Katsaus tulevaan ohjelmakauteen

Esitys aiheesta: "Katsaus tulevaan ohjelmakauteen"— Esityksen transkriptio:

1 Katsaus tulevaan ohjelmakauteen 2014 +
MYR Erillinen liite nro 2/kohta 3 Katsaus tulevaan ohjelmakauteen Jussi Yli-Lahti Työ- ja elinkeinoministeriö Alueiden kehittämisyksikkö

2 Koheesiopolitiikan aikataulu
UNKARIN PUHEENJOHTAJAKAUSI KEVÄT 2011 • 19.5 Aluesuunnitteluministerit keskustelevat alueellisen agendan uudistamisesta • 20.5 Aluepolitiikkaministerit keskustelevat mm. varojen ehdollisuusperiaatteista koheesiopolitiikassa • 29.6 Komissio antaa rahoituskehysesityksen PUOLAN PUHEENJOHTAJAKAUSI SYKSY 2011 Komissio antaa koheesiopolitiikan asetusesitykset heinäkuun aikana Komissio antaa maaseutu/maatalouspoliittiset esitykset syksyllä Suomen näkemykset rahoitus- ja politiikan sisältöesityksiin lokakuussa - U-kirjelmä eduskunnalle Asetusten käsittely alkaa neuvoston rakennetyöryhmässä (politiikan sisältö) Neuvottelut alkavat puheenjohtajan ystävät -ryhmässä (rahoitus) Bilateraaliset keskustelut komission ja jäsenmaiden välillä investointi- jakumppanuussopimusten sisältöperiaatteista alkavat

3 Koheesiopolitiikan aikataulu
TANSKAN PUHEENJOHTAJAKAUSI KEVÄT 2012 Tanska pyrkii rahoitusratkaisuun huippukokouksessa kesäkuussa Ranskan vaaleista johtuen ratkaisu siirtynee syksyyn Asetusten yksityiskohtainen käsittely neuvostossa jatkuu KYPROKSEN, IRLANNIN, LIETTUAN PUHEENJOHTAJAKAUSI SYKSY SYKSY 2013 Poliittinen rahoitusratkaisu huippukokouksessa joulukuussa 2012 Yksityiskohtaiset asetusneuvottelut jatkuvat neuvostossa Yhteispäätösmenettely - Euroopan Parlamentti, neuvosto ja komissio sekä rahoituksesta että asetuksista Komissio hyväksyy Eurooppa 2020 strategiaan perustuvan yhteisöstrategian (CSF) jonka jälkeen kumppanuussopimukset voidaan käsitellä loppuun ja allekirjoittaa

4 Maantieteellinen tuen keskittäminen
Komissio esittää kolmea jakokriteeriä nykyisen neljän sijaan 1. Vähiten kehittyneet alueet (BKT/asukas alle 75%) – Väestöpeitto vähenisi verrattuna konvergenssiin 2. Välialueet (BKT/asukas vaihteluväli %) Väestöpeitto suurenisi verrattuna phasing out ja in - alueet 3. Kehittyneet alueet (BKT/asukas yli 90 %) väestöpeitto ennallaan verrattuna työllisyys- ja kilpailukykytavoitteeseen Välialueella halutaan korjata nykyisten siirtymäaluejärjestelyjenepäkohtaa, jossa järjestelmä kohtelee saman BKT:n omaavia alueita eri lailla Välialueen kriteerit Välialueeseen kuuluisivat nykyiset konvergenssialueesta uloskasvavat alueet ja muutkin alueet, jotka täyttävät % BKT kriteerin.  Suomeen ei tulisi välialueita – yhdistetyn Pohjois- ja Itä-Suomen NUTS II alueen BKT on n. 92%

5 Strateginen ohjelmointi
Komissio laatii yhteisöstrategian (Common Strategic Framework, CSF), jossa Eurooppa strategian tavoitteet muutetaan investointipainopisteiksi. Jäsenmaiden kanssa solmitaan investointi- ja kumppanuussopimus (Partnership Contract), joka perustuisi yhteisöstrategiaan. Siinä asetettaisiin jäsenmaan investointipainopisteet, kansallisten ja EU-varojen jako painopistealueiden ja ohjelmien kesken, hyväksytyt varojen ehdollisuudet ja saavutettavat tulostavoitteet. Komissio hyväksyy jäsenmaiden toimenpideohjelmat

6 Strateginen ohjelmointi
Yhteisöstrategia kattaisi koheesiorahaston, EAKR:n, ESR:n, maaseutu rahaston ja kalastusrahaston. Tällä korvattaisiin nykyiset erilliset strategiset suuntaviivat ja varmistettaisiin parempi koordinaatio rahastojen kesken. Kumppanuussopimuksella toteutetaan Eurooppa strategian painopisteitä integroitujen ohjelmien kautta. Sopimus olisi tulos jäsenmaan ja komission välisistä keskusteluista ja se kuvaisi myös koordinaation kansallisten ja EU-varojen välillä.

7 Strateginen ohjelmointi - kumppanuussopimus
Tavoitteena lisätä varojen käytön tehokkuutta eurooppalaisiin prioriteetteihin kytketyllä temaattisella keskittämisellä Edistää varojen tehokasta käyttöä tunnistamalla menestystekijät, korjaamalla olemassa olevia puutteita ja tukemalla rakenteellisia uudistuksia jäsenmaissa. Sitouttamalla kansallisia, alueellisia ja paikallisia toimijoita Eurooppa strategian toimeenpanoon. Sopimus on tulos jäsenmaan ja komission keskustelusta, joka käydään kansallisen uudistusohjelman (EU2020) kehittämisstrategiasta.

8 Viisi yleistavoitetta
Eurooppa strategia Kolme prioriteettia - älykäs, kestävä ja osallistava kasvu Viisi yleistavoitetta - työllisyys, t&k-menot, ilmasto/energia, koulutus ja syrjäytymien ehkäisy Suomen kansallinen EU2020-ohjelma Seitsemän lippulaivahanketta Komission teemavalikko Yhteisöstrategia CSF ja kumppanuussopimukset

9 EU 2020 - temaattinen keskittäminen
Komissio on määrittänyt EU:lle viisi tavoitetta, joita saavutettava vuoteen 2020 mennessä Jäsenmaiden tulisi valita kumppanuussopimukseensa (ja toimenpideohjelmiinsa) rajallinen määrä painopisteitä Kehittyneempiä jäsenmaita ja alueita voitaisiin vaatia valitsemaan 2-3 painopistettä/toimintalinjaa per prioriteetti Pääosa Eurooppa strategian toteutuksesta tapahtuu Suomessa kansallisten politiikkojen kautta. Temaattiseen menun indikatiivinen sisältö Älykäs kasvu Kestävä kasvu Osallistava kasvu

10 Eurooppa 2020 -strategian kolme prioriteettia, lippulaivahankkeet
ja komission temaattinen menu Älykäs kasvu Kestävä kasvu Osallistava kasvu Uuden osaamisen ja työllisyyden ohjelma Innovaatiounioni Resurssitehokas Eurooppa - tutkimus ja teknologinen kehitys - innovaatiot ja älykäs erikoistuminen - matalahiilinen ja resurssitehokas talous - uusiutuvat energiamuodot - energiaverkkojen päivittäminen - kestävä liikenne - resurssien kestämättömän käytön esto - infrastruktuuriverkkojen pullonkaulat - naisten ja miesten pääsy työmarkkinoille rakenteellinen työttömyys ja työn laatu osaava työvoima työmarkkinoiden tarpeeseen - elinikäinen oppiminen Digitaaliagenda - kommunikaatioteknologioiden käyttö ja laatu Globalisaation aikakauden elinkeinopolitiikka Köyhyydentorjuntafoorumi -sosiaalinen syrjäytyminen ja köyhyys Nuoret liikkeellä - pk-yritysten kilpailukyky - koulutusjärjestelmien laatu

11 Sidotut EAKR- ja ESR-varat % Suomessa 1.1.2007–31.12.2010
Innovaatiounioni EAKR: 42,7 % ja ESR: 17,6 % Digitaaliagenda EAKR: 6,4 % Globalisaation aikakauden elinkeinopolitiikka EAKR: 22,9 % ja ESR: 15,5 % Nuoret liikkeellä EAKR: 0,6 % ja ESR: 6,8 % Resurssitehokas Eurooppa EAKR: 8,5 % Uuden osaamisen ja työllisyyden ohjelma EAKR: 1,2 % ja ESR: 27,5 % Köyhyydentorjuntafoorumi EAKR: 0,4 % ja ESR: 32,6 % YHTEENSÄ: EAKR: 82,7 % ESR: 100 % 11

12 Ohjelmapolitiikan tulosperusteisuus
Tuloksellisuuden osoittaminen varojen nopean käytön sijaan Ohjelmien tuloksellisuuden todentamisen helpottamiseksi on esitetty uutta kolmiportaista mallia panokset, (inputs) - ohjelmavarat tuotokset (outputs) esim. T&k-hankkeiden lkm tulokset (outcomes) esim. Innovaatioiden vahvistaminen Nyt neliportainen malli inputs/ohjelmavarat – outputs – projektilkm. – results/esim työpaikat – impacts –aluetaloudelliset vaikutukset. Keskeisellä tulos-indikaattorilla pyritään erityisesti kuvaamaan muutosta, joka on ohjelman toimenpiteiden aikaansaannosta (Lähtö- ja lopputilanteen arviointi). Esim. aluetaloudellisia vaikutuksia ei enää seurattaisi, koska ohjelmilla ei voida vaikuttaa niihin rajallisten resurssien vuoksi. Tulosindikaattorit olisivat ohjelmakohtaisia, eikä niitä vertailtaisi keskenään.

13 Ohjelmapolitiikan tulosperusteisuus
Ei tule sekoittaa ydinindikaattoreihin, joilla osoitetaan koheesiopolitiikan tuloksellisuutta unionin tasolla. Tulos -indikaattorit kirjattaisiin kumppanuussopimukseen. Niille ei välttämättä asetettaisi tavoitteita

14 Varojen ehdollisuus Tukien ehdollisuutta esitetään laajennettavaksi, jolloin määrärahoja voidaan keskeyttää väliaikaisesti tai peruttaa kokonaan. Sanktioihin ei liity varojen takaisinmaksua. Komissio on esittänyt keskustelujen pohjaksi neljää eri tyyppistä ehdollisuutta: (1) makrotaloudellinen ehdollisuus (2) 'ex-ante' ehdollisuus (3) suoritusperusteinen ehdollisuus sekä (4) rakenteellisten uudistusten ehdollisuus.

15 Jäsenmaiden näkemyksiä koheesiopolitiikan tulevaisuudesta
Vaihtelevia näkemyksiä Välialueluokan soveltaminen Tulosperusteinen politiikka Laajalti yhteinen näkemys Koheesiopolitiikka jatkuu kaikilla alueilla Yhdenmukaisuus Eurooppa 2020 –strategian kanssa Yhteisöstarategia (CSF) Alueellinen koheesio – kaupunkialueet ja makroalueet ESR on osa koheesiopolitiikkaa Yleiset tukikelpoisuussäännökset Suhteellisuus säännösten noudattamisessa Vahva kumppanuus Automaattisen maksupalautussäännön säilyttäminen Laajalti epäileviä näkemyksiä EU:n määrittelemät temaattiset prioriteetit Ehdollisuuden käyttö EU-tasoinen suoritusvaraus Uusien rahoitusinstrumenttien käyttö Hallinto- ja valvontajärjestelmien muuttaminen 15