettelytapoja tai uusia tekniikoita, tarvitaan ideoita eri tahoilta myös muilta kuin insinöörikoulutuksen osaamisalueilta. Huippuideat jalostuvat yhdessä tekemisessä, moniosaamisessa. Moniosaamisen merkitys onkin otettu huomioon Tampereen ammattikorkeakoulussa erityisen hienosti. Opiskelijat pääsevät osallistumaan jo opiskelunsa aikana useisiin työelämäprojekteihin monialaisissa, jopa monikulttuurisissa tiimeissä TkT Ulla Häggblom

Opinnäytetyöt Innovaatiot Työelämäprojektit Uusiutuvuus
Paperi, Kartonki ja Massat Puu ja Kuidut Metsätalous Kemia ja Laboratorioala Ympäristö Tuotantotalous Liiketoiminta Energia, Kone ja Automaatio Puu-rakentaminen Tekstiili Kestävä kehitys Uusiutuvuus Kierrätettävyys Innovaatiot Työelämäprojektit Opinnäytetyöt Moniosaaminen Oppimisympäristö TAMKissa on viime vuonna käynnistynyt bio-osaamisen projekti, BioHub jossa yhdistyy TAMKin osaaminen monilta, toisiaan tukevilta aloilta ja erilaiset yritysyhteistyömuodot. BioHubin ideana on tarjota opiskelijoille innovaatio- ja oppimisympäristö, missä opiskelijat voivat olla mukana kehittämässä yhdessä yritysten kanssa uutta liiketoimintaa metsälähtöisen bio-osaamisen ympärille. Projektiin liittyen pidettiin viime lokakuussa kolmipäiväinen BioHubbening-innovaatiokilpailu. TkT Ulla Häggblom

bening at TAMK Tapahtumaan osallistui lähes 130 TAMKin opiskelijaa viidestä eri koulutuksesta (metsätaloudesta, paperi- ja prosessitekniikasta, konetekniikasta, ympäristötekniikasta ja liiketaloudesta) Monialaisten opiskelijatiimien tehtävänä oli etsiä ennakkoluulottomasti ratkaisumalleja ja innovaatioideoita kolmen eri yrityksen toimeksiantoihin, Ja kilpailla parhaasta tuotoksesta. Toimeksiannot liittyivät jollakin tavalla bio-osaamiseen ja sen soveltamiseen. Kolmipäiväinen kilpailu sai erityisen positiivisen palautteen kaikilta siihen osallistuneilta tahoilta. Innostava ilmapiiri ja toimintaympäristö, motivoituneet toimijat sekä luottamukselliset suhteet korkeakoulujen ja yritysten välillä on välttämätöntä tuloksia synnyttävälle yhteistyölle. TkT Ulla Häggblom

2. Biotalouden mahdollisuudet
Biotalous hyödynnetään luonnosta saatavia uusiutuvia materiaaleja kehitetään ja otetaan käyttöön niihin liittyviä innovaatioita ja teknologioita Bio-osaaminen ja biotalous kiinnostaakin kovasti tällä hetkellä ympäri maailmaa. Biotalous on maailmanlaajuisesti yksi vahvimmin kasvavia talouden alueita. Sen ydin on uusiutuvien materiaalien hyödyntämissä ja niihin liittyvien innovaatioiden ja teknologioiden kehittämisessä ja käyttöönottamisessa. Suomen hallitus asetti vastikään biotalouden yhdeksi talouden kolmesta veturista digitaalisen liiketoiminnan ja puhtaan teknologian, Cleantechin lisäksi Biotalousstrategian tavoitteeksi asetettiin kilpailukykyisten ja kestävien ratkaisujen luominen ja uusien työpaikkojen synnyttäminen. Metsäala on luonteva osa biotaloutta: puu on uusiutuva luonnonvara. Puupohjaisten materiaalien kierrätystehokkuus on lisäksi huippuluokkaa muihin materiaaleihin verrattuna. Suomella on siis hyvät mahdollisuudet toimia biotalouden kärkimaana ja luoda uusia tuotteita, jotka pohjautuvat kestävästi hoidettuun metsään. Lähde: TkT Ulla Häggblom

Kestävä kehitys Uusiutuvuus Kierrätettävyys Luonnon raaka-aine Suomen metsät kasvavat lähes 40 miljoonaa kuutiometriä vuodessa enemmän kuin niitä käytetään. Suomessa on runsaasti metsiä hyödynnettäväksi. Yksityismetsien puu on ratkaisevassa asemassa, kun puun kysyntä kasvaa. Puun tarjonnan on oltava ennakoitavissa ja toimittava tasaisesti. Metsäteollisuuteen on syntymässä uutta biotalouden mahdollisuuksia hyödyntävää liiketoimintaa. Tuotteilla ja ratkaisuilla, jossa käytetään puuta tai puun ainesosia, on kasvava kysyntä sekä nykyisillä että kehittyvillä markkinoilla. Puun jokaisen osan tarkka hyödyntäminen mahdollisimman tehokkaasti on kestävää kehitystä parhaimmillaan. Alan uudistuminen edellyttää kuitenkin että pohjana oleva nykyinen teollisuus on kannattavaa. TkT Ulla Häggblom

Ensimmäiset tuotteet terva rakentamisen raaka-aine Puusta saatiin ja 1700 luvulla lähinnä vain tervaa (joka olikin ensimmäinen puusta saatu menestystuote), rakennusainetta ja polttopuuta. polttopuu TkT Ulla Häggblom

Perinteiset tuotteet paperi- ja kartonkituotteet pehmopaperit Puuta aloitettiin käyttää paperivalmistuksen raaka-aineena 1800 luvun puolen välin aikoihin kun Tampereelle valmistui Suomen ensimmäinen paperikone Frenckellin tehtaalle. Vaikka aikakausi- ja sanomalehtipaperin kulutus on laskussa koko maailmassa sähköisen viestinnän yleistyttyä, on pakkausten ja pehmopaperien kysyntä ollut vastaavasti kasvussa. Maailman väestö kasvaa, urbanisoituu, ostaa entistä enemmän pakattuja tuotteita. Myös nettimyynti on selvästi kasvattamassa pakkaustuotteiden kysyntää. pakkausmateriaalit TkT Ulla Häggblom

Uudet tuotteet biohajoava viljelykate puupohjainen kipsi nanosellupakkaus Tarve säästää luonnonvaroja ja kuluttajien lisääntyvä ympäristötietoisuus lisäävät puuperäisten, uusiutuvista materiaaleista valmistettujen tuotteiden kysyntää. Uudenlaisia metsäteollisuuden tuotteita ovat esimerkiksi muovia korvaava biohajoava viljelykate, kuidusta valmistetut kipsit tai muovin kaltaiset nanoselluloosapohjaiset materiaalit ja älykkäät pakkaukset. Insinööritaitoja tarvitaan kehittämään teknologioita uusiin tuotteisiin, joissa yhdistyy sekä kuluttajien tarpeet, että kestävän kehityksen mukaiset periaatteet. Kuvat: uusipuu.fi älypakkaus TkT Ulla Häggblom

Energia sellutehdas biojalostamot massa- ja paperi- tuotteet bioetanolia biodieseliä bioenergiatuotteita Metsästä saa uusiutuvaa energiaa. Sellutehdas tuottaa paperi- ja kartonkituotteissa käytettävän sellun lisäksi bioenergiaa, jota myydään markkinoille sähkönä, puupolttoaineena ja lämpönä. Bioenergian käyttö ja energiatehokkuuden parantaminen ovat keskeisiä keinoja ilmastonmuutoksen torjunnassa. Metsäteollisuus tuottaa yhteensä 70% koko Suomen bioenergiasta Tällä viikolla UPM:n biojalostamo Lappeenrannassa on aloittanut ensimmäisenä maailmassa kaupallisen tuotannon puupohjaisen, uusiutuvan dieselin valmistuksen. Metsäteollisuus tuottaa yhteensä 70 % koko Suomen bioenergiasta. TkT Ulla Häggblom

puurakentaminen Puu on ekologinen ja ainoa teollisessa mittakaavassa käytettävä uusiutuva rakentamisen raaka-aine. Suomalaista metsää riittäisi hyödynnettäväksi rakentamisessa paljon nykyistä enemmänkin. Puupohjaista rakennusjätettä voitaisiin kierrättää tai polttaa kaatopaikalle viemisen sijaan. Selluloosasta ja polymeereista valmistetusta luonnonkuitukomposiitista valmistetaan huonekalujen ja kotitaloustavaroiden ohella myös suomalaisvalmisteisia kaiuttimia. Puukomposiittia on käytetty jopa modernin, normaalia kevyemmän auton valmistuksessa. Komposiitiin kilpailuetuna on sen muotoiltavuus, taivuteltavuus ja ympäristöystävällisyys. Tällä saralla on vielä paljon potentiaalia sillä vaikka meillä on Suomessa tähän liiketoimintaan erinomainen luonnon raaka-aine, Sen käytössä ollaan vielä alkumetreillä. komposiitit TkT Ulla Häggblom

Tekstiili ekologiset tuotteet koivusellu tekstiilissä Tekstiilikuitujen kysynnän ennustetaan lähes kaksinkertaistuvan seuraavan noin 15 vuoden aikana. Pula vedestä ja sopivasta viljelymaasta estää puuvillan tuotannon lisäämisen. Kysyntä uusille ekologisille kierrätettäville tekstiilimateriaaleille kasvaa jatkuvasti. Vaateteollisuuden yksi suurimmista muutoksista on kuluttajakäyttäytymisen muutos. Suomalaisesta koivusta valmistetusta puuselluloosasta on jo tehty Marimekon laatukriteerit täyttävä kangasmateriaali, jolla voidaan korvata nyt maailmanmarkkinoilla vallitsevia öljypohjaisia tekokuituja kuten polyesteriä ja luonnonkuiduista esimerkiksi puuvillaa. Ekologisuus ei ole muoti-ilmiö vaan se on tullut jäädäkseen. TkT Ulla Häggblom

Biokemikaalit monissa arkipäivän tuotteissa Biopohjaiset materiaalit kiinnostavat metsäteollisuuden ohella myös kemianteollisuutta. Entistä kiinteämpää yhteistyötä näiden perinteisten alojen välillä tarvitaan, sillä uudet biokemikaalit tarjoavat suomalaiselle osaamiselle hienot kehittymismahdollisuudet. Selluntuotannon sivutuotteista valmistetaan monia biotuotteita joita on monissa arkipäivä tuotteissa, esimerkiksi jäätelössä, hammastahnassa, ketsupissa ja yli 200 muussa tuotteessa. Olisitko arvannut että kaikissa tämän piirroskuvan tuotteissa on puupohjaisia kemikaaleja? Kuva: Paperi ja Puu 1/2014 TkT Ulla Häggblom

Resurssitehokkuus resurssien tehokasta hyödyntämistä ja ympäristön huomioon ottamista Kiertotalous materiaalit sekä arvo kiertävät ja tuotteille luodaan lisäarvoa palveluilla ja älykkyydellä Megatrendit muuttavat maailmaa pysyvästi. Koska energiasta ja luonnonvaroista kilpaillaan, resursseja on käytettävä tehokkaasti. Vähemmän on enemmän. Resurssitehokkuus on resurssien tehokasta hyödyntämistä ja ympäristön huomioon-ottamista Kiertotalous on resurssitehokasta. Se on talouden uusi malli, jossa materiaalit sekä arvo kiertävät ja tuotteille luodaan lisäarvoa palveluilla ja älykkyydellä. Teollisessa symbioosissa pyritään teollisuuden ja yritysten prosessien ja ainevirtojen hyödyntämiseen lisäarvoa tuottaen. Esimerkiksi siten että kahden teollisen yksikön välillä toisen jäte on toisen raaka-ainetta. Teollinen symbioosi kiertotaloutta ja tuo uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Teollinen symbioosi jäännösvirtojen prosessointi uusiksi tuotteiksi TkT Ulla Häggblom

Uuden sukupolven energiatehokas sellutehdas Äänekoskelle
Erinomainen esimerkki resurssitehokkaasta tuotannosta on Metsä Groupiin kuuluvan Metsä Fibren uuden sukupolven biotuotetehdas, jonka suunnitellaan rakennettavan Äänekoskelle. Toteutuessaan se on Suomen metsäteollisuuden historian suurin investointi, hieman yli miljardi euroa. Biotuotetehtaan ytimenä toimiva sellutehdas toimii kasvualustana teollisille symbiooseille, joiden tuloksena syntyy päätuotannosta kertyviä tähteitä hyödyntävä ekosysteemi. Tavoitetilassa biotuotetehtaasta ei synny kaatopaikalle vietäviä jätteitä lainkaan. Tehdas tuottaisi korkealaatuisen sellun ohella monipuolisesti erilaisia biotuotteita, kuten mäntyöljyä, biosähköä ja puupolttoainetta sekä tuotannon sivuvirroista saatavia jalosteita kuten uusia kuitutuotteita, biomuovin raaka-aineita, lannoitteita ja bioöljyä. Lähde: biotuotetehdas.fi TkT Ulla Häggblom

3. Insinööritaitojen ratkaisuja
Historiaa 1783 Suomen 1. paperikone Tampereelle 1865 Suomen 1. puuhiomo Tampereelle 1880 Suomen 1. sellutehdas Valkeakoskelle 1950 paperikoneiden valmistus Suomessa 1980-luvulla nopea kansainvälistyminen Nyt n. 60 % tuotantokapasiteetista ulkomailla Suomessa vieläkin 49 paperi-, kartonki- ja sellutehdasta työllistää suoraan tai välillisesti henkilöä suuri nettoviejä, tuo 20 % vientituloista Metsäteollisuuden historiassa on insinööritaitoja tarvittu jo alkutaipaleelta asti kehittämään alaa keskeiseksi hyvinvoinnin tuojaksi Suomessa. Pirkanmaa on ollut tärkeässä asemassa jo teollisen tuotannon alkuaikoina, jolloin Suomen ensimmäiset paperi, puuhiomo ja sellutehtaat perustettiin. Vahvaan nousuun paperinvalmistus lähti Suomessa 1950 luvulla jolloin alettiin valmistaa paperikoneita. Kansainvälistyminen lähti liikkeelle 1980-luvun lopussa jolloin fuusioiden ja yritysostojen kautta yritysten koko alkoi kasvaa ja tuotantoyksiköitä alettiin perustaa myös ulkomaille. Suomalaisen paperiteollisuuden tuotantokapasiteetista n 60% sijaitsee ulkomailla. Metsäteollisuus työllistää tänäänkin suoraan ja välillisesti lähes suomalaista (suoraan n suomalaista). Maassamme toimii edelleen 49 paperi-, kartonki- ja sellutehdasta sekä noin 130 teollista sahaa sekä useita levytehtaita ja muita puutuotealan yrityksiä. Ala on suuri nettoviejä ja tuo noin 20 prosenttia Suomen vientituloista. Suomalaisten paperikoneiden keskimääräinen kapasiteetti on suurin koko maailmassa. Suomen metsäteollisuus onkin monessa suhteessa alan edelläkävijä, jolla on erinomaiset mahdollisuudet edistää kestävää kehitystä. TkT Ulla Häggblom

Tuotannon kehitys Päästöt tuotettua tonnia kohti Metsäteollisuuden insinööritaitojen ratkaisuissa ja uusien menetelmien ja teknologioiden kehityksessä ympäristön huomioonottaminen on ollut itsestäänselvyys. Kuvaajista näkee että vaikka tuotannonkehitys on tuotantoprosessien kehittämisen ansiosta ollut pääosin nousujohteista, on silti päästöt vesiin, ilmaan ja ympäristöön pienentyneet radikaalisesti. Esimerkkeinä tehdyistä innovaatioista ja kehitystyöstä metsäteollisuudessa on esimerkiksi tuotannon tehostamiseen, jätevesien käsittelyyn ja raaka-aineen vähentämiseen ja kasvihuonepäästöjen pienentämiseen liittyvät innovaatiot. Lähde: Metsäteollisuus ry TkT Ulla Häggblom

Metsäteollisuuden ympäristöinvestointien vaikutus Päijänteen veden laatuun luvun lopulla ja 2000-luvulla Metsäteollisuuden ympäristöinvestointien vaikutus Päijänteen veden laatuun luvun lopulla ja 2000 luvulla Paperiteollisuuden ympäristönsuojelutavoitteissa maailman edelläkävijöitä Lähde: Keski-Suomen ympäristökeskus Paperiteollisuuden ympäristönsuojelutavoitteissa maailman edelläkävijöitä TkT Ulla Häggblom

Esimerkkejä suomalaisista keksinnöistä paperinvalmistuksen tuotannon ja ympäristösuojelukeksinnöt metsäteollisuuden tuotteet nestepakkauskartonki älytarrat ja älypakkaukset puulähtöinen biopolttoaine kolesterolia vähentävä Benecol-margariini ksylitoli-makeutusaine AIV-rehu, Nobel v. 1945 Abloy-lukko kannettava sykemittari mobiili- ja tietoliikennesovellukset säätö- ja automaatiokeksinnöt Tässä kuvassa ehkä maailman kuuluisin insinööri ottaa itsestään selfietä jo ennen kuin saa selfie oli edes keksitty.. Nyt niin trendikäs ollut selfiekeppikin on siis keksitty jo ajat sitten. En ole ihan varma onko herra Peloton insinööri mutta ainakin hänen kekseliäisyytensä ja tuotoksensa viittaavat siihen vahvasti. Mutta on Suomessakin Pelle Pelottomia ollut ja tulee varmasti myös jatkossa olemaan. Esimerkiksi sellun ja kartonginvalmistus on kehittynyt vuosien saatossa niin että samasta puumäärästä saadaan nyt 50% enemmän pakkauksia kuin 4vuosikymmentä sitten tai että litran maitotölkki on keventynyt noin 20% kahden vuosikymmenen aikana mutta se suojaa sisältöään yhtä hyvin kuin aiemminkin. Tunnetuimmat suomalaiset keksinnöt maailmalla ovat varmaankin Nobel-palkinnonkin saanut AIV-rehu, Abloy-lukko, Benecol-margariini, Xylitol ja sykemittari. Historia on hyvä kartta tulevaisuuteen. Tulevaisuutta ei silti ennusteta, se rakennetaan. TkT Ulla Häggblom

Yhteenveto: Ympäristöystävällinen insinööri
Haasteet luonnonvarojen niukkuus jätteiden määrä kasvaa riskien ottaminen kustannusten hallinta Mahdollisuudet: biotalous kiertotalous, teollinen symbioosi korkeatasoinen koulutus monipuolinen osaaminen Ympäristöystävällisen insinöörin tulee ymmärtää maailmantalouden globaaleja lainalaisuuksia, jotka määräytyvät raaka-aineiden saannin, logistiikan, poliittisten päätösten, kilpailukyvyn ja liiketoiminnan kannattavuuden kautta. Luonnonvarakilpailun kärjistyminen tuo Suomelle kuitenkin haasteiden vastapainoksi uusia mahdollisuuksia. Biotalous yhdistää puunjalostusta, kemiaa, energiaa, rakentamista, teknologiaa sekä ravinto- ja hyvinvointiratkaisuja Suomella on kaikki edellytykset nousta biotalouden mallimaaksi mutta tämä edellyttää yhteisymmärrystä ja toimenpiteitä niin julkiselta kuin yksityiseltäkin sektorilta. Koulutuksen tulee vastata muuttuviin osaamistarpeisiin jossa poikkitieteellisyys ja monialaisuus synnyttävät ennakkoluulottomia ja rohkeita ideoita. TkT Ulla Häggblom

Ympäristöystävällinen insinööri ei kuitenkaan yksin pelasta maailmaa. Maailman pelastamiseksi kestävän kehityksen poliittisia päätöksiä, insinööritieteitä ja elämänasennetta. Ympäristöasiat koskettavat meitä kaikkia ihmisiä. Asennekasvatus ympäristön vaalimiseen lähtee jo pikkulapsista. Kollegani Eeva-Liisa Viskaria siteeraten toivoisin ettei tulevaisuudessa olisi edes sanaa jäte, vaan otettaisiin oppia luonnosta jonka ekosysteemien vuorovaikutussuhteissa meille ihmisillekin opittavaa. Lopuksi näytän muutaman 40 s pituisen videon tablettitietokeneen ja paperin kilpailusta. ympäristöä säästäviä ja energiatehokkaita prosesseja uusia kestävän kehityksen tuotteita kilpailukyvyn ja liiketoiminnan mahdollistaminen TkT Ulla Häggblom

Kiitos! https://www.youtube.com/watch?v=Vic__A1fi5E Lähteet:
TkT Ulla Häggblom

Ympäristöystävällinen insinööri

Samankaltaiset esitykset

Esitys aiheesta: "Ympäristöystävällinen insinööri"— Esityksen transkriptio:

Samankaltaiset esitykset

Projektista

Palaute

Kirjaudu sisään

Kirjaudu sisään sosiaaliverkostojen kautta:

Ympäristöystävällinen insinööri

Samankaltaiset esitykset

Esitys aiheesta: "Ympäristöystävällinen insinööri"— Esityksen transkriptio:

Samankaltaiset esitykset

Projektista

Palaute