Kestävä kehitys Euroopassa

Esitys aiheesta: "Kestävä kehitys Euroopassa"— Esityksen transkriptio:

1 Kestävä kehitys Euroopassa
Tulevaisuutemme 20 vuoden tilastojen valossa

2 2 Kasvu, työllisyys ja talouskriisi

3 2.1 Vuosia jatkunut talouskasvu on taantunut
Lähde: Eurostat (online-datakoodi: tsdec100) Reaali-BKT henkeä kohti, EU-27 Euroa (deflatoitu) BKT kasvoi melko tasaisesti EU:ssa vuoteen saakka Vuoden markkinaromahduksen jälkeen talous alkoi supistua: vuonna 2009 BKT laski 4,6 % Baltian maat kärsivät kriisistä pahimmin

4 2.2 EU on maailman suurin talous
Lähde: Maailmanpankki EU:n talous suhteessa muihin kansantalouksiin, 2010 BKT (miljardia USD) = populaation koko Intia Kiina Indonesia Meksiko Brasilia Venäjä Etelä-Korea Etelä-Afrikka Australia Japani USA EU Kanada EU:n BKT henkeä kohden kasvoi 25 % vuosina 1995–2011 Koko maailman BKT henkeä kohden kasvoi 40 % vuosina 1992–2011 Talouskasvu oli nopeinta keskitulotason maissa kuten Brasiliassa, Venäjällä ja Kiinassa BKT henkeä kohden (USD)

5 2.3 Työllisyys seurailee BKT:n kasvua
Lähde: Eurostat (online-datakoodi: tsdec410) Kokonaistyöllisyysaste, EU-27 % 20–64-vuotiaista Työllisyys on parantunut EU:ssa merkittävästi vuodesta 1997 Naisten työllisyys on parantunut nopeammin kuin miesten Naisten työllisyyden paraneminen heijastaa palvelualan kasvua

6 2.4 Itsemurhat ovat vähentyneet pitkällä aikavälillä
Lähde: Eurostat (online-datakoodi: hlth_cd_asdr) Itsemurhakuolleisuus, EU-27 Itsemurhia henkilöä kohden Miehet Naiset Yhteensä Itsemurhaluvuissa on suuria eroja miesten ja naisten sekä eri ikäryhmien välillä Miehet tekevät itsemurhan naisia yleisemmin Itsemurhat ovat yleisimpiä yli 85-vuotiaiden ikäryhmässä Johtuiko itsemurhien lisääntyminen vuosina ja talouskriisistä?

7 2.5 Julkinen velka on ollut nousussa viimeisten 10 vuoden ajan
Lähde: Eurostat (online-datakoodi: tsdde410) EU-27 Viro Bulgaria Puola Luxemburg Kypros Romania Liettua Irlanti Alankomaat Malta Slovenia Tanska Yhdistynyt kuningaskunta Saksa Portugali Belgia Latvia Italia Norja Kreikka Tšekki Ruotsi Islanti Suomi Slovakia Espanja Itävalta Unkari Ranska 2000 2010 Julkinen velka maittain % BKT:sta (nykyhintoina) Maastrichtin sopimuksen viitearvo

8 2.6 Myös henkeä kohden laskettu julkinen velka on kasvanut
Henkeä kohden laskettu velka (nykyhintoina) on lähes kaksinkertaistunut 15 vuodessa, kun taas inflaatio nousi vain 30 % tänä aikana Velan kasvu vuoden jälkeen heijastaa talouskriisin vaikutuksia Julkinen velka maittain, EU-27 Euroa henkeä kohden (nykyhintoina) Lähde: Eurostat (online-datakoodi: tsdde410, demo_gind)

9 3 Energiankulutus ja riippuvuus energiantuonnista lisääntyvät

10 3.1 EU on riippuvainen energian tuonnista
EU:n riippuvuus energian tuonnista on lisääntynyt jatkuvasti viimeksi kuluneen vuosikymmenen aikana Yli puolet EU:ssa käytetystä energiasta on vuodesta 2004 ollut tuontienergiaa Eniten EU:hun on tuotava maaöljytuotteita kuten raakaöljyä Noin kolmannes EU:hun tuodusta raakaöljystä ja maakaasusta tulee Venäjältä Lähde: Eurostat (online-datakoodi: tsdcc310) Energiariippuvuus, EU-27 Huom: Kohdan "Yhteensä" luvut eivät tarkoita kolmen muun mainitun polttoaineluokan keskiarvoa. Lukuihin sisältyy myös muita energialähteitä, kuten uusiutuva energia ja ydinenergia, joita kohdellaan kotimaisina energianlähteinä Maakaasu Yhteensä Kivihiilijohdannaiset Kaikki maaöljytuotteet

11 3.2 Mistä maista EU tuo energiaa?
Lähde: Eurostat (online-datakoodi: nrg_122a, nrg_123a, nrg_124a) Energiantuonti EU:hun (EU-27), 2010 Pohjois-Amerikka Karibia Keski- ja Etelä- Amerikka Afrikka Lähi-itä EU:n ulkopuoliset Euroopan maat Venäjä Aasia Oseania Tarkemmin määrittelemätön Kaasu Terajoulea Öljy Miljoonaa tonnia Kiinteät polttoaineet 0,2

12 3.3 Energiankulutus kasvaa
Energiankulutus EU:ssa on lisääntynyt 6 % vuodesta 1990 Energialähteiden suhteelliset osuudet ovat muuttuneet vuodesta 1990 Kiinteiden polttoaineiden käyttö on vähentynyt, kun taas maakaasun käyttö on lisääntynyt lähes 50 % Lähde: Eurostat (online-datakoodi: tsdcc320) Energian kokonaiskulutus polttoainelajeittain, EU-27 1 000 öljyekvivalenttitonnia Uusiutuva energia +143,4 % Ydinlämpö +15,3 % Maakaasu +49,8 % Maaöljytuotteet yhteensä -2,5 % Kiinteät polttoaineet -38,3 %

13 3.4 Uusiutuvan energian merkitys kasvaa
Uusiutuvan energian osuus EU:n kokonaiskulutuksesta on kasvanut 140 % vuodesta 1990 Uusiutuvien energialähteiden osuus on kasvanut lähes 10 %:iin vuodesta 2002 Kasvun taustalla on biomassan ja jätteen lisääntynyt hyödyntäminen energiantuotannossa Lähde: Eurostat (online-datakoodi: tsdcc320) Uusiutuvan energian osuus energian kokonaiskulutuksesta, EU-27 % , , ,

14 3.5 Uusiutuvan energian kulutus
Biomassa ja uusiutuvat jätteet ovat merkittävimmät uusiutuvat energialähteet Puun ja puujätteiden osuus uusiutuvan energian käytöstä EU:ssa on lähes puolet Tuuli- ja aurinkoenergian tuotanto on lisääntynyt yhdeksänkertaiseksi vuodesta 1999 Lähde: Eurostat (online-datakoodi: nrg_1071a, nrg_1072a) Uusiutuvan energian kulutus, EU-27, 2010 Aurinkoenergia 2 % Tuulivoima 8 % Vesivoima 18 % Maalämpö 3 % Biomassa ja uusiutuvat jätteet 69 % Puu ja puujäte 49 % Muu biomassa ja jäte 20 %

15 3.6 Energian käyttäjät Kolme alaa – teollisuus, liikenne ja kotitaloudet – käyttävät noin 85 % energian kokonaistarjonnasta Teollisuuden energiankäyttö on vähentynyt 20 % vuodesta 1990, kun taas liikenteen energiankäyttö on lisääntynyt 30 % Energian loppukulutus, EU-27 Muut 1 % Teollisuus 34 % Maa- ja metsätalous 2 % Palvelut 13 % Palvelut 10 % Muut 1 % Maa- ja metsätalous 3 % Teollisuus 25 % Kotitaloudet 26 % Liikenne 32 % Kotitaloudet 27 % Liikenne 26 % Lähde: Eurostat (online-datakoodi: tsdpc320)

16 3.7 Kotitalouksien sähkönkulutus kasvaa
Kotitalouksien sähkönkulutus on lisääntynyt melko tasaisesti EU:ssa Kulutus on lisääntynyt noin 40 % viimeisten 20 vuoden aikana Tekniikan kehittyessä on havaittu ilmiö, jossa uusien laitteiden ekotehokkuuden parantuminen mitätöityy sillä, että vanhatkin laitteet jäävät edelleen käyttöön Lähde: Eurostat (online-datakoodi: tsdpc310) Kotitalouksien sähkönkulutus Miljoonaa öljyekvivalenttitonnia , ,

17 3.8 Kotitalouksien energiankulutus Euroopan eri maissa
Lähde: Eurostat (online-datakoodi: tsdpc310, lfst_hhnhtych) EU-27 Viro Bulgaria Luxemburg Romania Tšekki Liettua Slovenia Ruotsi Slovakia Tanska Latvia Suomi Puola Espanja Kypros Alankomaat Malta Itävalta Yhdistynyt kuningaskunta Unkari Ranska Saksa Irlanti Portugali Belgia Italia Kreikka Kroatia Ent. Jugoslavian tasavalta Makedonia Kotitalouksien sähkönkulutus maittain Öljykiloekvivalenttia kotitaloutta kohti

18 4 Liikenteen merkitys taloudessa

19 4.1 Autojen määrä maanteillä lisääntyy
Henkilöautojen määrä tuhatta henkeä kohden on lisääntynyt 40 % vuodesta 1991 EU-maiden välillä on suuria eroja Yhdeksässä EU-maassa on vähintään yksi auto kahta henkeä kohden Lähde: Eurostat (online-datakoodi: tsdpc340) Autoistumisaste, EU-27 Henkilöautoja / henkeä

20 4.2 Tavara- ja matkustajaliikenne EU:ssa
Tieliikenne on EU:n yleisin liikennemuoto Julkisen liikenteen osuus kaikista matkoista on alle 20 % Maantiekuljetusten osuus on kasvanut vuoden jälkeen rautatiekuljetusten kustannuksella Lähde: Eurostat (online-datakoodi: tsdtr210, tsdtr220) Tavara- ja matkustajaliikenteen liikennemuotojakauma, EU-27 % kaikista matkustajakilometreistä ja rahtitonnikilometreistä Matkustajat 2008 Tavarat 2009 Juna 7 % Linja-auto 10 % Auto 83 % Rautatie 16 % Sisävesi- liikenne 6 % Maantie 78 %

21 4.3 Tavarankuljetus Euroopassa
Lähde: Eurostat (online-datakoodi: tsdtr220) Tavaraliikenteen liikennemuotojakauma maittain, 2009 % kaikista rahtitonnikilometreistä EU-27 Maantie 77 % Rautatie 17 % Sisävesikuljetukset 6 % Tšekki Unkari Portugali Latvia Bulgaria Viro Puola Kypros Romania Tanska Liettua Malta Itävalta Italia Irlanti Saksa Belgia Luxemburg Yhdistynyt kuningaskunta Alankomaat Kreikka Suomi Espanja Slovakia Slovenia Ruotsi Ranska Norja Islanti Kroatia Ent. Jugoslavian tasavalta Makedonia Turkki

22 4.4 Liikenteen määrä on yhteydessä talouskasvuun
Tavaraliikenteen ja talouskasvun välillä on vahva yhteys Talouskasvun ja kuljetustarpeiden kasvun yhteys on pitkälti erottamaton Tavaraliikenteen määrä suhteessa BKT:hen, EU-27* Indeksi 2000 = 100 Tonni- kilometriä BKT (deflatoitu) Tonnikilometriä/BKT *Eurostatin arviot; sarjassa katkos v. 2004 Lähde: Eurostat (online-datakoodi: tsdtr230, nama_gdp_k)

23 5 Liikenteen kielteiset vaikutukset

24 5.1 Tieliikennekuolemat ovat laskussa
Tieliikennekuolemien määrä on vähentynyt vuosittain keskimäärin 2 300:lla vuodesta 1991 Yli 60 % kuolonkolareista sattuu maaseututeillä ja 30 % taajamissa Henkilöautot ovat osallisina 60 %:ssa kuolemista maaseututeillä ja moottoriteillä Lähde: Euroopan komissio (CARE-tietokanta), Eurostat (online-datakoodi: tsdtr420) Maantieliikenteessä menehtyneiden määrä, EU-27 Kuolonuhrien määrä

25 5.2 Uusien autojen hiilidioksidipäästöt ovat vähentyneet
Uusien henkilöautojen kilometrikohtaiset hiilidioksidipäästöt (CO2) ovat vähentyneet vuodesta 1995 Vähentymisen taustalla on pääasiassa dieselin käytön yleistyminen bensiiniin nähden sekä uudet, polttoainetta säästävät tekniikat Lähde: Eurostat (online-datakoodi: tsdtr450) Uusien henkilöautojen keskimääräiset hiilidioksidipäästöt CO2-grammaa/kilometri

26 5.3 Liikenteen kasvihuonekaasupäästöt lisääntyvät
Ajoneuvojen lukumäärän ja liikennemäärien kasvu on lisännyt liikenteen kasvihuonepäästöjä Liikenne on ainoa EU:n talouden ala, jolla kasvihuonepäästöt ovat lisääntyneet vuodesta 1990 Eniten ovat lisääntyneet kansainvälisen lento- ja meriliikenteen päästöt Lähde: Euroopan ympäristökeskus, Eurostat (online-datakoodi: tsdtr410) Liikenteen kasvihuonekaasupäästöt, EU-27 Miljoonaa CO2-ekvivalenttitonnia Kansainvälinen meriliikenne Kansainvälinen lentoliikenne Liikenne (maantie-, rautatie-, sisävesi- ja kotimaan lentoliikenne)

27 5.4 Typen oksidien (NOx) ja muiden haihtuvien orgaanisten yhdisteiden (VOC) kuin metaanin päästöt vähenevät Lähde: Euroopan ympäristökeskus, Eurostat (online-datakoodi: tsdpc270, tsdtr430, tsdpc280) Liikenteestä aiheutuvat typen oksidien ja muiden haihtuvien orgaanisten yhdisteiden kuin metaanin päästöt, EU-27 TIELIIKENTEEN PÄÄSTÖT PÄÄSTÖLÄHTEET 2009 Typen oksidit (NOx), miljoonaa tonnia Typen oksidit (NOx) Muut 51 % 81 % Muut haihtuvat orgaaniset yhdisteet kuin metaani Maantieliikenne 17 % Muu kuin maantieliikenne 2 % 7 % 42 % Muut haihtuvat orgaaniset yhdisteet kuin metaani, miljonaa tonnia

28 5.5 Altistuminen otsonin aiheuttamalle ilman saastumiselle kaupungeissa vaihtelee
Alailmakehän otsoni aiheuttaa hengitystieongelmia ihmisille ja eläimille Typen oksidien (NOx) ja muiden haihtuvien orgaanisten yhdisteiden kuin metaanin päästöjen vähentymisestä huolimatta otsonin aiheuttama ilman pilaantuminen ei ole vähentynyt Helleaallot saattavat lisätä altistumista otsonille Lähde: Euroopan ympäristökeskus, Eurostat (online-datakoodi: tsdph380) Altistuminen otsonin aiheuttamalle ilman saastumiselle kaupungeissa, EU-27 Mikrogrammaa/kuutiometri päivässä

29 5.6 Pienhiukkasten aiheuttamalle saastumiselle altistuminen kaupungeissa
Liikenne on merkittävä hiukkaspäästöjen (PM10) lähde Hiukkaspäästöt (PM10) ovat vähentyneet yleisellä tasolla, mutta niille altistuminen ei ole vähentynyt vastaavasti Lähde: Euroopan ympäristökeskus, Eurostat (online-datakoodi: tsdph370) Altistuminen pienhiukkasten aiheuttamalle ilman saastumiselle kaupungeissa, EU-27 Mikrogrammaa/kuutiometri päivässä

30 6 Alueelliset erot

31 6.1 Vaurauden keskittyminen
Alueellisen asukaskohtaisen BKT:n hajonta, OVS* % kansallisesta BKT:sta asukasta kohden Alueelliset erot EU:ssa ovat pienentyneet Hajonta on pienempi EU:n vanhoissa jäsenmaissa Itä-Euroopan maiden talouskasvu on lisännyt alueellisia eroja Alankomaat Yhdistynyt kuningaskunta Itävalta Tanska Suomi Saksa Irlanti Espanja Slovenia EU-27 Ruotsi Kroatia Puola Italia Ranska Portugali Kreikka Belgia Tšekki Romania Slovakia Bulgaria Unkari * NUTS 2 -tilastoalueiden mukaisesti. Alueellista hajontaa ei sovelleta maihin, joissa on vain yksi NUTS 2 -tason alueluokitus (Kypros, Latvia, Luxemburg, Malta, Viro) Lähde: Eurostat (online-datakoodi: nama_r_e0digdp)

32 6.2 BKT asukasta kohden alueittain
Lähde: Eurostat (online-datakoodi: nama_r_e2gdp) BKT asukasta kohden, OVS, NUTS 2 -tilastoalueittain, 2008 Indeksi EU-27 = 100 Guadeloupe Martinique Ranskan Guayana Réunion Azorit Madeira Kanariansaaret Malta Liechtenstein <=50 50-70 75-100 >125 Tietoja ei saatavilla

33 6.3 Muutokset BKT:ssa asukasta kohden alueittain
Lähde: Eurostat (online-datakoodi: nama_r_e2gdp) Muutokset BKT:ssa asukasta kohden, OVS, NUTS 2 -tilastoalueittain, 2000–2008 Prosenttiyksikköä EU-27:n keskiarvosta <= -10 -10 – -3 -3 – +3 +3 – +10 > +10 Tietoja ei saatavilla Guadeloupe Martinique Ranskan Guayana Réunion Azorit Madeira Kanariansaaret Malta Liechtenstein

34 6.4 Alueellisten työllisyysasteiden erot
Työllisyysasteiden erot ovat pienentyneet EU:ssa Hajonta on suurempaa naisilla kuin miehillä Naisten tilanne kuitenkin paranee, kun hajonta yleisesti pienenee Lähde: Eurostat (online-datakoodi: tsdec440) Alueellisten työllisyysasteiden hajonta sukupuolittain, EU-27, NUTS 2 -taso Työllisyysasteiden vaihtelukerroin (ikäryhmässä 15–64) Naiset Yhteensä Miehet

35 6.5 Työllisyysaste alueittain
Lähde: Eurostat (online-datakoodi: lfst_r_lfe2emprt) 20–64-vuotiaiden työllisyysaste NUTS 2 -alueittain, 2009 % Guadeloupe Martinique Ranskan Guayana Réunion Azorit Madeira Kanariansaaret Malta Liechtenstein <= 60 60-65 65-70 70-75 > 75 Tietoja ei saatavilla

36 6.6 Tulot eivät jakaudu tasaisesti
Tuloerot eivät ole kaventuneet EU:ssa Väestön rikkain viidennes ansaitsee noin viisi kertaa enemmän kuin köyhin viidennes Tulonjaossa on suuria eroja eri EU-maiden kesken Lähde: Eurostat (online-datakoodi: tsdsc260, ilc_di01) Tulonjaon epätasaisuus EU-27 Ruotsi Liettua Rikkain 20 % Köyhin 20 % ansaitsee Tšekki Espanja

37 7 Köyhyys ja sosiaalinen syrjäytyminen Euroopassa

38 7.1 Köyhyyden eri muodot 40 miljoonaa 81 miljoonaa 38 miljoonaa
Tuloköyhyys, aineellinen puute ja työmahdollisuuksien vähäisyys ovat köyhyyden keskeiset ulottuvuudet EU:ssa Noin 81 miljoonaa EU- kansalaista elää tuloköyhyydessä Noin 40 miljoonaa henkilöä kärsii vakavasta aineellisesta puutteesta. Noin 38 miljoonaa elää kotitalouksissa, joissa aikuiset ovat erittäin alityöllistettyjä Lähde: Eurostat (online-datakoodi: tsdsc100, tsdsc270, tscsc280, tsdsc310, tsdsc350, ilc_pees01) Köyhyyden tai sosiaalisen syrjäytymisen vaarassa olevat henkilöt, 2010 Henkilöiden lukumäärä 81 miljoonaa köyhyysriskin alaisena sosiaalisten tulonsiirtojen jälkeen 40 miljoonaa vakavassa aineellisessa puutteessa 38 miljoonaa hyvin alhaisen työssäkäyntiasteen kotitalouksissa asuvat henkilöt

39 köyhyysriskin alaisena sosiaalisten tulonsiirtojen jälkeen
7.2 Köyhyyden eri muodot EU:ssa oli 116 miljoonaa köyhyys- tai syrjäytymisvaarassa olevaa ihmistä vuonna 2010 Sama henkilö voi kärsiä samanaikaisesti useammasta köyhyyden muodosta Yhdestä köyhyyden muodosta kärsi noin 80 miljoonaa henkilöä, kahdesta 28 miljoonaa henkilöä ja kaikista kolmesta lähes 8 miljoonaa henkilöä Lähde: Eurostat (online-datakoodi: tsdsc100, tsdsc270, tscsc280, tsdsc310, tsdsc350, ilc_pees01) Köyhyyden tai sosiaalisen syrjäytymisen vaarassa olevat henkilöt, 2010 Henkilöiden lukumäärä 48 miljoonaa köyhyysriskin alaisena sosiaalisten tulonsiirtojen jälkeen 19 miljoonaa vakavassa aineellisessa puutteessa 14 miljoonaa hyvin alhaisen työssäkäyntiasteen kotitalouksissa 3 milj. 7,5 milj. 11 milj. 14 milj.

40 7.3 Tuloköyhyys on köyhyyden yleisin muoto
Lähde: Eurostat (online-datakoodi: tscsc280, tsdsc350) Köyhyysriskin alaisena sosiaalisten tulonsiirtojen jälkeen olevat henkilöt % väestöstä EU-27 Belgia Saksa Italia Tšekki Tanska Alankomaat Viro Romania Unkari Puola Itävalta Latvia Slovakia Portugali Bulgaria Suomi Ranska Kreikka Yhdistynyt kuningaskunta Ruotsi Espanja Luxemburg Liettua Malta Kypros Slovenia Irlanti Islanti Norja Sveitsi Kroatia 2005 2010

41 7.4 Vakavassa aineellisessa puutteessa olevat henkilöt
Lähde: Eurostat (online-datakoodi: tscsc270) Vakavassa aineellisessa puutteessa olevat henkilöt % väestöstä EU-27 2005 2010 Espanja Itävalta Saksa Yhdistynyt kuningaskunta Malta Ranska Belgia Slovenia Tšekki Italia Irlanti Viro Portugali Kypros Slovakia Kreikka Liettua Puola Unkari Romania Latvia Bulgaria Sveitsi Islanti Norja Kroatia Luxemburg Ruotsi Alankomaat Tanska Suomi

42 7.5 Alhainen työssäkäyntiaste
Hyvin alhaisen työssäkäyntiasteen kotitalouksissa asuvat henkilöt % 0–59-vuotiaista EU-27 2005 EU-27 2010 EU-27 Kypros Luxemburg Ruotsi Tšekki Romania Slovenia Puola Kreikka Itävalta Bulgaria Slovakia Alankomaat Malta Portugali Viro Suomi Liettua Ranska Espanja Italia Tanska Saksa Unkari Latvia Belgia Yhdistynyt kuningaskunta Irlanti Sveitsi Islanti Norja Kroatia Lähde: Eurostat (online-datakoodi: tscsc310)

43 7.6 Köyhyydessä ja sosiaalisessa syrjäytymisessä on maakohtaisia eroja
Ranska Slovenia Tanska Irlanti Kypros Malta Islanti Portugali Köyhyyden tai sosiaalisen syrjäytymisen vaarassa olevat henkilöt, 2010 % väestöstä EU-27 Bulgaria Puola Unkari Saksa Romania Latvia Alankomaat Tšekki Viro Espanja Suomi Liettua Luxemburg Belgia Ruotsi Kreikka Slovakia Yhdistynyt kuningaskunta Sveitsi Itävalta Italia Henkilöt, jotka elävät köyhyysriskin alaisena sosiaalisten tulonsiirtojen jälkeen JA kärsivät vakavasta aineellisesta puutteesta JA asuvat hyvin alhaisen työssäkäyntiasteen kotitalouksissa Henkilöt, jotka kärsivät vakavasta aineellisesta puutteesta JA asuvat hyvin alhaisen työssäkäyntiasteen kotitalouksissa Henkilöt, jotka elävät köyhyysriskin alaisena sosiaalisten tulonsiirtojen jälkeen JA asuvat hyvin alhaisen työssäkäyntiasteen kotitalouksissa Hyvin alhaisen työssäkäyntiasteen kotitalouksissa asuvat henkilöt Henkilöt, jotka elävät köyhyysriskin alaisena sosiaalisten tulonsiirtojen jälkeen JA kärsivät vakavasta aineellisesta puutteesta Vakavasta aineellisesta puutteesta kärsivät henkilöt Köyhyysriskin alaisena sosiaalisten tulonsiirtojen jälkeen olevat henkilöt Lähde: Eurostat (online-datakoodi: ilc_pees01) Norja Kroatia

44 7.7 Pitkäaikaistyöttömyyden kehitys
Pitkäaikaistyöttömiä ovat yli vuoden työttömänä olleet henkilöt Pitkäaikaistyöttömyys on yleisesti vähentynyt EU:ssa vuosina –2008 Talouskriisin puhjetessa työttömäksi jääneet kasvattavat pitkäaikaistyöttömien joukkoa Lähde: Eurostat (online-datakoodi: tsdsc330) Pitkäaikaistyöttömyysaste % EU-27 EU-15

45 7.8 Koulutuksen keskeyttäneiden määrä vähenee
Koulutuksen keskeyttäneiden nuorten määrä on vähentynyt tasaisesti EU:ssa Koulutuksen ja köyhyysriskin välillä on selvä yhteys Vähän koulutetut ovat suurimmassa köyhyysvaarassa Lähde: Eurostat (online-datakoodi: tsdsc410) Huom: sarjassa katkos v. 2003 Koulutuksen keskeyttäneet % 18–24-vuotiaista

46 8 Jäteongelma – ja kuinka se voidaan ratkaista

47 8.1 Jätettä tuotetaan jatkuvasti enemmän
Yhdyskuntajätteen syntyminen ja käsittely, EU-27 Kg/henkilö Jätemäärät kasvoivat vuosina 1995–2002, mutta ovat sen jälkeen pysyneet vakaina Jätteiden käsittely poltto-, kierrätys- ja kompostointilaitoksissa on lisääntynyt merkittävästi Kaatopaikalle joutuvan jätteen määrä on tämän ansiosta vähenemässä Tarkemmin määrittelemätön (muutos) Muu kierrätys (mm. kompostointi) Materiaalien kierrätys Polttaminen (myös energian talteenotto) Sijoittaminen maahan tai maan päälle Lähde: Eurostat (online-datakoodi: tsdpc240)

48 8.2 Jätteiden käsittely maittain
Lähde: Eurostat (online-datakoodi: tsdpc240) Viro Latvia Liettua Bulgaria Romania Unkari Slovakia Puola Tšekki Yhdistynyt kuningaskunta Saksa Ruotsi Belgia Tanska Luxemburg Ranska Suomi Alankomaat Italia Slovenia Itävalta Irlanti Portugali Espanja Malta Kypros EU-27 Kreikka Sveitsi Norja Islanti Kroatia Turkki Ent. Jugoslavian tasavalta Makedonia EU-27 Sijoittaminen maahan EU-27 Polttaminen* EU-27 Materiaalien kierrätys Muu kierrätys *myös energian talteenotto Yhdyskuntajätteen käsittely maittain, 2010 %

49 8.3 Vaarallisten jätteiden määrä kasvussa
Lähde: Eurostat (online-datakoodi: tsdpc250) Vaarallisten jätteiden tuotanto, EU-27 Kg/henkilö Lähes puolet vaarallisesta jätteestä syntyy teollisuudessa (26 %) ja rakennusalalla (21 %) Jätemäärän kasvu vuosina 2004–2008 johtui pitkälti rakennusalasta Kotitaloudet tuottavat 2 % vaaralisista jätteistä

50 8.4 Sähkön ja lämmön yhteistuotanto
Yhteistuotantolaitoksissa tuotetaan samanaikaisesti sekä sähköä että lämpöä Yhteistuotantolaitoksissa tuotetun sähkön osuus kokonaistuotannosta on kasvanut jonkin verran vuodesta 2004 Yhteistuotantolaitosten voimanlähteenä voi olla monia erilaisia polttoaineita, kuten maakaasu, biopolttoaineet, biomassa tai jäte SÄHKÖ VOIMA-LAITOS KODIT POLTTO-AINE LÄMPÖ

51 9 Ihminen muovaa luontoa

52 9.1 Maankäyttö Euroopassa
Lähde: Euroopan ympäristökeskus Corine-järjestelmän mukaiset maankäyttötyypit, 2006 Keinotekoiset alueet Vesistöt Laidunmaa ja eri maisematyyppien mosaiikit Metsäalueet Osittain luonnonvarainen kasvillisuus Avoimet alueet / paljas maa Kosteikot Viljelymaa ja monivuotiset viljelykasvit Tilastointi kesken Ei tilastoitu

53 9.2 Eri maankäyttötyyppien osuudet Euroopassa
Maatalousmaa (viljelysmaa, monivuotiset viljelykasvit, laidunmaat ja eri maisematyyppien mosaiikit) kattaa yli 40 % Euroopan maa-alasta Toiseksi suurin osa (36 %) on metsäalueita Keinotekoiset alueet kattavat vain 4 % maa-alasta, mutta niillä asuu suurin osa Euroopan väestöstä ja taloudellinen toiminta keskittyy niille Lähde: Euroopan ympäristökeskus Eri maankäyttötyyppien osuudet Euroopassa, 2006 % Kokonaisala Keinotekoiset peitteet Keinotekoiset alueet Viljelymaa ja monivuotiset viljelykasvit Laidunmaa ja mosaiikit Metsäalueet Osittain luonnon- varainen kasvillisuus Avoimet alueet / paljas maa Kosteikot Vesistöt Asunnot, palvelut, vapaa-aika Teollisuus, kauppa, rakentaminen Liikenneverkko, infrastruktuurit Kaivokset, louhokset, kaatopaikat

54 9.3 Maankäytön muutokset Vuosina 2000–2006 peitettiin hehtaaria maata keinotekoisin materiaalein Muutoksen taustalla ovat rakennustyömaiden lisääntyminen sekä maantie- ja rautatieverkostojen kasvu Maatalousmaan määrä pienenee, mutta metsäalueet kasvavat Lähde: Euroopan ympäristökeskus Maankäytön nettomuutokset Euroopassa v. 2000–2006 Keinotekoiset alueet Viljelymaa ja monivuotiset viljelykasvit Laidunmaa ja mosaiikit Metsäalueet Osittain luonnonvarainen kasvillisuus Avoimet alueet / paljas maa Kosteikot Vesistöt Kokonaisala, tuhatta hehtaaria Suhteellinen muutos, %

55 9.4 Lintumäärien muutokset
Lintukannoissa on luontaista vuotuista vaihtelua Biologinen monimuotoisuus on kuitenkin pitkällä aikavälillä heikkenemässä Erityisesti peltolintujen kannat ovat kärsineet maataloustuotannon voimaperäistymisen vuoksi Lähde: Eurostat (online-datakoodi: tsdnr100) Tavallisimpien lintujen runsautta kuvaava indikaattori, EU Indeksi 1990 = 100 Kaikki tavallisimmat linnut Tavallismmat metsälinnut Tavallisimmat peltolinnut

56 9.5 Uhanalaisten kalakantojen liikakalastus
EU:n vesillä on harjoitettu liikakalastusta jatkuvasti vuodesta 1994 Suurimmassa vaarassa ovat pohjakalalajit (lähellä merenpohjaa tai pohjassa elävät lajit) Liikakalastus aiheuttaa myös taloudellisia riskejä kalastusalalle Lähde: Euroopan komission yksiköt, ICES (online-datakoodi: tsdnr110) Turvalliset biologiset rajat ylittävät kalansaaliit: EU:n hallinnoimat kalakannat Koillis-Atlantilla, 2010 Kokonais- saaliit Pohjakalat (lähellä merenpohjaa tai pohjassa elävät lajit, esim. turska, kolja, valkoturska) Pelagiset lajit (avomerellä elävät lajit, esim. silli, sardelli, sardiini) Bentaaliset lajit (merenpohjassa elävät lajit, esim. hummeri, katkarapu, kampelakalat)

57 9.6 Kestävämpää metsänhoitoa
Korjatun puun kokonaismäärät ovat Euroopan maissa pysyneet selvästi alle metsien vuosittaisen kasvun Metsiä hoidetaan siis yleisesti kestävällä tavalla Metsät varastoivat hiiltä, joten ne ovat tärkeitä kasvihuonepäästöjen nieluja Lähde: Euroopan metsien suojelun ministerikokous (MCPFE) (online-datakoodi: tsdnr520) Metsien käyttöaste Hakkuut prosentteina kasvusta

58 9.7 Metsät sitovat enemmän kasvihuonepäästöjä
Puiden istuttaminen ja metsänhoidon parantaminen auttaa poistamaan kasvihuonepäästöjä ilmakehästä Vuoden 1990 jälkeen ilmakehästä on poistettu noin yli 300 miljoonaa tonnia kasvihuonekaasuja maankäytön, maankäytön muutosten ja metsätalouden keinoin Lähde: Euroopan ympäristökeskus Maankäytön, maankäytön muutosten ja metsätalouden keinoin ilmakehästä poistetut kasvihuonekaasut, EU-27 Miljoonaa CO2-ekvivalenttitonnia

59 10 Maailmanlaajuinen ilmastonmuutos

60 10.1 Maapallon ilmasto lämpenee
Maapallon ilmaston lämpeneminen on tosiasia Vuosikymmen 2001–2010 oli kaikkien aikojen lämpimin tilastoitu kymmenvuotiskausi Pohjoinen pallonpuolisko, jossa sijaitsee suurin osa maapallon maa-alueista, lämpenee nopeammin Lähde: Climatic Research Unit, University of East Anglia ja UK Met Office Hadley Centre Keskimääräinen lämpötilapoikkeama Lämpötilapoikkeama celsiusasteina (°C) vuosien 1961–1990 keskiarvoon verrattuna Vuotuiset sarjat tasoitettu 95 %:n epätarkkuusalue kaikkien epävarmuustekijöiden yhteisvaikutuksesta

61 10.2 Hiilidioksidipäästöt lisääntyvät maailmanlaajuisesti
Hiilidioksidipäästöt (CO2) ovat lisääntyneet noin 40 % vuodesta 1990 Kiina ohitti vuonna Yhdysvallat suurimpana päästöjen lähteenä Suurin osa hiilidioksidipäästöistä aiheutuu sähkön ja lämmön tuotannosta Lähde: Kansainvälinen energiajärjestö Polttoaineiden palamisesta aiheutuvat CO2-päästöt maailmanlaajuisesti Miljoonaa CO2--tonnia Koko maailma Yhdysvallat EU-27 Kiina Intia

62 10.3 Hiilidioksidipäästöosuuksien muutokset
Kiinan CO2-päästöt ovat yli kaksinkertaistuneet 20 vuodessa Myös muun Aasian (mm. Intian) päästöt ovat lisääntyneet EU:n ja Venäjän CO2- päästöt taas ovat vähentyneet Lähde: Kansainvälinen energiajärjestö Polttoaineiden palamisesta aiheutuvien CO2-päästöjen osuudet % kaikista päästöistä maailmanlaajuisesti 21 000 miljonaa tonnia 29 000 miljonaa tonnia Yhdysvallat -22 % EU % Kiina +118 % Venäjä -50 % Aasia +83 % Japani -20 % Lat. Amerikka +33 % Afrikka 0 % Muu maailma -18 % Lähi-Itä +66 % Päästöosuuden muutos

63 10.4 Hiilidioksidipäästöt henkeä kohden
Henkeä kohden lasketut CO2-päästöt ovat vähentyneet Yhdysvalloissa, Venäjällä ja EU:ssa Henkeä kohden lasketut päästöt ovat lisääntyneet Kiinassa ja Intiassa, mutta niiden päästötasot ovat edelleen huomattavasti alhaisemmat kuin teollisuusmaissa Kiinan CO2-päästöt ovat vuodesta 2007 olleet maailmanlaajuista keskiarvoa (4,3 tonnia/henkilö) suuremmat Lähde: Kansainvälinen energiajärjestö Polttoaineiden palamisesta aiheutuvat CO2 -päästöt henkeä kohden maailmanlaajuisesti Tonnia/henkilö Yhdysvallat Venäjä Japani EU-27 Kiina Intia Koko maailma

64 10.5 Liikenteen päästöt lisääntyvät, muut vähentyvät
Kasvihuonekaasupäästöt ovat vähentyneet EU:ssa yli 17 % vuodesta 1990 Vuoden 2009 jälkeinen pudotus johtuu talouskriisistä Pidemmän aikavälin vähentyminen johtuu mm. energiankäytön tehostumisesta ja siirtymisestä vähähiilisiin polttoaineisiin Lähde: Euroopan ympäristökeskus, Eurostat (online-datakoodi: tsdcc210) Kasvihuonekaasupäästöt aloittain, EU-27 Miljoonaa CO2-ekvivalenttitonnia Muut (energiaan liittyvät) Jätteet Maatalous Teollisuus- prosessit Liikenne Teollisuustuotanto ja rakentaminen Energiatalous

65 10.6 Energiaan liittyvät toiminnot ovat suurin päästölähde
Yli kolme neljännestä EU:n kasvihuonekaasu- päästöistä on peräisin energian poltosta Teollisuustuotannon ja rakennusalan päästöt ovat vähentyneet merkittävästi vuodesta 1990 Lähde: Euroopan ympäristökeskus, Eurostat (online-datakoodi: tsdcc210) Kasvihuonekaasupäästöt aloittain, 2009 % Energiaan liittyvät Ei energiaan liittyvät Teolliset prosessit Maatalous Jätteet Muut (energiaan liittyvät) Energiatalous Teollisuustuotanto ja rakentaminen Liikenne EU

66 10.7 Päästöjä on onnistuttu osin vähentämään merkittävästi
Itä-Euroopan maiden kasvihuonekaasu- päästöt ovat vähentyneet huomattavasti vuodesta 1990 Talouden rakenneuudistukset johtivat päästöleikkauksiin monissa "uusissa" EU- maissa 1990-luvulla Vuodesta 2000 päästöjä on pyritty vähentämään monin energia- ja ilmastopoliittisin toimin Lähde: Euroopan ympäristökeskus, Eurostat (online-datakoodi: tsdcc100) Kasvihuonekaasupäästöt maittain vuonna 2009 Kioton pöytäkirjan vertailuvuoteen verrattuna % Muutos Kioton vertailuvuoteen verrattuna EU-27 EU-15 Viro Latvia Liettua Bulgaria Romania Unkari Slovakia Puola Tšekki Yhd. kuningaskunta Saksa Ruotsi Belgia Tanska Luxemburg Ranska Suomi Alankomaat Italia Slovenia Itävalta Irlanti Kreikka Portugali Espanja Malta Kypros Tavoite (2008–2012)

67 11 Eurooppa globaalistuvassa maailmassa

68 11.1 Eurooppa johtaa maailmankauppaa
EU on maailman suurin tavaroiden tuoja ja viejä EU:n, Yhdysvaltojen, Kiinan ja Japanin yhdistetty osuus oli noin puolet kaikesta maailmankaupasta vuonna 2010 Kiinasta on tullut maailmanlaajuisesti merkittävä kauppakumppani viime vuosina; se ohitti Yhdysvallat maailman toiseksi suurimpana viejänä vuonna 2007 Lähde: Eurostat (online-datakoodi: ext_lt_introle) Osuus maailmankaupan tuonnista ja viennistä, 2010 % EU-27 Yhdysvallat Kiina (ei Hongkong) Japani Muut Tuonti Vienti

69 11.2 Kiinasta on tulossa merkittävä kauppakumppani
Yhdysvaltojen suhteellinen merkitys EU:n kauppakumppanina on pienentynyt viime vuosina EU:n kauppa Kiinan kanssa on yli nelinkertaistunut vuodesta 1999 EU:hun tuodaan eniten tavaraa Aasiasta; Afrikan ja Latinalaisen Amerikan osuus tuonnista on edelleen alhainen Lähde: Eurostat (online-datakoodi: ext_lt_maineu) Tuonti EU:n ulkopuolelta kauppakumppaneittain % tuonnista tulee Aasiasta Kiina (ei Hongkong) Aasia (ei Kiina ja Japani) Japani Yhdysvallat Venäjä Eurooppa, muu kuin EU-27 Afrikka Latinalainen Amerikka Muu maailma

70 11.3 Energian tuonti EU:hun lisääntyy
63 % EU:n tuonnista on teollisuustuotteita (koneita ja ajoneuvoja, kemikaaleja ym.) Alkutuotteiden tuonti on kuitenkin lisääntymässä Energiatuotteita tuotiin vuonna 2010 neljä kertaa enemmän kuin vuonna 1999 Lähde: Eurostat (online-datakoodi: ext_lt_intratrd) Tuonti EU:n ulkopuolelta tuoteryhmittäin % tuonnista oli teollisuus- tuotteita Kemikaalit Koneet ja ajoneuvot Muut teollisuustuotteet Energia Elintarvikkeet ja juomat Raaka-aineet Muualle luokittelemattomat tuotteet

71 11.4 Tuonti kehittyvistä maista lisääntyy
Tuonti kehittyvistä maista EU:hun on lähes kolminkertaistunut vuodesta 1999 Kokonaistuonti EU:hun on "vain" kaksinkertaistunut Lähes puolet kaikesta EU:n tuonnista vuonna tuli kehittyvistä maista (mm. Kiinasta) Lähde: Eurostat (online-datakoodi: tsdgp210, tet00038) EU:n tuonti kehittyvistä maista, EU-27 Ylemmän keskitulotason maat Tuloryhmittäin, miljardia euroa (nykyhintoina) Muut alhaisen tulotason maat Alemman keskitulotason maat Vähiten kehittyneet Kiina (ml. Hongkong) DAC-maat DAC-maat (ei Kiina) Kokonaistuonti EU:hun Osuus kaikesta tuonnista EU:hun (%)

72 11.5 Tuonti vähiten kehittyneistä maista on edelleen vähäistä
Kaikkein vähiten kehittyneissä maissa asuu noin 12 % maailman väestöstä, mutta niiden BKT:n osuus koko maailman BKT:stä on alle 2 % ja osuus maailmankaupasta vain 1 % EU:hun tuotiin vuonna tavaraa yhteensä 1 500 miljardin euron arvosta; vähiten kehittyneiden maiden osuus tästä oli vain 22 miljardia euroa Lähde: Eurostat (online-datakoodi: tsdgp210, tet00038) Vähiten kehittyneistä maista tulevan tuonnin osuus kaikesta EU:hun tulevasta tuonnista, EU-27 %

73 11.6 Energiatuotteiden tuonti vähiten kehittyneiltä alueilta on lisääntymässä
Puolet vähiten kehittyneistä maista tulevasta tuonnista vuonna oli teollisuustuotteita, toinen puoli alkutuotteita EU:n "Kaikki paitsi aseet" -asetuksen nojalla vähiten kehittyneistä maista voidaan tuoda EU:hun tulleitta kaikkia tuotteita paitsi aseita ja ammuksia Lähde: Eurostat (online-datakoodi: tsdgp230) Vähiten kehittyneistä maista tuleva tuonti tuoteryhmittäin, EU-27 Miljardia euroa (nykyhintoina) Teollisuustuotteet Poltto- ja voiteluöljyt sekä muut vastaavat Elintarvikkeet, juomat ja tupakka Raaka-aineet

74 11.7 EU vähentää maataloustukia
Kaupan esteet vaikeuttavat kehitysmaiden mahdollisuuksia saada tuotteitaan EU:n markkinoille EU on asteittain vähentänyt kauppaa vääristäviä maataloustukia vuodesta 1995 EU:n maataloustukien määrät laskevat jatkuvasti WTO:n maataloussopimuksessa sallituista tuen enimmäismääristä Lähde: Euroopan komission yksiköt, Maailman terveysjärjestö (WTO), Eurostat (online-datakoodi: tsdgp240) Maatalouden kokonaistuki, EU-27 Miljardia euroa Kokonaistuen sallittu enimmäismäärä

75 12 Noudattaako Eurooppa kansainvälisiä sitoumuksiaan?

76 12.1 Mistä EU:n taloudellinen tuki on lähtöisin?
Kehitysmaihin suuntautuvat rahavirrat muodostuvat ensi sijassa julkisesta kehitysavusta ja yksityisistä rahavirroista EU:sta kehitysmaihin suuntautuva rahoitus on nelinkertaistunut 20 viime vuoden aikana Julkisen kehitysavun määrä on lisääntynyt jatkuvasti, mutta yksityisten rahavirtojen määrä on vaihdellut eri vuosina Lähde: OECD, Eurostat (online-datakoodi: tsdgp310) Kehitysmaihin suuntautuva rahoitus lajeittain, EU-15 Miljardia euroa (nykyhintoina) Muu julkinen rahoitus Kansalaisjärjestöjen avustukset Yksityinen rahoitus Julkinen kehitysapu

77 12.2 EU on maailman suurin kehitysavun antaja
EU antaa enemmän tukea kehitysmaille kuin muut kehittyneet maat Kaikkien avun antajien tuki kehitysmaille on lisääntynyt vuodesta 1990 Kehitysmaihin suuntautuvan rahoituksen kokonaismäärä oli vuonna ,5 kertaa suurempi kuin vuonna 1990 Lähde: OECD, Eurostat (online-datakoodi: tsdgp310) Kehitysmaihin suuntautuva rahoitus rahoittajittain Miljardia euroa (nykyhintoina) Japani Kanada Muut rahoittajat Yhdysvallat EU-15

78 12.3 Kehitysavussa on kuitenkin edelleen parannettavaa
EU on sitoutunut YK:n tavoitteeseen, jonka mukaan 0,7 % BKTL:stä olisi suunnattava julkiseen kehitysapuun vuonna 2015; vuoden välitavoite oli 0,56 % Vuoden 2010 tavoitetta ei ole saavutettu EU:ssa Viisi Euroopan maata ylitti YK:n 0,7 %:n tavoitteen jo vuonna 2010 Lähde: OECD, Eurostat (online-datakoodi: tsdgp100) Julkinen kehitysapu, EU-27 % bruttokansantulosta (nykyhintoina) EU-27:n tavoite EU-27 YK:n tavoite

79 12.4 Eri EU-maiden tuki vaihtelee suuresti
Lähde: OECD, Eurostat (online-datakoodi: tsdgp100) Julkinen kehitysapu maittain % bruttokansantulosta (nykyhintoina) Viro Latvia Liettua Bulgaria Romania Unkari Slovakia Puola Tšekki Yhdistynyt kuningaskunta Saksa Ruotsi Belgia Tanska Luxemburg Ranska Suomi Alankomaat Italia Slovenia Itävalta Irlanti Portugali Espanja Malta Kypros EU-27 Kreikka Sveitsi Norja Islanti Turkki EU-15

80 12.5 Julkinen kehitysapu on kaksinkertaistunut vuodesta 1990
Koko maailman eri maiden antaman julkisen kehitysavun määrä on kaksinkertaistunut 20 vuodessa Suurimmat tuen antajat ovat EU, Yhdysvallat ja monenväliset elimet (mm. YK:n järjestöt) Lähde: OECD, Eurostat (online-datakoodi: tsdgp100) Julkinen kehitysapu rahoittajittain Miljardia euroa (nykyhintoina) EU-15 Japani EU:n toimielimet Monenväliset rahoittajat Muut rahoittajat Yhdysvallat

81 12.6 Julkinen tuki on vakaata
Julkisen kehitysavun osuus alhaisen tulotason maihin suuntautuvasta rahoituksesta on suurempi kuin ulkomaisten suorien sijoitusten Yli puolet EU:n julkisesta kehitysavusta suuntautuu alhaisen tulotason maihin Julkinen kehitysapu alhaisen tulotason maihin oli noin 11 miljardia euroa vuonna 2009, suorat ulkoimaiset investoinnit "vain" 1,7 miljardia euroa Lähde: OECD, Eurostat (online-datakoodi: tsdgp320, tsdgp330) Alhaisen tulotason maihin suuntautuvan rahoituksen osuudet % maakohtaisesta julkisesta kehitysavusta Julkisen kehitysavun osuus, EU-15 Ulkomaisten suorien sijoitusten osuus, DAC:n EU-jäsenet

82 12.7 Avun antajien ja saajien välinen kuilu
EU:n julkinen kehitysapu oli 107 euroa EU- kansalaista kohden Vastaanottajamaiden väestömäärä oli suurempi, joten vastaanotetun tuen määrä henkeä kohden laskettuna oli noin yhdeksän euroa EU:n apu EU-kansalaista kohden on kasvanut vuodesta 2005, mutta kehitysmaissa henkeä kohden vastaanotettu määrä ei ole kasvanut vastaavasti Lähde: OECD, Eurostat (online-datakoodi: tsdgp520) Julkinen kehitysapu henkeä kohden antaja- ja vastaanottajamaissa Euroa henkeä kohden (nykyhintoina) EU DAC-maat

83 13 Yhteiskunta ikääntyy – lapsia syntyy entistä vähemmän

84 13.1 Maailman väkiluku kasvaa edelleen
Maailman väkiluvun odotetaan nelinkertaistuvan vuoteen 2100 mennessä vuoden 1950 tasoon verrattuna; 10 miljardin ihmisen määrä ylittyy noin vuonna 2080 Väestönkasvu on suurinta Aasiassa ja Afrikassa Euroopan väestö kasvaa vain noin 20 % vuoden 1950 lukemista Lähde: YK:n pääsihteeristön taloudellisten ja sosiaalisten asiain osaston väestöjaosto, World Population Prospects: The 2010 Revision Maailman väestönkasvu ja sen ennusteet Miljardia ihmistä Oseania Pohjois-Amerikka Eurooppa Latinalainen Amerikka ja Karibianmeren alue Aasia Afrikka

85 13.2 Eurooppalaisten osuus koko maailman väestöstä pienenee
Maailman väestön koostumuksen odotetaan vuonna olevan varsin erilainen kuin vuonna 1950 Afrikan väestön odotetaan kasvavan räjähdysmäisesti 3,6 miljardiin niin, että sen osuus on 35 % koko maailman väestöstä vuonna 2100 Euroopan osuus koko maailman väestöstä tämän vuosisadan lopussa on alle 10 % Lähde: YK:n pääsihteeristön taloudellisten ja sosiaalisten asiain osaston väestöjaosto, World Population Prospects: The 2010 Revision Eri maanosien osuudet maailman väestöstä % Oseania Pohjois-Amerikka Latinalainen Amerikka ja Karibianmeren alue Eurooppa Afrikka Aasia

86 13.3 EU:n väestö ei kasva – syntyvyysluvut ovat liian alhaiset
Jotta EU:n väestön määrä pysyisi nykyisellä tasollaan, jokaisen naisen olisi synnytettävä keskimäärin 2,1 lasta EU:n syntyvyysluvut ovat nousseet jonkin verran, mutta ei riittävästi, jotta väestön määrä pysyisi vakaana Euroopan maista vain Islannissa syntyvyysluvut ovat yli korvaavan tason Lähde: Eurostat (online-datakoodi: tsdde220) Kokonaishedelmällisyysluku, EU-27 Lapsia/nainen Korvaava taso

87 13.4 Eurooppalaiset elävät aiempaa vanhemmiksi
Lähde: Eurostat (online-datakoodi: tsdph100) Elinajan odote syntymähetkellä sukupuolittain, EU-27 Vuotta Miehet Naiset Vuonna 2009 EU:ssa syntynyt tyttö voi odottaa elävänsä keskimäärin 83- vuotiaaksi; poikien vastaava luku on 77 vuotta Elinajanodote kasvaa EU:ssa: ihmiset elävät aiempaa vanhemmiksi EU:n väestömäärä kasvaa tämän vuoksi edelleen, mutta lasku alkaa pian

88 13.5 EU:hun muuttaa enemmän ihmisiä kuin sieltä muuttaa pois
Nettomuutolla tarkoitetaan maahanmuuton ja maastamuuton eroa EU:hun on viimeisten 20 vuoden aikana muuttanut jatkuvasti väkeä Arvioiden mukaan nettomuuttovoitto on EU:n väestönkasvun ainoa tekijä vuodesta 2015 Lähde: Eurostat (online-datakoodi: tsdde230); Huom: sarjassa katkos v. 1998 Yleinen nettomaahanmuutto mukautettuna, EU-27 1 000 henkilöä kohden

89 13.6 Euroopan väestön kuva muuttuu
EU:n väestönkasvun odotetaan vuonna olevan noin 15 miljoonaa henkeä (3 %) Noin puolessa EU- maista (lähinnä Itä- Euroopan maissa) väestön määrä pienenee Lähde: Eurostat (online-datakoodi: tps00002) Arvioitu väestömuutos 2010–2060 maittain % Viro Latvia Liettua Bulgaria Romania Unkari Slovakia Puola Tšekki Yhdistynyt kuningaskunta Saksa Ruotsi Belgia Tanska Luxemburg Ranska Suomi Alankomaat Italia Slovenia Itävalta Irlanti Portugali Espanja Malta Kypros EU-27 Kreikka Sveitsi Norja Islanti Liechtenstein

90 13.7 EU:n väkimäärän arvioidaan olevan suurimmillaan vuonna 2040
EU:n väestönkasvu ei ole jatkuvaa EU:n väestön odotetaan kasvavan vuoteen asti ja tämän jälkeen asteittain laskevan 517 miljoonaan vuonna 2060 Vuodesta nettomuutto ei enää tasapainota väestön luonnollista vähenemistä, jonka odotetaan alkavan vuonna 2015 Lähde: Eurostat (online-datakoodi: tps00002) Arvioitu väestömuutos, EU-27 Miljoonaa henkeä

91 13.8 Ikääntyvä väestö EU:n väestö ikääntyy, koska ihmiset elävät aiempaa pidempään ja syntyvyys vähenee EU:n väestön mediaani-iän odotetaan nousevan 41 vuodesta vuonna vuoteen vuonna 2060 Vuonna 2060 yli 65- vuotiaiden osuus EU:n väestöstä on noin 30 % Lähde: Eurostat (online-datakoodi: demo_pjangroup, proj_10c2150p) Väestörakenne ikäryhmittäin ja sukupuolittain, EU-27 % koko väestöstä Miehet (2010) Naiset (2010) Miehet (2060) Naiset (2060) 85 vuotta tai enemmän 80–84 vuotta 75–79 vuotta 70–74 vuotta 65–69 vuotta 60–64 vuotta 55–59 vuotta 50–54 vuotta 45–49 vuotta 40–44 vuotta 35–39 vuotta 30–34 vuotta 25–29 vuotta 20–24 vuotta 15–19 vuotta Alle 5 vuotta 5–9 vuotta 10–14 vuotta

92 14 Onko vihreä kasvu ratkaisu?

93 14.1 Luonnonvarojen käyttö EU:ssa
Puolet EU:ssa käytetyistä materiaaleista on mineraaleja Materiaalien käyttö seuraa läheisesti talouden suhdannekiertoa Lähde: Eurostat (online-datakoodi: tsdpc230) Luonnonvarojen kokonaiskulutus lajeittain, EU-27 Miljoonaa tonnia Fossiiliset energiamateriaalit Ei-metalliset mineraalit Metallimalmit (raakamalmit) Biomassa

94 14.2 EU:n raaka-aineiden kysyntä edellyttää tuontia
Suurin osa EU:ssa käytettävistä materiaaleista myös tuotetaan EU:ssa Tuonnin merkitys lisääntyy kuitenkin jatkuvasti Tuonti, vienti ja kotimainen talteenotto ovat kaikki vähentyneet talouskriisin aikana Lähde: Eurostat (online-datakoodi: tsdpc220) Luonnonvarojen kokonaiskulutuksen koostumus, EU-27 Miljoonaa tonnia Luonnonvarojen kokonaiskulutus Kotimainen talteenotto Tuonti Vienti

95 14.3 Materiaalien käyttö henkeä kohden väheni huomattavasti talouskriisin aikana
Vuonna 2007 jokainen EU- kansalainen kulutti teoriassa noin 17 tonnia materiaaleja vuodessa – 45 kiloa päivässä Talouskriisin vuoksi materiaalien käyttö väheni alle 15 tonnin henkeä kohden vuonna 2009 Lähde: Eurostat (online-datakoodi: tsdpc220, demo_gind) Luonnonvarojen kokonaiskulutus henkeä kohden, EU-27 Tonnia/henkilö

96 14.4 Luonnonvarojen käyttö vaihtelee EU-maittain
Lähde: Eurostat (online-datakoodi: tsdpc220, demo_gind) Luonnonvarojen kokonaiskulutus henkeä kohden Tonnia/henkilö Viro Latvia Liettua Bulgaria Romania Unkari Slovakia Puola Tšekki Yhdistynyt kuningaskunta Saksa Ruotsi Belgia Tanska Luxemburg Ranska Suomi Alankomaat Italia Slovenia Itävalta Irlanti Portugali Espanja Kypros EU-27 Kreikka Sveitsi Norja Malta Turkki Kroatia 2000 2009

97 14.5 Tuottavuus ja tehokkuus vaikuttavat paranevan
Lähde: Eurostat (online-datakoodi: tsdpc100, tsdec360, tsdtr250, tsdcc210, nama_gdp_k) Luonnonvarojen tuottavuuden ja energiaintensiteetin muutokset, EU-27 Talouden energiaintensiteetti Öljykiloekvivalenttia 1 000 euroa kohti Talouden kasvihuonekaasupäästöintensiteetti Kg CO2-ekvivalenttia euroa kohti Luonnonvarojen tuottavuus Euroa/kg Liikenteen energiaintensiteetti Luonnonvarojen tuottavuus on kasvanut vuodesta Tällä tarkoitetaan sitä, että samasta raaka- ainemäärästä saatiin suurempi määrä euroja Samalla taloudessa käytettävän energian tarve on vähentynyt. Euroa kohden on nyt entistä vähemmän kasvihuonekaasupäästöjä Nämä yksinkertaiset suhdeluvut eivät kuitenkaan kerro koko totuutta

98 14.6 Tuottavuus ja tehokkuus eivät lisäännykään BKT:n tahtia
Lähde: Eurostat (online-datakoodi: tsdpc100, tsdpc230, nama_gdp_k, tsdec360, tsdcc320, tsdtr100, tsdtr250, sdcc210) Luonnonvarojen tuottavuus ja energiatehokkuus Indeksi 2000 = 100 Luonnonvarojen tuottavuus BKT (deflatoitu) Luonnonvarojen kokonaiskulutus Energian kotimainen kokonaiskulutus Energiaintensiteetti Kasvihuonekaasupäästöt Kasvihuonekaasupäästö-intensiteetti Liikenteen energiankulutus/BKT Liikenteen energiankulutus Kasvihuonekaasupäästö- intensiteetti Liikenteen energiatehokkuus

99 14.7 T&k-menot eivät ole lisääntyneet riittävästi
Lähde: Eurostat (online-datakoodi: tsdec320) Tutkimus- ja kehitystoimintaan osoitetut menot yhteensä % BKT:stä Viro Latvia Liettua Bulgaria Romania Unkari Slovakia Puola Tšekki Yhdistynyt kuningaskunta Saksa Ruotsi Belgia Tanska Luxemburg Ranska Suomi Alankomaat Italia Slovenia Itävalta Irlanti Portugali Espanja Malta Kypros EU-27 Kreikka Norja Sveitsi Islanti Turkki Kroatia