Aimo Ryynänen Pyhäjoen kunnan valtuustoseminaari 18.9.2013 AR/2013 1.

Esitys aiheesta: "Aimo Ryynänen Pyhäjoen kunnan valtuustoseminaari 18.9.2013 AR/2013 1."— Esityksen transkriptio:

1 Aimo Ryynänen Pyhäjoen kunnan valtuustoseminaari 18.9.2013 AR/2013 1

2  Nykytilan tausta  Kunnan olemassaolon suoja ja itsehallinto  Kuntarakennelain ongelmakysymykset  Kansanvaltaisuusperiaatteen huomioon ottaminen kuntarakenneuudistuksessa  Maan hallinnon kokonaisrakenne perustuslaissa  Kuntauudistuksen muut tulevat osat  SOTE-uudistus AR/20132

3  Vapaakuntakokeilu 1989 – 1996  Normienpurkuhanke 1989  Valtionosuusuudistus 1992  Kuntainliitoista kuntayhtymät 1992  Kuntalaki 1995  Perusoikeusuudistus 1995  Peruspalveluohjelmamenettely  Kunta- ja palvelurakenneuudistus 2006 - 2012  Normitalkoot 2009 AR/20133

4  Organisaatiovapaus (Vapaakuntakokeilu, paikallisen itsehallinnon peruskirja 1991, valtionosuusuudistus 1993 ja Kuntalaki 1995)  Palvelujen tuottamisvapaus (olennaista ei se miten palvelut tuotetaan, vaan se että ne on saatavissa)  Yhteistoiminnan vapaus (kunnat sopimusten herroja) 1993: kuntainliitoista kuntayhtymät ja Kuntalaki 1995  Alistusvelvollisuuden poisto AR/20134

5  1995 perusoikeusuudistus  Esim. perustuslain 19 §: Julkisen vallan on turvattava, sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään, jokaiselle riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut ja edistettävä väestön terveyttä.  Säädöspohjan kehitykseen ovat vaikuttaneet vuonna 1995 tapahtunut Suomen liittyminen Euroopan Unioniin ja vuonna 2000 voimaan tullut perustuslakiuudistus.  Myös 1990-luvun valtionosuusuudistuksella voi ajatella olevan osuutta asiaan: kun resurssiohjaus löyhentyi, sitä osin korvattiin normiohjauksella. AR/20135

6  Perusoikeusuudistuksen valmistelun yhteydessä paalutettu periaate  HE 309/1993 vp.: ”Ehdotus lähtee siitä, että kunnille perusoikeusuudistuksesta mahdollisesti aiheutuvista uusista tehtävistä ja velvoitteista on säädettävä lailla. Tehtävistä säädettäessä on myös huolehdittava siitä, että kunnilla on tosiasialliset edellytykset suoriutua tehtävistään.” AR/20136

7 Alijäämän kattamisvelvollisuus Valtio määrää tuloperustan Valtio määrää tehtävät  Kunnallisen itsehallinnon perusidea: paikallisen väestön oikeus päättää paikallisista asioista asukkaiden edun mukaisesti  Arkitodellisuus: itsehallinto kovertunut toimimiseksi valtion pitkänä kätenä AR/20137

8  Euroopan neuvoston Ruotsin kunta- ja aluedemokratiaa koskeva suositus nro 163 (2005)  Siinä pidetään valitettavana tendenssiä, jonka mukaisesti annetaan yhä enemmän yksityiskohtaista valtiollista sääntelyä kunnallisasioissa. Tätä pidetään valtion sekaantumisena kunnallisiin asioihin. ”Oikeuksia” luovan lainsäädännön lisääminen ei toteuta oikeaa tasapainoa kansalaisten oikeuksien ja kuntien velvoitteiden välille, jotta palvelut voitaisiin tarjota paikallisyhteisön tarvekokonaisuus huomioon ottaen.  Yksityiskohtainen sekaantuminen kuntien asioihin on itsehallintoperiaatteen vastaista. AR/20138

9  14 kap. Kommunerna  3 § En inskränkning i den kommunala självstyrelsen bör inte gå utöver vad som är nödvändigt med hänsyn till de ändamål som har föranlett den. Lag (2010:1408). AR/20139

10  ”Kunnan toimivaltaa ja omaisuutta eivät suojaa erityiset perustuslain säännökset. - - - Mutta säännöksen estämättä kunnan tehtäväpiiri voidaan supistaa niinkin pieneksi, että sen käytännöllinen merkitys paikallisten hallintotehtävien hoitajana lakkaa.”  Kuuskoski – Hannus: Kunnallislaki 1965 AR/201310

11  Subsidiariteetti  Kansalais- läheisyys  Regionalismi  Federalismi  Oikeusvaltio AR/201311

12  ”Paikallinen itsehallinto tarkoittaa paikallisviranomaisten oikeutta ja kelpoisuutta säännellä ja hoitaa lain nojalla huomattavaa osaa julkisista asioista omalla vastuullaan ja paikallisen väestön etujen mukaisesti.”  3 artiklan 1. kappale AR/201312

13 AR/201313  Ison-Britannian pääministeri maan kuntien edustajille: ”if you are unwilling or unable to work to the modern agenda, then the Government will have to look to other partners to take on your role”.  Huomautus tästä Euroopan neuvostolta: ks. Recommendation 49 (1998) on the situation of local and regional democracy in the United-Kingdom

14 AR/201314  Ruotsi: All offentlig makt i Sverige utgår från folket. Den svenska folkstyrelsen bygger på fri åsiktsbildning och på allmän och lika rösträtt. Den förverkligas genom ett representativt och parlamentariskt statsskick och genom kommunal självstyrelse. (RF 1 kap 1 §)  Suomi: Kansanvaltaisuus ja oikeusvaltioperiaate. Valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle, jota edustaa valtiopäiville kokoontunut eduskunta. (PL 2.1 §)

15  Tehokkaan teknokraattisesti ylhäältä hallinnoitu valtio ja siihen kuuluvat suuret keinotekoiset kuntayksiköt vai ”ihmisen mittaiset”, pitkään historialliseen jatkuvuuteen, omaan vahvaan paikallisidentiteettiin ja aktiiviseen kansalaisyhteiskuntaan nojaavat kunnat?  Valinta tehty jo ns. paras-hankkeessa  Eli: onko kansalaisten itsehallintoidea ja - ideologia menneen haaveilua? AR/201315

16  KuntaL 1.3 §  Toiminnastaan, politiikastaan  Omasta edunvalvonnasta  Maankäytön suunnittelusta  Lupajärjestelmästä  Omasta tulopohjasta  Sosiaali- ja terveyspolitiikasta  Opetuksesta, kulttuurista  Päivähoidosta  Investoinneista, rakentamisesta  Yleisen toimialan mukaan muustakin AR/201316

17 AR/201317 Kuntarakennelaki Voimaan 1.7.2013 Kunnille säädetty velvollisuus selvittää kuntajaon muuttamisen edellytykset, koskee käytännössä kaikkia Manner-Suomen kuntia Yhdistymisen taloudellinen tuki viimeistään 2017 voimaan tuleville liitoksille Pääosin kuntajakolain säännökset kuntajaon muuttamisesta säilyivät ennallaan

18 AR/201318 Selvitysvelvollisuus Kunnan tulee selvittää kuntajaon muuttamisen edellytykset muiden selvitysalueen kuntien kanssa Selvitysvelvollisuus koskee käytännössä kaikkia Manner-Suomen kuntia »kunnilla, joihin soveltuu jokin selvitysperuste »Muidenkin kuntien, jos muuten ei ole saavutettavissa riittävää toiminnallista kokonaisuutta ja ulkopuolelle jäävät kunnat, jos muodostavat toiminnallisen kokonaisuuden jonkin toisen kunnan kanssa Kunta voi osallistua selvitykseen useammalla selvitysalueella

19 AR/201319 Selvitysvelvollisuus Selvityksen vähimmäissisältö 1)Suunnitelma hallinnon ja palvelujen järjestämisestä ja palvelujen tuottamisesta selvitysalueella 2)Selvitys yhdistymisen vaikutuksista kuntien yhteistoimintaan 3)Selvitys taloudellisesta tilanteesta 4)Arvio asukkaiden osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksien sekä lähidemokratian toteutumisesta 5)Yksityiskohtainen arvio kuntien yhdistymisen eduista ja haitoista 6)Kielellisten oikeuksien toteutuminen kaksikielisissä kunnissa ja saamelaisten kotiseutualueella Selvitys tehdään muodostettavan kunnan näkökulmasta Kunnat voivat halutessaan tehdä myös laajempia selvityksiä

20  Rakennelain 18 §:n 3 momentin mukaan valtioneuvosto voi päättää 16 a §:ssä tarkoitetusta kuntajakoselvittäjän esityksestä erityisen vaikeassa taloudellisessa asemassa olevaa kuntaa koskevasta kuntajaon muuttamista muutoksen kohteena olevan kunnan tai kuntien valtuustojen vastustuksesta huolimatta, jos muutos on tarpeen erityisen vaikeassa taloudellisessa asemassa olevan kunnan asukkaiden lakisääteisten palvelujen turvaamiseksi ja 4 §:ssä säädetyt kuntajaon muuttamisen edellytykset täyttyvät.  Mahdollistaisi valtioneuvostolle toimivallan myös sellaista kuntaa koskevaan liitospäätökseen, jonka talous on kunnossa.  Mahdollistaisi kuntajaon muuttamisen edellytysten (...”jos muutos on tarpeen…”) yksityiskohtaisen määrittämisen valtioneuvostolle, mikä on siten vastoin PL 122 §:n säännöstä. AR/201320

21 ”Lisäksi selvityksessä on pyrittävä saamaan aikaan sellainen kuntajaon muutos, johon kaikki muutoksen kohteena olevat kunnat voivat suostua.” AR/201321

22  Peruskysymys on, onko syntyvissä uusissa, usein maakunnankin kokoisissa kunnissa edellytyksiä kunnan asukkaiden itsehallinnon toteutumiseen siten, että kunnan asukkailla on tosiasialliset vaikuttamisen mahdollisuudet ja myös edellytykset siihen.  Asukkaiden itsehallintoperiaatteen tilalle voi hyvin olla tulossa virkamieshallintopainotteisuus.  Tätä kehitystä korvaavia osallistumisen ja vaikuttamisen keinoja ei juuri ole kyetty aikaansaamaan. AR/201322

23  PL 121 §:n 4 momentin mukaan itsehallinnosta kuntia suuremmilla hallintoalueilla säädetään lailla.  Ehdotettu sääntely jättää kyseisen perustuslain kohdan huomiotta.  Tässä valossa nyt tavoiteltava hallintorakenne, jossa kunta paikallisyhteisönä muuttuisi tosiasiallisesti Hallitusmuodossa ja Perustuslaissa tarkoitetuksi kuntia laajempaa aluetta kattavaksi yksiköksi, on ristiriidassa PL 121 §:n 4 momentin kanssa. AR/201323

24  Miten erotteluja kuntien kesken oikeudessa palvelujen järjestämiseen voi perustella sosiaali- ja terveyspalvelujen saatavuudella?  Vastuukunnan toimintaa ja päätöksentekoa koskeva lainsäädäntö on täysin avoin ja se tullee ratkaistuksi vasta kuntalain perusuudistuksen yhteydessä.  Miten kunnat voivat lainsäädännöllisten ratkaisujen ollessa avoimia jo nyt ryhtyä valmistelemaan kiireellisellä aikataululla uutta organisaatiota?  Kaavaillun mittavan uudistuksen erilaisista vaikutuksista, muun ohella taloussuhteiden kannalta, ei ole vielä minkäänlaisia selvityksiä. AR/201324

25 AR/201325

26  Näin mittavan yhteiskunnallisen uudistuksen valmistelu edellyttäisi laajapohjaista valmistelua  Kunnan ja valtion välinen tehtäväjako ja rahoitus avoimia  Kuntalaki ja kunnan tehtävien mahdollinen uudelleenmäärittely avoimia  Kokeiluja kaavailtu AR/201326

27  Valtiovarainministeriö: kuntien tulee käynnistää neuvottelut kuntajakoselvityksistä heti kuntarakennelain tultua voimaan heinäkuun 2013 alussa ja ilmoittaa ministeriölle 30.11. mennessä, keiden kuntien kanssa liitoksia selvitetään.  Perustuslakivaliokunta katsoi kuitenkin lausunnossaan, että ilmoitusvelvollisuus ei voi olla sitova, sillä kunnilla ei ole tämän vuoden marraskuun lopulla vielä riittävää tietoa sote- järjestämislain ratkaisuista.  Mahdollista nyt vain ilmoittaa, että tarkemmin kunta ilmoittaa kantansa sote-lain selvittyä AR/201327

28  ”Ilmoitusvelvollisuus ei saadun selvityksen mukaan kuitenkaan tarkoita, että kuntien ilmoitusten ja lopullisten selvitysten tulisi välttämättä koskea samaa aluetta, joten kunta voisi siten halutessaan myös muuttaa tekemäänsä päätöstä ilmoituksen tekemisen jälkeen. Kuntien ilmoitusten johdosta ministeriössä ei tehdä mitään velvoittavaa päätöstä. Tällaisen ilmoitusvelvollisuuden säätämisellä ei valiokunnan näkemyksen mukaan ole oikeudellista merkitystä itse selvitysprosesseihin eikä säännös siten näyttäisi olevan välttämätön.” AR/201328

29  Valtuuston päätösvallan ala  Kunnan johtaminen (pää- tai osa-aikaiset puheenjohtajat)  Vaalikelpoisuussäännökset (esim. kunnan palveluksessa olevien mahdollinen rajaaminen)  Suora demokratia, kunnanosahallinto, kansanäänestys  Äänioikeusikärajan laskeminen 16 vuoteen  Rahoitusperiaatteen toteutuminen AR/201329

30 Perusoppikirja luottamushenkilölle Kunnan aseman ymmärtämiseksi AR/201330