Kehittämistyön onnistumiset Sosiaalialan kehittämishankkeen loppuseminaari Tampere 7.11.2007 Kristiina Laiho Pikassos Oy.

Esitys aiheesta: "Kehittämistyön onnistumiset Sosiaalialan kehittämishankkeen loppuseminaari Tampere 7.11.2007 Kristiina Laiho Pikassos Oy."— Esityksen transkriptio:

1 Kehittämistyön onnistumiset Sosiaalialan kehittämishankkeen loppuseminaari Tampere 7.11.2007 Kristiina Laiho Pikassos Oy

2 Kolme näkökulmaa Pikassos-alueen arvioinnin (jaosto, asiantuntijatyöryhmät) tulokset: mitä hyvää? mitä parannettavaa?  Kehittämistyön onnistumiset Osaamiskeskuksen rooli ja toiminta  Osaamiskeskuksen onnistumiset Mitä nyt?

3 Lähtökohdat vuonna 2003 Verkostollinen toiminta alkutekijöissään Seudullinen tai alueellinen yhteistyö vähäistä, ei ylimaakunnallista toimintaa  yksittäinen kunta kehittäjänä, yksittäisten työntekijöiden kokemukset kehittämistyöstä? Osaamiskeskustoiminta ehtinyt juuri käynnistyä  ei tietoa tai kokemusta osaamiskeskuksesta toimijana Kehittämistyön jäsentymättömyys – täydennyskoulutus yksilötasolla Työntekijöiden vaihtuvuus, kuntien toimintaresurssit? Valmistautumattomuus Sosiaalialan kehittämishankkeeseen ja erityisesti valtionavustuksiin, sen sijaan kokemukset EU- hankkeista ja järjestöjen sekä yksittäisistä muista rahoituksista –kuntakohtaisuus  käynnistäminen aiheutti nopean hankevalmistelun buumin, joka oli hektistä ja toisaalta vauhdilla voimia liikkeellepanevaa – rauha analysoida ja suunnitella? vauhti ja voima? Kumpi vei voiton?

4 Sosiaalialan kehittämistoiminnan arvioinnin loppuraportti Vahvuudet (Kaakinen, Nieminen, Ohtonen (toim.) 2007) 1.Sosiaalialan osaamiskeskukset ovat vakiinnuttaneet asemansa 2.Kehittämistoiminnan volyymi on hankkeen aikana lisääntynyt merkittävästi 3.Kehittämishankkeille on saatu aikaan paikallisesti ja alueellisesti merkittäviä tuloksia 4.Kehittämistoiminta on nostanut sosiaalialan profiilia ja tehnyt näkyväksi korkeatasoista asiantuntemusta ja osaamista 5.Kehittämistoimintaan on luotu toimivaa infrastruktuuria

5 Kehittämistyön onnistumiset I Se mikä on hyvää ja onnistunutta, voi yhtäaikaisesti tuottaa esteitä ja olla huono asia: jääkö mitään elämään? Itse kehittämistoiminnan lisääntyminen sekä eri toimijoiden yhteistyön lisääntyminen  Hyvä hanke on toiminut seutuyhteistyön kiinteyttäjänä Kun hanke tai osanen siitä saatu pysyväksi toiminnaksi, on myös luotu uusia toimintamalleja, yhtenäistetty työkäytäntöjä. Hankkeiden jatkumot. Kehittämisyksiköt! Valtakunnallisen kehittämistyön ja paikallisen sama suunta Perustyön paikkaaminen ja voimavara, onnistuneet rekrytoinnit Sirpalemaisuudesta kokonaisemmaksi. Ilman valtion rahoitusta kehittämistyö olisi pysähdyksissä. Mukaan vedetty ja imuun saatu paljon kuntia, joskin osa kunnista ei mukana, kehittämisen laaja-alaisuus Konkreettinen hanke vastannut hyvin paikallisiin tarpeisiin Yhteistyön vahvistuminen ja kehittämistyön alueellisen organisoinnin lisääntyminen. Pikassoksen alueella tämä näkyy sekä maakunnallisen yhteistyön tiivistymisenä että maakuntien rajat ylittävän yhteistyön lisääntymisenä.

6 Onnistumiset: esimerkkinä varhaiskasvatus Maakunnalliset varhaiskasvatuksen perusverkostot rakentuneet ja toimineet: –kuntien puheenjohtajien vetämänä, sihteeriys Pikassoksesta –saattamassa eri seutujen kuntaedustajia, muita varhaiskasvatuksen toteuttajia (mm. MLL ja srk) + koulutuksen ja tutkimuksen toimijatahojen edustajia yhteen pohtimaan varhaiskasvatuksen tilannetta ja kehittämishaasteita –nostaneet esille kehittämishanketarpeita, käynnistäneet hankevalmisteluja, seuranneet hankeprosessien toteutusta –tarjonneet foorumin yhteiselle alueelliselle varhaiskasvatuskeskustelulle, toimintakäytänteiden vaihtamiselle, tutkimusaiheiden esiin nostamiselle, täydennyskoulutustarpeiden pohtimiselle jne. –tarjonnut parhaimmillaan (aktiivisimmille) jäsenilleen vertaistukea –olleet osaamiskeskustyön näkökulmasta oleellisia suunnittelijan työn perusverkostoja –jatkavat kokoontumisiaan myös Sosiaalialan kehittämishankkeen päätyttyä

7 Kritiikkiä – mitä parannettavaa? Hankkeiden suunnitteluun ja arviointiin enemmän panostusta <> resurssikysymys, toteutus usein”yhden naisen hankkeena” Liian vähän ehditty levittää ja juurruttaa <> Kun vasta hahmottumassa alueellinen palvelurakenne tai toimintamalli, ei tietoa tai taitoa levittää. Mahtuuko samaan yhden naisen kaksivuotiseen hankkeeseen palvelurakenteen kehittäminen, toimintamalli, koulutukset ja sitten vielä levittäminen ja juurruttaa? Ei riittävästi ylimaakunnallisia hankkeita <> Niiden aika on nyt ja tulevaisuudessa Järjestöjen ohut rooli <>oman markkinoinnin roolin puutettakin, sanoo järjestöedustaja Hankkeiden ylitarjonta ja ”kuivuneet” hankkeet

8 Pikassoksen onnistumiset Koordinointi-tehtävä Kokoava ja yhteistyön Rakentajan rooli, koolle kutsuminen, järjestämisvastuu, koulutuksen ja kehittämisen foorumin koonti, Kehittämistyön asiantuntijuus, maakunnallisuus ja valtakunnallisen tiedon levittäminen Rooli on ollut oikea ; tuuppari ja innostaja, jotta hankehakemus saadaan aikaan, seuraaja, jotta kunnan päätökset tehdään ja hanke etenee. mieliin palauttaja, jotta muistetaan myös mm. arviointi ja tiedonjako..

9 Pikassoksen onnistumiset Verkostoija -koulutus, tutkimus mukaan -jaostot ja sektoriryhmät  Toimintaa ei haluta lopettaa -foorumien järjestäjä -Yliopiston osalta Lastensuojelu Tieto –hanke on ehdoton voitto – ensimmäistä kertaa tutkimus ja kehittäminen voi tulla samaan hankkeeseen (viiden vuoden taival tähän päivään) Luottamuksen rakentaja Alueellinen toimija, joka mandaatin saatuaan luo kehittämisen kulttuuria ja aikaansaanut hankkeita  Osken rooli suoraan suhteessa osallistumisen intensiteettiin ja oskelle annettuun mandaattiin

10 Ajatuksia kehittämistoiminnasta Kehittämisen asiantuntijuus on vielä muotoutumassa, vaikka osaamiskeskusten sanotaankin jo lunastaneen paikkansa. M.Sotarauta (www.sotarauta.info): Uuteen vietteleminen ja toimintavaihtoehtojen lisääminen, ei niiden rajoittaminen, houkutteleminen –sopii oskelle, joka neutraali toimija, ei omien etujen ajaja. Edellyttää luottamusta ja omaa kehittämisosaamista Kehittämisen intuitiivisuus: rakentuu prosessissa, sanallistaminen vaikeatakin, teot puhuvat puolestaan Virkkunen, Engeström, Miettinen (2007): uusien toimintakonseptien kehittäminen. Toimintakonsepti on rakenne, joka mahdollistaa vaikeasti yhteen sovitettavien tavoitteiden toteuttamisen samanaikaisesti. Innovatiivisuus, paikallisuus ja pitkäjänteisyys. Ehdotus sosiaalihuollon kehittämistoiminnan uudeksi toteuttamistavaksi

11 Mitä nyt? ? Kehittämistoiminnan luonne: prosessit, toimintakonseptien kehittäminen alueellisesti ratkottavat vs. työyhteisö/työntekijätason kysymykset ”Ilman valtion rahoitusta olisi koko sosiaalialan kehittäminen pysähdyksissä” ?Rahoituskanavien kartoittaminen ja hyödyntäminen /kehittämistoiminnan turvaaminen Maakunta on nyt alue, jolla kehittämistoimintaa halutaan jatkaa –jaostot työskentelevät ja saaneet luottamuksen, aluejoryn rooli? Verkostojen ylläpito, ei niistä haluta luopua, mutta arvioinnin paikka Peruskysymys: miten työntekijät voivat itse kehittää työtään, on yhtä ajankohtainen kuin hankkeen alussa Opeteltu tekemään yhdessä sektorikohtaisesti, alueellisesti, jopa maakunnallisesti – tätä harjoiteltu ja osataan - Oma haasteensa on opetella terveydenhuollon kanssa