OSTAREISTAKO ASUKASAREENAT? KVALITATIIVINEN ASUKASTILATUTKIMUS 15.4.2010 Kati Myrén Tutkimuspäällikkö, YTL.

Esitys aiheesta: "OSTAREISTAKO ASUKASAREENAT? KVALITATIIVINEN ASUKASTILATUTKIMUS 15.4.2010 Kati Myrén Tutkimuspäällikkö, YTL."— Esityksen transkriptio:

1 OSTAREISTAKO ASUKASAREENAT? KVALITATIIVINEN ASUKASTILATUTKIMUS 15.4.2010 Kati Myrén Tutkimuspäällikkö, YTL

2 Johdanto Kvalitatiivinen selvitys kaikille avoimista yhteisistä tiloista. Tutkimuksen aineisto on kerätty syvähaastatteluin ja ryhmäkeskusteluin seuraavasti: 8 syvähaastattelua (noin 1 tunti per haastattelu) 2 ryhmäkeskustelua (noin 2 tuntia per ryhmä, yhteensä 13 osallistujaa)  Kokonaisvastaajamäärä 21 Tutkimuksen kohderyhmä oli seuraava: Syvähaastatteluihin osallistui 8 asiantuntijaa, jotka joko vastaavat yhdestä tai useammasta asukastilasta tai ovat muuten ns. asiantuntijaroolissa liittyen kaikille avoimiin yhteisiin tiloihin. Ryhmäkeskusteluihin osallistui asukastilojen ja asukasyhdistysten edustajia sekä kaupunkien tilavastaavia ja järjestötiloista ja niiden toiminnasta vastaavia henkilöitä. Syvähaastattelut toteutettiin 14.10. – 10.11.2009 välisenä aikana. Ryhmäkeskustelut pidettiin Helsingissä 29.10.2009. Ryhmäkeskustelut ja osan haastatteluista veti tutkimuspäällikkö Kati Myrén. Yksilöhaastatteluja teki myös Katriina Pasanen. |15.04.2010|2Kati Myrén, t-5799

3 Johdanto Tutkimuksessa käsiteltävät aihealueet olivat: Mielikuvat ja näkemykset kaikille avoimista yhteisistä tiloista (asukastiloista) Asukastilojen ulkoiset puitteet Asukastilojen sisältöön liittyvät teemat Kehitysehdotukset ja tulevaisuudennäkymät |15.04.2010|3Kati Myrén, t-5799

4 Mielikuvat kaikille avoimista yhteisistä tiloista - Spontaanit ajatukset Kaikkia kaupunkilaisia palvelevia – ”vauvasta vaariin”, kaikenikäisille Usein kaupungin hallinnoimia ja/tai ylläpitämiä Helposti lähestyttäviä, avoimia, matalan kynnyksen paikkoja Paikallisia Maksuttomia Kukin voi saapua vapaasti omalla ajallaan Mahdollisuus verkostoitumiseen ja sosiaaliseen kanssakäymiseen Tapaamis-, opiskelu- ja harrastustiloja Toiminnallisia kohtaamispaikkoja, joissa on toimintaa laidasta laitaan. Toiminnan järjestäjinä yleensä seurat ja järjestöt, jotka vuokraavat tiloja toimintaansa.  Käsite ’kaikille avoimet yhteiset tilat’ on laaja sisältäen monenlaisia ja toiminnaltaan monipuolisia tiloja.  Tiivistäen: maksuttomia kohtaamis- ja harrastuspaikkoja kaikille asukkaille. |15.04.2010|4Kati Myrén, t-5799

5 Mielikuvat kaikille avoimista yhteisistä tiloista – ominaisuudet Palvelee kaikkia kaupunkilaisia Mahdollisuus sosiaaliseen kanssakäymiseen ja toiminnallisuuteen Positiiviset kohtaamiset Mielekäs tekeminen Myönteinen ympäristö Paikallisuus ja tilan läheisyys Saavutettavuuden helppous Paikallisidentiteetin luominen ja ylläpitäminen Maksuttomuus Esimerkkeinä kirjastot, nuorisotilat, koulut, päiväkodit, asukaspuistot, taloyhtiöiden asukastilat ja museot |15.04.2010|5Kati Myrén, t-5799

6 Asukastilojen ulkoiset puitteet - nykyiset olosuhteet ja haasteet Sijainti, paikallisuus Tilojen sijainti ja kulkuyhteydet tuovat haasteita, kun kaupunkirakenne on hajanainen (Espoo)  tilan läheisyys usein tärkeää Korostuu erityisesti lasten, nuorten ja vanhusten kohdalla Merkitys paikallisidentiteetille Käyttöaste Olemassa olevia tiloja voisi käyttää aktiivisemmin ja monipuolisemmin  haasteena resurssit ja organisointi (esim. sähköinen ”tilapörssi”, sähköinen laskunmaksu) Toiminnan tulee olla tilaa kunnioittavaa Viihtyisyys, kunto ja kunnossapito Tilojen tulee olla viihtyisiä, muunneltavissa olevia ja turvallisia Perusasiat toimivat ja ovat kunnossa  esim. ei homeongelmaa, lämmin, kunnostettu, kommunikointi eri osapuolten välillä toimii (”talohenkilökunta, käyttäjät, siivous, huolto jne.) Esteetön kulku tärkeää Kestävä kehitys Merkitys kasvaa koko ajan  perusasiat kunnossa, mutta moni haluaisi tehdä enemmän  haasteet: aika- ja resurssipula Järjestöjen rooli ja tiivis yhteistyö tiloja vuokraavien tahojen kanssa merkityksellistä |15.04.2010|6Kati Myrén, t-5799

7 Asukastilojen ulkoiset puitteet - asukastilojen toiminta ja asiakkaat Kohderyhmät Kaikki Kohdennettu, esim. nuoret Toiminta: vapaata oleilua vs. Kirjastot Olohuoneet järjestettyä toimintaa Toimijoina yleensä seurat ja järjestöt  Toiminta vaikuttaisi yleisemmin olevan järjestettyä  Kohdennettuun ja/tai järjestettyyn toimintaan voidaan tulla kauempaakin  Paikallisuus korostuu erityisesti vapaassa toiminnassa Tempaukset, avointen ovien tapahtumat, teemalliset yleisötapahtumat Tavoitteena markkinoida toimintaa ja edistää järjestävälle taholle tärkeitä asioita sekä saada mukaan uusia aktiiveja Oma ryhmä: taloyhtiöiden hallinnoimat asukastilat Tarkoitettu yleensä taloyhtiössä asuville asukkaille |15.04.2010|7Kati Myrén, t-5799

8 Tulevaisuuden kuva - haasteita ja kehitysehdotuksia Haasteet Tilojen aktiivinen käyttö Turvallisuus Resurssit Yhteiset pelisäännöt Yhteistyö yli rajojen Markkinointi ja tiedottaminen Tiheän verkoston säilyttäminen Paitsioon jäävien ryhmien huomioiminen Kysynnän ja tarjonnan yhteen saattaminen Avoimuus |15.04.2010|8Kati Myrén, t-5799

9 Lopuksi  Kaikille avoimista tiloista puhuttaessa ja niiden toimintaa ja vetovoimaa pohtiessa tulee miettiä kokonaisuutta. Tilan houkuttelevuus koostuu mm. sijainnista, aktiviteeteista ja viihtyisyydestä, mutta myös ilmapiiristä. Kaikille avoimeen tilaan pitää olla mukava ja helppo mennä – jokainen haluaa tuntea itsensä tervetulleeksi.  Kaikille yhteisten tilojen toiminta on tärkeää; toiminnan avulla voidaan luoda sosiaalisia verkostoja ja kokea yhteenkuuluvuudentunnetta sekä pystytään ilmaisemaan ja toteuttamaan itseä positiivisessa ja kannustavassa ympäristössä. Kaikille yhteisten tilojen tärkeänä tehtävänä on ehkäistä syrjäytymistä ja edistää sosiaalista pääomaa. Tästä syystä haastateltavien yhteinen vetoomus oli, että toimintaedellytykset ja tilat on turvattava. |15.04.2010|9Kati Myrén, t-5799