OAJ Pohjanmaa / Ammatilliset opettajat Marttilan Talli, Seinäjoki,

Esitys aiheesta: "OAJ Pohjanmaa / Ammatilliset opettajat Marttilan Talli, Seinäjoki,"— Esityksen transkriptio:

1 Ajankohtaista OAJ:ssa ja OAO:ssa OAJ, Opetusalan Ammattijärjestö OAO, OAJ:n Ammatilliset Opettajat
OAJ Pohjanmaa / Ammatilliset opettajat Marttilan Talli, Seinäjoki, Päivi Koppanen OAO pj, OAJ 2. vpj, lehtori / PLM TAMK

2 Miten kunta-, maakunta- ja vk-tasolla pystytään turvaamaan opettajan asema?
Yhdistyslain muutokset Valtuuston valinta ja koko Hallituksen valinta ja koko Pj:n valinta-ajankohta

3 OPETUSALAN AMMATTIJÄRJESTÖ OAJ
JÄSENJAKAUMA Lastentarhanopettajaliitto LTOL 12 617 12 706 12 700 12 869 13 059 OAJ:n yleissivistävät opettajat OAJ-YSI 56 038 56 326 56 491 57 013 57 021 opettajien ammattiyhdistyspiirit ja alueet 51 912 52 165 52 267 52 661 52 687 Finlands Svenska Lärarförbund FSL 4 126 4 161 4 224 4 352 4 334 Opetus- ja sivistystoimen asiantuntijat – Opsia 34 50 58 67 OAJ:n Ammatilliset opettajat – OAO 20 604 20 717 20 831 21 019 21 247 Yliopistojen opetusalan liitto– YLL 1 714 1 757 1 726 1 744 1 765 VARSINAISET JÄSENET 90 973 91 540 91 798 92 703 93 159 Opiskelijajäsenet SOOL 5 949 6 409 6 662 6 644 6 903 FSL 340 294 299 263 274 Opetusalan seniorijärjestö OSJ 17 284 18 438 17 386 16 901 18 275 Muut eläkeläisjäsenet 861 915 984 FSL:n eläkeläiset 437 419 442 402 416 KOKONAISMÄÄRÄ

4 Tulo- ja palkkapoliittinen edunvalvonta
TUPA - KOPO – JÄRJESTÖPOLITIIKKA --> edunvalvonta Tulo- ja palkkapoliittinen tilanne: Vakauttamis-/kilpailukykyratkaisua koskevat työmarkkina­keskusjärjestöjen väliset neuvottelut ja valtiovallan toimet Nimelliskorotukset / ostovoima Sopimuskausi, sopimuksen muoto  liitot neuvottelevat raamin sisällä tai ilman raamia Pääsopimus OAJ:n tavoiteasettelu  TUPA:n seminaari  hallitus  Palkkaohjelmaa tarvittaisiin edelleen Palkkausjärjestelmien kehittäminen jatkuu Palkkaus- ja työaikakokeilut?  reunaehdot Paikalliset tarpeet ja työantaja, joka on valmis satsaamaan kokeiluun, nykytilannetta parempaa on saatava Inflaatio + 2%, VK-taso: yleiskorotus, tekstit, paikallisesti neuvoteltava Vastaukset 1.9. tilanteesta Palvelussuhteen ehtojen yhtenäistäminen 2  1 on tavoitteena AOO:ssa, OAO:ssa ja OAJ:ssa, oli jo ed kerralla, Turku Paikalliset neuvottelut myös kalleusluokituksesta

5 Rakenteellinen kehittäminen sopimusten kannalta  omistajanvaihdokset, sopimusten vaihdokset  henkilöstön asema Kunta, kuntayhtymä, yksityinen (EK/ Sivista, PTY) OVTES, PTYOTES, EK/ Sivista Olemassa olevien sopimusten soveltaminen ja noudattaminen  vuotojen tukkiminen Millaisia ongelmia sopimusten soveltamisessa on?

6 OAJ:n jäsenet työnantajittain, kokonaisjäsenmäärä 120 011, varsinaiset jäsenet 93 1593 159
2010

7 ”KT ja pääsopijat yhteiseen tuloksellisuuskampanjaan”
Kuntatyönantajien ja kunta-alan pääsopijajärjestöt ovat käynnistäneet tuloksellisuuskampanjan, jonka tavoitteena on turvata kuntapalvelujen kilpailukyky ja laatu. - On tärkeää, että kunta-ala hakee itse omaa näkökulmaansa tuottavuuteen korostamalla kuntatyön erityisluonnetta. Myös hyvinvointi on kampanjassa keskeisesti esillä.

8 Koulutuspoliittinen edunvalvonta
Hallitusohjelma  KESU 2012 – 2016 Valtion budjetti 2012, entä 2013, 2014…  RAHOITUSJÄRJESTELMÄT ja LEIKKAUKSET Kuntauudistus ja sen vaikutukset Rakenteellinen kehittäminen sekä toisella asteella että AMK:ssa, esim. Tampereen seudun toisen asteen selvitys ja sen esitykset, aikuiskoulutuksen selvitys, kansalais- ja työväenopistojen selvitys, AMK:t HAMK + Lahti + Laurea, Pohjanmaa?  KOPO = TUPA = JÄPO Edelleen nykyistä isompia koulutuksen järjestäjiä

9 Ammatillinen peruskoulutus
Hallitusohjelma  - 27 milj. €  n. 60 milj. € Kelpoisuudet!  vaikutukset? Laatustrategia Aloituspaikat /opiskelijamäärät  opettajamäärä Opetuksen ja ohjauksen määrä  työryhmä Työterveyslaitoksen kysely toisen asteen opettajille Duaalimallin säilyttäminen Koulutustakuu: jokaiselle aktiivitoimet peruskoulun jälkeen Yhdistyslain muutokset Valtuuston valinta ja koko Hallituksen valinta ja koko Pj:n valinta-ajankohta

10 Ammattikorkeakoulut AMK-laitoksen uudistamisen suuntaviivat  AMK:n hallinto- ja rahoitusjärjestelmä Rakenteellinen kehittäminen edelleen – 51 milj. €  120 milj. € kuntaosuuksien kanssa Ylemmän AMK-tutkinnon nimike  maisteri-AMK? Rajapinnat, uudet alat, yhteistyövelvoitteet Duaalimallin säilyttäminen korkeakoulusektorilla Ammatillinen aikuiskoulutus muutoksessa Taiteen perusopetus ja vapaa sivistystyö, nekin muutoksessa

11 ANNATILLINEN OPETTAJUUS, AMMATILLISEN OPETTAJAN PROFESSIO
AMMATILLINEN + OPETTAJA Opettajan korkea koulutus ja osaaminen Ammatin vetovoimaisuus Opettajien täydennyskoulutuksen turvaaminen, palkallisena (esim. Osaava) Opettajankoulutuksen laajennusohjelma ammatilliseen opettajankoulutukseen Oppimisympäristöjen turvallisuus, terveellisyys ja nykyaikaisuus Opettajien työhyvinvointi ja –turvallisuus työhyvinvointiohjelma MITÄ ME VOIMME TEHDÄ AMMATILLISEN OPETTAJAN KUVAN KIRKASTAMISEKSI?

12 Järjestöpolitiikka AO  OAO  OAJ  painoarvo oman järjestön sisällä ja oppilaitoksessa, tehokas toiminta OAJ:n sääntöuudistus  päätökset syysvaltuustossa 2011 Valtuuston koko, pj ja hallitus vaihtuvat heti valinnan jälkeen, sähköisten kokousjärjestelmien mahdollisuus, valtuustovaalit  sähköinen äänestys, jäsenkriteerien täsmentäminen OAJ:n alueasiamiehet  alueasiamiehiä etsitään parhaillaan  esitykset OAJ:n hallituksen päätettäviksi Alueyhdistysten perustaminen on loppusuoralla  Satakunta, Kymenlaakso ja Keski-Pohjanmaa? Uudelleenorganisoitumisen mahdollisuudet Järjestäytymisaste  aktiivinen jäsenhankinta  opetusalan väki Järjestön kiinnostavuus, modernit toimintatavat Järjestön talous

13 Valtuusto150 / 100? Hallitus KOPO TUPA Järjestö Talous SOOL LTOL OAO
Puheenjohtajisto KOPO TUPA Järjestö Talous SOOL LTOL OAO YLL YSI FSL OPSIA Opetusalan seniori- järjestö KSOL AOO/AO AKOL LEO LUOVA/AO SKO STO/AO SMOL TOOL Alueyhdistys Paikallisyhdistys AOO / AO LUOVA/ AO STO/ AO AKOL LEO SKO SMOL TOOL YLL YSI LTOL FSL

14 Aluetoiminnan tulevaisuus
Taistelu voimavaroista sektorien välillä kovaa (opetustoimi vs. sosiaali- ja terveystoimi) Lainsäädäntöhankkeet (esim. PARAS ja sen seuraaja), suunnitelmat, ohjelmat, strategiat ja KESU korostavat tulevaisuudessa alueellista ajattelua Hyötynä mm. palveluiden tasainen saatavuus, taloudellisuus, joustavuus, synergiaedut Myös rahoituskanavat kulkevat tulevaisuudessa alueiden kautta? (ammattikorkeakouluissa osaksi jo nyt)