Aluejärjestön nimi 14.12.20141 Länsipohjan Yrittäjät - 10 kunnan alueella Simosta Enontekiölle - n. 1300 jäsenyritystä, - toimisto Kemissä, Valtakatu 5.

Esitys aiheesta: "Aluejärjestön nimi 14.12.20141 Länsipohjan Yrittäjät - 10 kunnan alueella Simosta Enontekiölle - n. 1300 jäsenyritystä, - toimisto Kemissä, Valtakatu 5."— Esityksen transkriptio:

1 Aluejärjestön nimi 14.12.20141 Länsipohjan Yrittäjät - 10 kunnan alueella Simosta Enontekiölle - n. 1300 jäsenyritystä, - toimisto Kemissä, Valtakatu 5 -3 kokoaikaista työntekijää, tj. Martti Kankaanranta, toimistonhoitaja, kirjanpitäjä Eija Heikkinen, kirjanpitäjä/toimistosihteeri Päivi Kukkonen, ja 2 osa-aikaista, projektipäällikkö Seppo Ahola, kansainvälisten asioiden koordinaattori Antti Pietilä - hallitus 21 jäsentä, työvaliokunta 8 jäsentä Puheenjohtaja Paula Aikio-Tallgren, Virvatuli-Valaisimet Oy, Tornio Varapuheenjohtajat: - Pekka Heino, Asianajotoimisto Pekka Heino, Kemi - Jorma Vaara, Veljekset Vaara Oy, Tervola - Petri Pietikäinen, Pietikäisen Saha Oy, Muonio

2 Aluejärjestön nimi 14.12.20142 VAMMAISTEN TYÖNTEKIJÖIDEN TYÖLLISTÄMINEN / VATES (25.8.2011) Kyselyyn saatiin vastaus yhteensä 1528 yrityspäättäjältä. Heistä yritysten ylimpiä päättäjiä oli 56 % (847 henkilöä), sisältäen henkilöstöjohtajia tai –päälliköitä 21 % (313 henkilöä). Vastaajista 40 % ilmoitti, että heidän yritys on työllistänyt vammaisia tai osatyökykyisiä ja vastaavasti taas 43 % ei ole työllistänyt. 40 % vastauksista ilmoitti, että vammaisten tai osatyö- kykyisten työhönottoon oli haettu rahallista tukea. Jotta alentuneen työkyvyn omaava kykenee työhön, 54 %:iin yrityksistä on tehty sopeuttamisia työhön tai työympäristöön.

3 Aluejärjestön nimi 14.12.20143 VAMMAISTEN TYÖNT. Oppisopimus tunnetuin Tunnetuin ja käytetyin eri tukitoimista oli oppisopimuksen koulutuskorvaus (22 %) ja työkokeilu (20 %). Kolmanneksi tunnetuin ja käytetyin oli työharjoittelujakso (15 %). Heikoi- ten tunnettu tukitoimista oli siirtymätyö (92 % ei tuntenut). 63 % vastaajista koki, että nykyiset tukitoimet ovat riittävän kannustavia palkkaamaan työntekijöitä. 25 % vastaajista koki, että nykyiset tukimuodot eivät kannusta palkkaamaan. Vastaajat näkivät, että osatyökykyiset tarvitsevat markkinoijan työpaikoille. Vastaajien mielestä palkkatuettu työllistäminen on sopivin tapa työllistämisen tukemiseen, mutta eniten kokemusta kuitenkin oli oppisopimuksen koulutuskorvauksesta ja työkokeiluista.

4 Aluejärjestön nimi 14.12.20144 VAMMAISTEN TYÖNT. Yksilöllinen palkka Vastaajista 56 % oli sitä mieltä, että paremmin palkkaa- miseen sopisi tapa, jossa yritys räätälöi yksilöllisen työn mukaisen palkan ja työntekijä itse hakee täydentävää sosiaaliturvaa. Kannanottoa tähän kysymykseen perusteltiin avoimilla vastauksilla puolesta ja vastaan. Vastaajista 60 % ei ole epäselvää työehtosopimusten määräysten sitovuus tai soveltaminen tukitoimia tarvitsevien vammaisten henkilöiden työsuhteisiin.

5 Aluejärjestön nimi 14.12.20145 VAMMAISTEN TYÖNT. edistää erilaisuuden ymmärtämistä Parhaiten vastaajien mielestä vammaisia tai osatyökykyisiä henkilöitä kuvaa väittämät: vammaisten ja osatyökykyisten läsnäolo työyhteisössä edistää erilaisuuden ymmärtämistä ja hyväksymistä sekä väittämä avoimilla työmarkkinoilla löytyy työtä myös vammaisille, jos asiaan sitoudutaan.

6 Aluejärjestön nimi 14.12.20146 VAMMAISTEN TYÖNT. barometri 30 % vastaajista on kokemusta vammaisten tai osatyökykyisten palkkaamisesta. Vastauksista 43 % ilmoitti, että uusia työntekijöitä aiotaan palkata vuoden sisällä ja 32 % ilmoitti, että aikoo palkata uusia työntekijöitä, mutta vasta myöhemmin. 20 % vastaajista katsoi, että yritys ei aio palkata uusia työntekijöitä lähivuosina. 36 % vastaajista selvittää mahdollisuuksia vammaisten osatyökykyisten palkkaamiseen ja 28 % ei näe mahdollisuutta palkata. 13 % vastaajista ilmoitti, että työllistää varmasti, jos löytyy oikea henkilö.

7 Aluejärjestön nimi 14.12.20147 TYÖELÄMÄN MUUTOS – YRITTÄJYYS MURROKSESSA MEGATRENDIT (Sitra) Globalisaation 2. vaihe Väestön ikääntyminen IlmastonmuutosTalouskriisi SUOMEN ”MENESTYSMALLI” ON VAKAVASTI UHATTUNA

8 Aluejärjestön nimi 14.12.20148 Elinvoimainen Suomi Yksilöistä lähtevä elinvoima on Suomen kestävän uudistumisen ja menestymisen perusta. Elinvoima kiteyttää kansakunnan potentiaalia samanaikaisesti talouden, yhteiskunnallisen oikeudenmukaisuuden ja yksilön näkökulmasta.

9 Aluejärjestön nimi 14.12.20149 Elinvoima syntyy ihmisestä ja ihmisten välisestä vuorovaikutuksesta Elinvoima on energiaa, ilmenee henkenä ja tuottaa lisäarvoa. Elinvoiman LÄHTEITÄ ovat: -Arvostava ja välittävä vuorovaikutus ihmisten ja yhteisöjen välillä, luottamus, vastuunantaminen ja – kantaminen -Merkityksellinen työ ja tekeminen, mahdollisuus vaikuttaa -Moninaisuus, erilaisten näkökulmien luova jännite -Tulevaisuudenkuvat, toiveet, unelmat Työn murros - Elinkeinorakenteen murros -Julkisen sektorin murros -Hyvinvointikäsityksen murros- Ihmis-/yksilö –käsityksen murros -Hyvinvointi – Yrittäjyys - Johtaminen

10 Aluejärjestön nimi 14.12.201410 Kohti Elinvoimaista Suomea: Hyvinvoinnin suunta ja tulevaisuuden kuvia IHMINEN HYVINVOINNIN KESKIÖÖN - MEISTÄ JOKAINEN TARVITSEE MERKITYKSELLISTÄ TEKEMISTÄ Palvelurakenteet ja pelisäännöt mahdollistajiksi Yksilön oikeudet, mahdollisuudet ja vastuu

11 Aluejärjestön nimi 14.12.201411 Kohti Elinvoimaista Suomea: Johtamisen suunta ja tulevaisuuden kuvia LUOTTAMUSJOHTAMINEN ON TAITOLAJI Hierarkiasta verkostoihin Työntekijästä yrittäjäksi Kontrollista luottamukseen Tietämisestä mahdollistamiseen = Verkostoyhteiskunnassa osaaminen on toisentyyppistä kuin teollisessa yhteiskunnassa. Sen ytimessä on ihmisten johtaminen ja luottamuksen rakentamisen kyvyt. Se perustuu entistä enemmän olemassa olevien ratkaisujen kysein- alaistamiseen ja uusien innovaatioiden luomiseen (Sanoja ja Tekoja)

12 Aluejärjestön nimi 14.12.201412 World Report on Disability ”Vammaisten nostaminen tuottaviksi yhteiskunnan jäseniksi on nähtävä myös kannattavaksi sijoitukseksi. Meihin sijoittaminen tuottaa voittoa 20 vuoden aika- jänteellä. Asemamme kehittämisen hintaa on alennettava. Siitä on tehtävä kannattavaa verohelpotuksin, kannustin- palkkioin” Tom Shakespeare, WHO:n vammaisasiantuntija Läntisissä teollisuusmaissakin vain kaksi viidestä vammaisesta saa töitä. Shakespearen mielestä vammaisille on toki tarjottava tarvittaessa sosiaalitukea, mutta ensisijaisesti olisi kannustettava ryhtymistä tuottavaan työhön, kehitettävä työtaitoja ja tarjottava mahdollisuuksia pienluottoihin.

13 Aluejärjestön nimi 14.12.201413 Tietoa alueen yrittäjyydestä……… www.yrittajat.fi/lansipohja www.facebook.com/lansipohjanyrittajat KIITOS MIELENKIINNOSTA!