Päihdetyö ja SOTE-uudistus

Esitys aiheesta: "Päihdetyö ja SOTE-uudistus"— Esityksen transkriptio:

1 Päihdetyö ja SOTE-uudistus
Ihmisiä päihdetyössä –seminaari Jyväskylä Olavi Kaukonen

2 Sisältöä Mitä SOTEsta tiedetään (ja mitä ei)
Toimintaympäristön muutokset Päihdetyön merkityksestä Mahdolliset tulevaisuudet

3 Mistä sote-järjestämislaissa on kyse?
Kunnallisen sosiaali- ja terveydenhuollon hallinnollisten rakenteiden kehittämistä Palvelut ja niiden sisältö määräytyvät edelleenkin erityislakien perusteella Uudistuksessa ei puututa erityislakien sisältöön

4 SOTE, väliaikatietoja Hallituksen esitys annettaneen ensi viikolla, jolloin tulee julkiseksi 5 sosiaali- ja terveyspalvelualuetta järjestää (järjestämissopimus) kaikki sosiaali- ja terveyspalvelut – valtionosuudet peruskunnilta alueille Kuntayhtymät palvelujen tuottamisvastuussa Enintään 19 tuotantokuntayhtymää Eteläinen sosiaali- ja terveysalue: 4 kuntayhtymää (noin 2.1 miljoonaa asukasta) Itäinen sosiaali- ja terveysalue: 4 kuntayhtymää (noin 820 tuhatta asukasta) Keskinen sosiaali- ja terveysalue: 3 kuntayhtymää (noin 900 tuhatta asukasta) Läntinen sosiaali- ja terveysalue: 3 kuntayhtymää (noin 860 tuhatta asukasta) Pohjoinen sosiaali- ja terveysalue: 5 kuntayhtymää (noin 740 tuhatta asuakasta) Yksittäinen kunta ei voi olla tuottamisvastuussa Ei teemallisia erityiskuntayhtymiä SOTE-alue ei lainkaan tuottamisvastuussa?

5 Keskeiset tavoitteet ennallaan
Päämääränä väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Turvata yhdenvertaiset, asiakaslähtöiset ja laadukkaat sosiaali- ja terveyspalvelut koko maassa eriarvoisuuden vähentäminen henkilöstövoimavarojen kohdentaminen yhdenvertaisesti Vahvistaa sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalveluja tarkoituksenmukainen ja tasapainoinen palvelukokonaisuus mahdollistetaan palvelujen toteutus uusilla tavoilla, muun muassa lähipalvelut Toteuttaa kustannustehokas ja vaikuttava palvelurakenne kustannuskehityksen tasapainottaminen palvelujen uudistaminen, vaikuttavuus ja laatu

6 Keinot Mahdollisimman laaja sosiaali- ja terveydenhuollon integraatio
Palvelukokonaisuus saman johdon ja budjetin alle Johtamisjärjestelmä? Rahoitusmallit erillisessä työryhmässä (2/2015) Ihmisten palvelutarpeet huomioidaan kokonaisuutena Selkeä ja tehokas hallinto Kaksiportainen hallinto saattaa olla (perusoikeus)ongelma – onko sote-alue välttämätön? Mitä integraatio tarkoittaa käytännön työssä? Vahva kansallinen ohjaus Tästäkin ehkä joudutaan perusoikeussyistä joustamaan Asiakkaiden ja henkilöstön osallistaminen

7 Palvelujen tuotantotavat
Palvelujen järjestäminen eri merkityksessä kuin nykyisin Nykyiset palvelujen tuottamistavat ovat käytettävissä Tuotantokuntayhtymän oma tuotanto Tuotantokuntayhtymien välinen yhteistoiminta Ostopalvelut Palveluseteli tuottamisvastuussa oleva kuntayhtymä on ostopalvelujen hankkija ja palvelusetelin antaja Järjestämispäätöksessä määritellään keskeiset linjaukset tuotannon toteutuksesta mm. ostopalvelujen käytön laajuus eri palveluissa Voi myös muodostaa ongelman

8 Sote-alueen järjestämispäätös
Sote-alue laatii palvelujen toteuttamisesta joka neljäs vuosi järjestämispäätöksen tuottamisvastuussa olevien mukanaolo valmistelussa asukkaiden näkemysten huomioon ottaminen STM hyväksyy osaltaan päätöksen Sote-alueen seurattava ja arvioitava päätöksen toteutumista vuosittain Miten yksityiskohtainen järjestämispäätös (ja STM:n ohjaus) voi olla?

9 Järjestämispäätöksen sisältöä lausunnoilla olleessa lakiesityksessä
Valtakunnallisten strategisten tavoitteiden toteutus (mikä on strateginen tavoite?) Integraation toteutus (mitä tarkoittaa käytännön työssä ja sen organisoinnissa?) Määritellään tuottamisvastuussa olevat kuntayhtymät ja niiden tehtävät (lakiin) Rahoituksen kohdentaminen (kapitaatioperiaate + sairastavuus + tehokkuusporkkana) Keskeiset periaatteet ostopalveluille (tarkkuustaso?) Laatu- ja palvelutaso ja yhtenäiset käytännöt (kriteerit?) Kielellisten oikeuksien toteuttaminen Lähipalvelujen varmistaminen (?) Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen alueella (jää peruskunnille) Sote-alueen tuottamisvastuulle kuuluvat palvelut (jäävät kokonaan pois)

10 Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen irrotetaan sote-järjestämiskokonaisuudesta
Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on jatkossakin ensisijaisesti kunnan tehtävä hyvinvointikertomus valtuustokausittain Sote-alueiden ja tuottamisvastuussa olevien kuntayhtymien tulee omalta osaltaan toteuttaa hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä omassa toiminnassa asiantuntemuksen antaminen kunnille Onko edistävän ja ehkäisevän työn irrottaminen muusta sosiaali- ja terveydenhuollosta viisas ratkaisu? Vrt. nyt lausunnolla oleva lakiesitys ehkäisevästä päihdetyöstä

11 Päihteisiin liittyvien haittojen vähentämisen ja lievittämisen vastuurakenne eriytyvät edelleen
Alkoholipolitiikka aikaisempaa vähemmän kansanterveyslähtöistä Ehkäisevä työ eriytyy edelleen muusta päihdetyöstä Päihdehuollon erityispalvelut ja –kuntoutus eriytyvät edelleen

12 Päihdetyön kehittäminen sote-maailmassa?
SOTE-järjestämislakiluonnoksessa puhutaan vain terveydenhuollon lisä- ja täydennyskoulutuksesta ja sen säilyttämisestä Nyt eduskunnan käsittelyssä oleva sosiaalihuoltolakiesitys: ei lainkaan työn kehittämiseen liittyviä tai täydennyskoulutusvelvoitteita Sosiaalialan kehittämiskeskukset rakennepaketin säästökohteina

13 Samaan aikaan toisaalla valtionhallinnossa…
VM:n ote kuntaohjauksesta tiukkenee – tavoitteena on myös aikaisempaa tuottavampi ja tehokkaampi sosiaali- ja terveyssektori Peruspalveluohjelmasta tehdään aikaisempaa ohjaavampi ja velvoittavampi, valtionosuusjärjestelmä uudistetaan – kuntakehys, jota ei saa ylittää SOTE:lle erillinen, aikaisempaa tiukempi kehysbudjetti Sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitusta leikataan 540 miljoonaa euroa STM: SOTE-järjestämislain myötä päihdetyöstä säästetään 9 – 18 miljoonaa euroa osana rakennepakettia Hankintalaki uudistetaan Alkoholilain kokonaisuudistusta ei toteuteta tällä vaalikaudella Sosiaalihuoltolain uudistus meneillään – jonossa laki ehkäisevästä päihdetyöstä, päihdehuoltolaki ja mielenterveyslaki Toiveita esitetty myös lakien säätämättä jättämisestä, yhdistelemisestä ja asiakkaiden oikeuksien väljentämisestä (rakennepaketti ja kuntien tehtävien karsinta)

14 Sote-järjestelmässä päihdepalveluiden tuottamisen ehdot eriytyvät
Rahoitus niukkenee kaikilta - peruspalvelulähtöistä päihdetyötä yritetään vahvistaa Kuntien palvelut periaatteessa paremmin turvattu tulevaisuudessakin Valtion ja Sote-alueen ostopalveluohjauksen luonne on arvoitus Mieli-ohjelman erityiset painotukset monitulkintaisia – päihdehuollon erityispalveluista kohti psykiatriaa? Järjestöpohjaiset palvelut neuvottelevat tuottaja-alueiden kanssa 19 neuvottelutahoa Yhdistys, säätiö vai yritys? Hankintalain vaikutukset In-house -yksiköiden kohtalo? Aikaisempaa suuremmat tarjouspyynnöt/hankinnat? Hankintojen kynnysarvot pienille järjestöille kriittinen kysymys? Sivuuttaako hankintalaki ja sen tulkinnat erityislainsäädännön keskeiset tavoitteet?

15 Voisiko sosiaali- ja terveyspalvelujen hankintojen sääntelyä eriyttää?

16 Päihdetyön vaikuttavuus
On vähentymässä, koska On lisääntymässä, koska Alkoholipolitiikkaa tarkastellaan enenevästi finanssipolitiikkana Keskustelu alkoholipolitiikan suunnasta ja merkityksestä on lisääntynyt Peruspalvelujen sekundääripreventio ei toimi vaikuttavalla tavalla Edulliset päihdepalvelut vähentävät terveyspalvelujen kysyntää Erityispalveluiden toimintaedellytykset ovat heikentyneet Päihdehuollon palvelut kohdentuvat huono-osaisimpiin (kuntoutuksen kustannushyöty suurin) Kilpailutukset tuottavat ohuempia palvelukokonaisuuksia moniongelmaisille asiakkaille Palveluiden sisällä sosiaalipoliittinen ja asiakaslähtöinen intressi on edelleen vahva Kuntoutuksesta on siirrytty katkaisun ja asumispalvelun käyttöön Hyvä ja toimiva akuuttiapu on erittäin kustannustehokasta Psykososiaalisesta työstä on siirrytty enenevästi (pelkkään) lääkitykseen Kustannustehokasta lääkehoitoa saatavilla myös päihdepalveluissa Palvelujen saatavuus on heikentynyt Päihdeasiakkailla toistaiseksi lakiin perustuva oikeus palveluun

17 Mahdollisia tulevaisuudenkuvia
Päihdetyö siirtyy osaksi paremmin suojattuja terveyspalveluja (päihdeongelmat hoitoa vaativina sairauksia) Kunnalliset palvelut vahvistuvat talouden kiristyessä (kasvavia ja monitahoisia päihdehaittoja on kustannustehotonta hoitaa kuormittuneissa terveyspalveluissa) Järjestöpohjainen työ vahvistuu ja tukee kunnan hyvinvointipalveluja (kehittämisperinne, taipuisuus ja uusien innovaatioiden mahdollisuus) Tarvitaan tuottavuuslupausta, jotta erityispalveluita kannattaisi hankkia Tarvitaan nykyistä laajempaa yhteistyötä, jotta tuottavuuslupaukset voidaan lunastaa Tarvitaan nykyistä syvempää yhteistyötä, jotta kasvava hankintakone ei syö pieniä järjestöjä