Sepelvaltimotautipotilaan hoitoketju

Esitys aiheesta: "Sepelvaltimotautipotilaan hoitoketju"— Esityksen transkriptio:

1 Sepelvaltimotautipotilaan hoitoketju
Leena Meinilä Sepelvaltimotautipotilaan hoitoketju

2 Hoitoketjun tarkoitus
Hoitoketjun syvin olemus on vastuun otto potilaan hoidon järjestämisestä. Siihen sisältyy myös lupaus tiedonkulun varmistamisesta ja yhteistyösopimusten pitämisestä. Tärkeää on, että ketjujen tietopohja nojaa kriittisesti arvioituun tutkittuun tietoon.

3 Sydänliiton kuntoutusselvitys 2007
Sairaaloista 26:lla (62 %, N = 42) oli yhtenäinen sepelvaltimotautipotilaan hoitoketju käytössä. Hoitoketjun omaavista sairaaloista 16 (62 %) vastasi, että hoitoketjuun sisältyi sepelvaltimotautipotilaan kuntoutus.

4 Sairaaloista 88 % ja terveyskeskuksista 74% ilmoitti, että sydänpotilaiden liikunnallisessa kuntoutuksessa ilmenee puutteita. Suurimpana puutteena koettiin se, etteivät potilaat ohjaudu kuntoutuksen piiriin.

5 Fysioterapeutin ohjaus
Fysioterapeutin ohjausta saivat kaikki sepelvaltimotautipotilaat vajaassa puolessa sairaaloista (49 %,N = 43) ja vain 7% terveyskeskuksista (N = 135). 19 % terveyskeskuksista ilmoitti, että resurssipulan vuoksi yksikään sepelvaltimotautipotilas ei saanut fysioterapeutin ohjausta.

6 2006 julkaistussa väitöskirjassa tarkasteltiin sydäninfarktipotilaiden hoitoprosesseja yli organisaatiorajojen ja havaittiin, että hoidon etenemisen ja ohjauksen suurimmat puutteet kohdistuvat nimenomaan sairaalassaolon jälkeiseen vaiheeseen (Ruotsalainen 2006).

7 Kuntoutuksen vaiheet sairaalavaihe: potilasopetus ja kuntouttavat toimenpiteet sairaalassa akuuttihoitovaiheen aikana toipumisvaihe: kuntoutumisohjelmat ensimmäisten 2-16 viikon (- 1 vuosi) aikana kotiutumisesta ylläpitovaihe: kuntoutumisohjelmat, jotka auttavat ylläpitämään toimintakykyä loppuelämän ajan

8 Sydänkuntoutuksen tavoitteet (Sydänliitto)
ensisijaisesti - jos mahdollista - ehkäistä sairauden pahenemista ja parantaa ennustetta tukea toipumista, henkistä jaksamista ja arkielämässä selviytymistä Työ- ja toimintakyky pyritään säilyttämään niin kauan, kuin se nykyisin lääketieteellisin, psykologisin ja sosiaalipoliittisin keinoin on mahdollista.

9 Tavoitteet (KELA) Kurssin tavoitteena on kuntoutujan työ- ja toimintakyvyn palauttaminen sekä useita seuraavia osatavoitteita: Terveiden elämäntapojen ja itsehoito-ohjelmien omaksuminen. Kivun ja sydänsairauksiin liittyvien yleisten ongelmien hallinta. Kuntoutujan psyykkinen tukeminen sekä elämänilon, ystävien ja harrastusten löytämiseen auttaminen. Sydänsairaudesta annetun tiedon syventäminen. Arjessa ja työelämässä selviytymisen tukeminen. Sairautta koskevien tietojen ja potilaan kuntoutuksen tukemiseen tarvittavien valmiuksien antaminen omaisille ja läheisille.

10 Tavoitteet (Iso-Britannia)
Brittiohjeissa kuntoutujien tavoitteiksi kirjattiin, että potilaat harrastavat liikuntaa vähintään viitenä päivänä viikossa, vähintään puoli tuntia kerrallaan eivät tupakoi painoindeksi on alle 30

11 Sepelvaltimotautipotilaan liikunnallinen kuntoutus
HYVÄ FYSIOTERAPIAKÄYTÄNTÖ – suositus, julkaistu

12 Sepelvaltimotautipotilaan liikunnallinen kuntoutus-suosituksen keskeiset viestit
Liikuntapainotteiset sydänkuntoutusohjelmat vähentävät ennenaikaista kokonaiskuolleisuutta noin 20 % enemmän ja sydänkuolleisuutta noin 30 % enemmän verrattuna tavanomaiseen sepelvaltimotautipotilaan jatkohoitoon. Sepelvaltimotautipotilaan liikunnallinen kuntoutus aloitetaan nopeasti jo sairaalavaiheessa. Säännöllinen kestävyysliikunta ja lihasvoimaharjoittelu ovat keskeinen osa sepelvaltimotautipotilaan kuntoutusta sekä toipilasvaiheessa että kunnon ylläpitovaiheessa läpi elämän. Liikunnallinen sydänkuntoutus voidaan toteuttaa joko avo- tai laitoskuntoutuksena. Ikääntyneet sydänpotilaat (yli 75-vuotiaat) hyötyvät liikunnallisesta sydänkuntoutuksesta samalla tavoin kuin nuoremmat potilaat. Naiset hyötyvät liikunnallisesta sydänkuntoutuksesta samalla tavoin kuin miehet. Sepelvaltimotaudin lääkehoito ei vaikuta olennaisesti liikunnallisen kuntoutuksen toteuttamiseen.

13 Konkreettiset tavoitteet?

14 Sepelvaltimotautipotilaan liikuntaohjaus Pohjois-Savossa - on kehitettykin mutta kehitettävää riittää…

15 Sairaalavaiheen liikunnan ohjaus (KYS)
Sepelvaltimotaudin toteaminen Ei osastojaksoa Ei liikunnan ohjausta erikseen Elektiivinen pallolaajennus Sairaalassa 1-2vrk Ei fysioterapeutin ohjausta systemaattisesti Pallolaajennus akuutin sydäntapahtuman yhteydessä 2-7vrk Liikunnan aloittaminen, mobilisoinnissa avustaminen, kuormitustason arviointi, kotiharjoittelun ohjaus, sydänhoitajan ja kuntoneuvolan yhteystiedot Sydäninfarkti 3-8vrk Ohitusleikkaus 5-7vrk

16 Sairaalavaiheen fysioterapia
Perustiedot liikunnasta sydäntapahtuman jälkeen palvelusopimus osastojen kanssa, erillistä lähetettä ei tarvita 6 min kävelytesti ennen kotiutumista henkilökohtaiset liikuntaohjeet toipumisajalle, kirjallinen ohje ja liikuntapäiväkirja ohjaus tk:n kuntoneuvolaan/ Kuopiolaisilla jatko-ohjaus tai varhaiskuntoutusryhmä KYSissä

17 Toipumisvaihe, sairaalavaiheen jälkeinen liikunnallinen kuntoutus akuutin sepelvaltimotapahtuman jälkeen Kuopiossa KYSin sydänkuntoutusryhmä tai Liikuntaohjaus- ja seurantakäynti (1-2) KYSin fysiatrian osastolla (suorituskykyarvio, tavoitteet, liikuntaohjelma, seuranta) Muualla kuin Kuopiossa tk:n omahoitaja ja fysioterapeutti neuvovat terveyskeskuksen kuntoneuvola- ja seurantakäynnit

18 Toipumisvaiheen jälkeinen liikunnallinen kuntoutus
Kuopiossa Sydänpiirin ja –yhdistysten liikuntaryhmät ja sopeutumisvalmennus Pohjois-Savon Sydänpiiri kaupungin erityisliikunnan ja kansalaisopiston ryhmät vapaa-ajan keskuksen liikunnanohjaaja tai seniorikortti 63-vuotiaille ja vanhemmille sekä kaikille eläkeläisille Kuopion uimahalli kuntosalin starttikurssi tk:n TULPPA-ryhmä Harjulan sydänhoitaja KELAn kuntoutus ; Harjulan sydänhoitaja auttaa tarvittaessa KELA Corus-fit-sydänkuntoutus, OMT-keskus, SV3-lähetteellä OMT-keskus Vesijuoksuryhmä (Kuopion tk), aloittaa tammikuun 2012 alussa sydänhoitaja Riitta Heikkinen

19 Kuntoutumistarvetta lisää (Ojala 2006)
huoli sydänsairaudesta asennoituminen sairautta kohtaan: jos sydänsairaus tuntui hallitsevan elämää, koettiin voimakkaammin kuntoutustarvetta rentoutumisen vaikeus sairauden aiheuttama luopuminen itselle tärkeistä asioista diabetes ja muut sairaudet ne, jotka jo aikoivat muuttaa elintapojaan terveellisemmäksi, kokivat suurempaa kuntoutustarvetta ne, jotka kokivat sydänsairauden estävän raskaampia kotitöitä, kokivat suurempaa kuntoutustarvetta suurempi tarve kuntoutukseen oli niillä, jotka eivät rajoittaneet elämäänsä sydänoireiden pelossa kuin niillä, jotka yrittivät elää varovaisesti

20 Miten varmistetaan hoitokejun katkeamattomuus?
sairaalavaihe: onko ohjaus systemaattista? jääkö osa potilaista ohjauksen ulkopuolelle ja tarvitsevatko edes kaikki ohjausta? tarvitsevatko elektiiviset pallolaajennuspotilaat liikuntaohjausta? sujuuko viikonloppuna kotiutuvien potilaiden jatko-ohjauksen järjestäminen? miten estetään ketjun katkeaminen sairaalavaiheen jälkeen? mistä riittävät resurssit? miten tehostetaan tiedonkulkua? millainen kirjallinen materiaali toipumisvaiheen harjoittelua tukemaan? mikä fysioterapian minimitaso (määrä, sisältö)?

21 toipumisvaihe: mitä tietoja potilaasta tarvitaan ennen ohjausta
toipumisvaihe: mitä tietoja potilaasta tarvitaan ennen ohjausta? kauanko potilas tarvitsee ohjausta? tarvitaanko konkreettisempia tavoitteita ja mitä ne ovat? tarvitaanko testauksia ja millaisia ja missä vaiheessa? tarvitseeko fysioterapeutti työnohjausta ja keneltä? miten järjestää varhaiskuntoutusryhmä jos potilaita on vähän? kenelle varhaiskuntoutuksen järjestäminen kuuluu? miten oikeasti tukea potilaan kuntoutumista kotiympäristössä? miten läheiset huomioidaan? miten hyödyntää olemassa olevia resursseja? miten huomioida yksilöllisyys ohjauksessa?

22 Sydänliiton teesit 1. Sydänpotilaiden hoitoketjut perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välillä tulisi selkeyttää. Niihin tulisi sisällyttää eri organisaatioiden välinen työnjako, lähetekäytäntö, potilasohjaus ja kuntoutus.

23 2. Sydänpotilaiden kuntoutusta ja sekundaaripreventiivistä ohjausta tulee lisätä etenkin perusterveydenhuollossa. Tätä varten tulisi ottaa käyttöön tavoitteellinen työote ja tulosten seuranta sekä kehittää uudenlaisia ammattirakenteeltaan kevyitä kuntoutusmalleja ja -käytänteitä, jotka on mahdollista toteuttaa ilman suuria virkalisäyksiä.

24 3. Potilasohjausta tulee kehittää niin, että se vastaa sisällöltään ja ajoitukseltaan nykyistä paremmin potilaiden tarpeisiin. Potilasohjauksen painopiste tulisi siirtää kotonaoloaikaan. Ohjauksen tehostamiseksi ja yhtenäistämiseksi olisi hyödyllistä käyttää ohjausrunkoja ja -malleja.

25 4. Potilaan itsehoitoympäristöä tulisi kehittää niin, että se käsittäisi myös sähköisen tiedonsaannin ja verkkopohjaisia vuorovaikutteisia ohjausmenetelmiä.

26 5. Erityisesti perusterveydenhuollossa työskentelevien lääkäreiden, sairaan- ja terveydenhoitajien sekä fysioterapeuttien tietämystä sydänkuntoutuksesta on tarpeen lisätä ja heidän koulutukseensa tulisi sisällyttää sydänkuntoutuksen aihealueita.

27 6. Potilaiden kuntoutuksen tarpeen arviointiin olisi hyödyllistä kehittää käyttökelpoinen ja yksinkertainen mittari, jota voitaisiin käyttää kuntoutukseen ohjaamisen tukena.

28 Pohdittavaa Miten kohdentaa käytettävissä olevat resurssit niin, että saatu hyöty olisi mahdollisimman suuri? Miten potilaan siirtymistä kuntoutusjärjestelmissä voisi helpottaa? Miten varmistaa hoitoketjun katkeamattomuus? Yksilöllisyyden huomioiminen, tarvitaanko vaihtoehtoja ja millaisia? Tarvitaanko konkreettisia tavoitteita? Kuinka konkreettisia? Mittarit?