Taito / Kykykoulurehtorit Varalan urheiluopisto ti

Esitys aiheesta: "Taito / Kykykoulurehtorit Varalan urheiluopisto ti"— Esityksen transkriptio:

1 Taito / Kykykoulurehtorit Varalan urheiluopisto ti 3.4.2007
Sami Vehkakoski, Esko Ranta

2 Illan ohjelma: Avaus Taito- ja kykykoulun tavoitteet ja laatukriteerit Pitkäjänteinen pelaajakulutus 19.00 – Ilveksen taito- koulun harjoitusten seuranta 20.00 Ryhmätöiden purku 21.00 Tilaisuuden päätös

3 Taidon oppiminen - Osaaminen on ihmisen tärkein motivaattori! - Lähes kaikki taitoihin kehittymiseen liittyvät herkkyyskaudet ajoittuvat taito- ja kykykoulujen ikävaiheisiin.

4 Taito- ja kykykoulurehtorin starttikoulutuksen tavoitteet:
Yhtenäistää näkemys mitä Taito- ja kykykoulutoiminnalla tavoitellaan ja mitkä ovat toiminnan laatukriteerit. Esitellä piirien ja liiton tukipalvelut sekä -materiaalit toimintaa järjestäville. Auttaa samankaltaisissa tehtävissä seuroissa toimivia henkilöitä verkottumaan ja tekemään yhteistyötä. Starttikoulutuksen kouluttajat: Koulutuksen pitävät piirin nuorisopäällikkö ja liittovalmentaja yhdessä.

5 Mitä muutosta tavoittelemme lapsen ja nuoren sekä seuran tasolla?
nuori lapsi

6 Taitokoulutoiminnan tavoitteita
lapsen näkökulmasta -> Parantaa harjoittelun laatua taidon oppimisen herkkyyskaudella tehokkaassa oppimisympäristössä -> Innostaa omaehtoiseen laadukkaampaan harjoitteluun -> Kehittää lasten perusliikuntataitoja -> Lisätä pelin ymmärrystä -> Tukea lapsen pitkäjänteistä kehittymistä

7 Taitokoulutoiminnan tavoitteita seuratasolla
-> Kyvykkään ja motivoituneen lapsen kattavampi huomiointi -> Lisätä yksilökeskeistä sekä edistymistasoajattelua -> Lisätä yhteistyötä ja monipuolisuutta: ikäluokkatoimijat eri seurojen vastuuhenkilöt nykyisten pelaajat muut lajit -> Ex-pelaajien rekrytoinnin helpottaminen -> Laadukas toimintamuoto ohjaukseen ja seuran sisäiseen koulutukseen -> Valmentajien erikoistuminen

8 Pitkäjänteinen pelaajakoulutus
– tie omalle huipulle

9 Pitkäjänteinen pelaajakoulutus
”Se vaatii vuotta kyvykkäälle urheilijalle saavuttaa huipputasonsa” (Bloom 1985; Ericsson et al. 1993; Ericsson ja Charness 1994). 10 -vuoden ja 10 000 tunnin sääntö (Salmela 1998)  hieman yli 3h harjoittelua päivittäin kymmenen vuoden ajan! Seuraavat kolme osa-aluetta hyvin hoidettuna, auttavat urheilijaa pääsemään huipulle. 1. Erityinen ja hyvin suunniteltu harjoittelu. 2. Kehittymistä ja oppimista tukeva kilpailujärjestelmä . 3. Palautuminen

10 Oikotietä menestykseen ei ole!
Liiallinen kiire kilpailuun johtaa aina fyysisen, teknisen, taktisen ja henkisen kehityksen vaillinaisuuteen ja sitä kautta myös menestykseen urheilijana.

11 Yksi tärkeimmistä motorisen kehityksen vaiheista on ikävuosien välillä (Balyi ja Hamilton 1995; Rushall 1998; Viru et al. 1998). Tässä ikävaiheessa liikkumisen perustaidot, jotka ovat kaiken urheilemisen kulmakiviä, ovat parhaiten opittavissa. Urheilullisen ABC (liikkuvuus, tasapaino, koordinaatio ja nopeus) ja liikeaistien harjoittaminen luovat yksilöllisen perustan kehittyä myöhemmin omalle huipulleen. Perusliikuntataidot tulee osata ennen lajitaitoja. Niitä tulee kehittää hauskalla ja leikkisällä tavalla. Siitä seuraa parempi harjoitettavuus pitkällä aikavälillä. Mikäli perusliikuntataidot eivät ole kehittyneet 12 -ikävuoteen mennessä, niitä puutteita ei voi myöhemmin täysin korjata!

12 Jalkapallo kuuluu aikaisen ja myöhäisen erikoistumisen lajien välimaastoon
Jalkapallo sijoittuu mielestämme lajin taidollisten vaatimusten vuoksi näiden kahden mallin välimaastoon. Käytännössä se merkitsee sitä, että lajinomaisia taitoja tulee harjoitella jo perusliikunta-taitojen oppimisen yhteydessä. Myöhäisen erikoistumisen mallin sovellus jalkapalloon! I Perusta (FUNdamental), Tytöt ja pojat vuotta II Opetellaan harjoittelemaan ja kilpailemaan, P ja T III Opetellaan kilpailemaan ja voittamaan, P ja T IV Opetellaan voittamaan, P18 ja T17 ja vanhemmat V Urheilu-uran jälkeinen vaihe Myöhäisen erikoistumisen mallin mukaisiin lajeihin ei suositella erikoistumista ennen 10 ikävuotta, sillä lian aikainen erikoistuminen lisää loppuun palamista, drop outia, ja luopumista urheilusta harjoittelu- ja kilpailuvaiheessa (Harsanyi 1985).

13 I Perusta (FUNdamental) - Tytöt ja pojat 6 - 10 –vuotta
toiminta on hyvin suunniteltua, järjestettyä ja hauskaa päähuomio yleisessä liikunnallisessa kehittymisessä opetellaan lajin perustaitoja nopeutta, voimaa ja kestävyyttä kehitetään hauskojen pelien ja leikkien avulla oikeanlaista juoksua, hyppäämistä, heittämistä ja potkaisemista opetetaan opetetaan yksinkertaiset säännöt ja Fair Play -toiminta joukkueharjoittelu 1-2 krt/vko (6-8-vuotiaat) ja 2-3 krt/vko (9-10-vuotiaat) on suositeltavaa, mutta myös muille liikuntamuodoille on tärkeä jäädä tilaa toteuttaa ainakin 3-4 kertaa / viikossa Jos lapsi tai nuori myöhemmin päättää jättää lajin, niin hänellä on monipuolisen liikunnallisen perustan ansiosta paljon erilaisia vaihtoehtoja, joiden ansiosta hänen elämänlaatunsa pysyy hyvänä!

14 Harjoitusaika kuvaa koko harjoitustapahtumaan kuluvaa aikaa.
Ikäluokat Peli / pienpelit Lajitaito Yleistaitavuus Harjoitusaika 6-10 50 % 25 % 60´-90´ Lajitaitosuorituksiin yhdistetään suunnitelmallisesti yleistaitavuuden kehittämistä. Harjoitusaika kuvaa koko harjoitustapahtumaan kuluvaa aikaa.

15 II Opetellaan harjoittelemaan ja kilpailemaan
II Opetellaan harjoittelemaan ja kilpailemaan Pojat ja tytöt opetellaan harjoittelemaan ja opetellaan edelleen lajin perustaitoja ohjataan tiettyjen tuki- ja täydennyslajien valintaan opetellaan teknis-taktisten perusasioiden lisäksi alkuverryttely, jäähdyttely, ravintoasiat, palautumisen vaiheet ja toimenpiteet, henkinen valmistautuminen, kilpailusuoritukseen tähtäävät ennakkovalmistautumiset, ja kilpailun jälkeinen palautuminen. kilpailun aikana urheilijat pelaavat voittaakseen ja tekevät parhaansa, mutta päähuomio on perusasioiden opettelussa kilpailun ja harjoittelun suhde on tärkeä, sillä liika kilpailu aiheuttaa arvokkaan harjoitusajan vähenemistä ja taas toisinpäin liian vähäinen kilpailu ei mahdollista harjoiteltavien teknisten, pelikäsityksellisten, fyysisten ja henkisten asioiden harjoittelua haasteellisissa tilanteissa kilpailun aikana

16 II Opetellaan harjoittelemaan ja kilpailemaan - Pojat 10 - 14 ja tytöt 10 – 13..
75% harjoittelua ja 25% kilpailua on asiantuntijoiden suositus tähän vaiheeseen tässä vaiheessa urheilija harjoittelee myös kilpailullisissa tilanteissa päivittäisissä harjoituksissa, peleissä ja leikeissä kriittinen ja herkkä vaihe taitojen ja fyysisten ominaisuuksien kehittymisessä, urheilija, joka menettää tämän vaiheen, ei koskaan saavuta täyttä potentiaaliaan liika kilpailu tässä vaiheessa voi aiheuttaa myöhemmälle kehittymiselle paljon rajoitteita ja loukkaantumisriskejä

17 Lajitaitosuorituksia harjoitellaan mahdollisimman pelinomaisesti.
Ikäluokat Peli / pienpelit Lajitaito Oheisharjoittelu Harjoitusaika 11-13 tytöt 30 % 50 % 20 % 60´-90´ 11-14 pojat Lajitaitosuorituksia harjoitellaan mahdollisimman pelinomaisesti. Lajitaitoharjoitteluun lisätään yksilötaidon lisäksi paritaitotehtäviä Fyysistä oheisharjoittelua tehdään pallon kanssa ja ilman palloa.

18 III Opetellaan kilpailemaan ja voittamaan Pojat 14 - 18 ja tytöt 13 - 17
Tämä vaihe tulee kyseeseen, kun edellisen harjoitellaan harjoittelemaan vaiheen tavoitteet on saavutettu lajivalinta huipulle tähtäämisen suhteen tehdään 50% ajasta käytetään teknisten ja taktisten taitojen sekä fyysisten ominaisuuksien kehittämiseen ja 50% toiminnasta on kilpailuun liittyvää harjoittelua ja itse kilpailua, intensiivinen urheilu on ympärivuotista tämän vaiheen urheilijat ovat valmiita yhdistämään perus- ja lajitaidot kilpailullisissa harjoitustilanteissa kunto- ja palautumisohjelmat, psyykkinen valmistautuminen ja tekninen kehittyminen hiotaan yksilöllisesti seuraavalle tasolle ja huomioidaan toiminnassa yksilön heikkoudet ja vahvuudet

19 IV Opetellaan voittamaan - Pojat 18 ja tytöt 17 ja vanhemmat
vaihe on urheilijan viimeinen valmistautumisvaihe urheilijan fyysinen, tekninen, taktinen ja henkinen kokonais- kapasiteetti on täydessä iskussa ja kaikki toiminta tähtää huippusuorituksiin urheilijoita valmennetaan huippusuorituksiin ns. pääkilpailuissa (kunnon ajoitus) harjoittelu on intensiteetiltään ja vaatimustasoltaan korkeaa useat lyhyet tauot vuoden aikana auttavat ehkäisemään fyysistä ja psyykkistä loppuun palamista harjoittelun ja kilpailukeskeisen harjoittelun / kilpailun suhde on 25:75 tehdään urasuunnittelua

20 Pelipaikkakohtainen harjoittelu Perustaidot Oheisharjoittelu
Ikäluokat Peli Ottelu- taktiikka Pelipaikkakohtainen harjoittelu Perustaidot Oheisharjoittelu Harjoitus- aika 14-17 tytöt 25 % 15 % 20 % 75´-120´ 15-18 pojat

21 V. Urheilu-uran jälkeinen vaihe
valmistaa urheilijaa siihen hetkeen, kun urheilija lopettaa kilpailu-uransa pysyvästi tässä vaiheessa monet entiset urheilijat siirtyvät urheiluun liittyville uravaihtoehdoille esim. valmennukseen, hallintoon, liike-elämään, urheilutapahtumajärjestelyihin media tehtäviin.

22 LAJIHARJOITTELUN JA MUUN LIIKUNNAN MÄÄRÄT ERI IKÄVAIHEISSA
( työversio = ei valmis suositus) Ikä Lajiharjoittelun määrä Otteluiden osuus Harjoituksen kesto Muu liikunta Yhteensä 6-7 1-2 krt /vko 30 % 60´ noin 12h/vko 14h/vko 8-9 1-3 krt /vko 60´-75´ 10-11 2-3 krt/vko 60´-90´ 12-13 2-4 krt/vko 25 % noin 10 h/vko 16h/vko 14-15 2-5 krt/vko noin 10h/vko 16-19 5-9 krt/vko ~1 peli /vko 75´- 120´ 18h-22h/vko Harraste- ryhmät 1-3 krt/vko 50% - 100%  noin 10h/vko 12h-14h/vko Muu liikunta -osiossa huomio omalla ajalla tapahtuvaan harjoitteluun ja liikuntaan sekä muihin liikuntaharrastuksiin, koululiikuntaan ja yleiseen hyötyliikuntaan.

23 MONIPUOLISUUS TAITO- JA KYKYKOULUSSA
Monipuolisuutta voi pohtia monella tavalla. Yksi tapa on analysoida mitkä motoriset perustaidot ja fyysiset ominaisuudet jalkapallossa painottuvat ja mitkä osa-alueet jäävät lajinomaisessa harjoittelussa vähälle. Analyysin jälkeen voi pohtia, mitkä lajit ovat samankaltaisia (tukilajeja) ja mitkä riittävästi erilaisia (täydentävät lajit). Ennen monipuolistamiskeinojen valintoja on tärkeää huomioida myös eri ikä- ja kehitysvaiheiden herkkyyskaudet. Käytä seuraavia lajianalyysityökaluja siten, että vedät asiasta viivan sitä lähemmäs keskiympyrää mitä enemmän lajinomaisessa harjoittelussa asia painottuu.

24 Motoriset perustaidot
LAJIANALYYSITYÖKALU Motoriset perustaidot Liikkumis-taidot kävely juoksu loikat hypyt kiipeily jne.. Tasapaino- taidot koukistukset ojennukset pyörinnät heilahdukset pysähtymiset väistämiset  dynaamiset tasapainotaidot  staattiset tasapainotaidot Jalkapallo Käsittely- taidot vieritys heitto kiinniotto potku työntö lyönti jne..

25 Jalkapallo LAJIANALYYSITYÖKALU Fyysiset tekijät Kestävyys Nopeus
aerobinen anaerobinen nopeuskestävyys maitohapoton maitohapollinen Nopeus reaktionopeus liike- ja askeltiheys liikenopeus räjähtävä nopeus Jalkapallo Taitotekijät (koordinaatiot/ liikehallintatekijät) rytmikyky reaktiokyky tasapainokyky orientoitumiskyky erottelukyky yhdistelykyky Voima Lihaskestävyys Nopeusvoima Maksimivoima Kimmoisuus Liikkuvuus/notkeus

26 kognitiiviset tekijät
LAJIANALYYSITYÖKALU kognitiiviset tekijät Tietoisuus ja käsitteet motoriset perustaidot esim. pyöriminen lajitaidot esim. haltuunotto Liikkeet voimansäätely esim. voimakkaasti lajin säännöistä yksittäisistä suoritusmalleista/ tilanneratkaisuista lajissa kokonaiskuva lajista fyysisen kunnon kehittyminen akateeminen oppiminen Aistit näkö kuulo tunto Kehon- tuntemus kehon osien ja kehon eri puolten tunnistaminen sekä nimeäminen taito ylittää kehon keskilinja kehon ääriviivojen tunteminen (ulottuvuus) Jalkapallo

27 sosiaalis-emotionaaliset tekijät Johtajana ja johdettavana oleminen
LAJIANALYYSITYÖKALU sosiaalis-emotionaaliset tekijät Toisen huomioonottaminen Itsetuntemus Koettu pätevyys Ryhmässä toimiminen Motivaatio Vireystila Asenteet Jalkapallo Keskittymis-kyky Auttamis- käyttäytyminen Pitkäjänteisyys Johtajana ja johdettavana oleminen Sääntöihin sopeutuminen Arvot

28 Monipuolisen liikunnan kehämalli
Monipuolisuutta voi edistää: käyttämällä harjoituksissa erilaisia toimintamuotoja, liikkumalla erilaisissa toimintaympäristöissä 3) eri ohjaajien opastamana 4) sekä huolehtimalla, että valmennuksessa huomioidaan liikunnallisen alueen lisäksi tiedollinen alue (esim. pelikäsitys) ja tunnealue (esim. toisten huomiointi, tunnetilojen hallinnan opettelu).

29 MONIPUOLISUUS Lajiharjoittelu Omaehtoinen laji Muu liikunta
Monipuolisuutta voidaan käsitellä myös: 1 vuoden 1 kk:n 1 vko:n 1 pvä:n 1 harjoituksen tasolla. Lisäksi monipuolisuutta voi pohtia myös jaolla lajiharjoittelu, omaehtoinen lajiharjoittelu ja muu liikunta: Lajiharjoittelu Omaehtoinen laji Muu liikunta

30 Sami jatkaa..

31 Tavoitteellisille, innokkaille ja kyvykkäille
lapsille nuorille

32 SINIVALKOINEN TIE – PELAAJAKOULUTUS 8-19v
U U U U U19 POJAT Maajoukkue 8/9-10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 Pelaaja-koulutus Pelaaja-tarkkailu Leiritys Erotuo-marit Futsal Pelaaja-koulutus Tytöt TAITOKOULUT KYKYKOULUT (12-15 V.) TALENTTIAKATEMIAT (16-19 V.) URHEILUPAINOTTEISET YLÄASTEET II ASTE URHEILUOPPILAITOKSET PIIRIHAAVIT C14 - ja C15 Pohjola Cup Talenttiakatemioiden Nuorten SM-turnaus Alueleiri D12 alueelliset kykyleirit D13 valtakunnalliset kykyleirit Alueelliset maajoukkue-ehdokasleirit/ Maalivahdit Nuorten mj -ehdokasleirit Nuorten maajoukkueleirit Maalivahtien maajoukkue-ehdokasleirit Piirien ja liiton erotuomari- koulutus ”Kyky erotuomarit” NUKU I – PIIRIT (IV – II div) ”Talentti erotuomarit” NUKU II (II-III div.) FUTSAL VALMENNUKSEN KEHITTÄMINEN FUTSAL KOULULIIKUNTA – FUTSAL KYKYKOULUISSA – FUTSAL VALMENTAJAKOULUTUS TAITOKOULUT KYKYKOULUT (12-15 V.) TALENTTIRYHMAT(16-19 V.) URHEILUPAINOTTEISET YLÄASTEET II ASTE / URHEILUOPPILAITOKSET PIIRIHAAVIT PIIRIJOUKKUEET ALUEJOUKKUE Alueturnaus C-14 Pohjola Cup B16 Pohjola Cup POHJOLA ALL STARS Alueelliset maajoukkue-ehdokas leirit/ Maalivahdit Nuorten maajoukkue/ -ehdokasleirit Maalivahtien maajoukkue-ehdokasleirit TYTÖT Maajoukkue TU-17 TU-19 TU-19 TU-21 NA-MJ

33 Yksilö etusijalla

34 Pelaajan kehittämismalli
Tekninen Taktinen Fyysinen Psyykkinen Oppimisympäristö Elämäntapa Opettaminen Käytäntöön soveltaminen Valmentaminen - tekniikat - pallonhallinta - harhautukset - pienpelit & alueet - koordinaatiot - kausisuunnittelu - joukkuetaktiset asiat - fyysinen valmennus - ottelustrategiat - pelaaminen paineessa P H 1 v 1 Perustaidot Asenne Erikoistuminen

35 TAITOKOULU 8 – 11 V HARJOITEAIHEITA
TEKNIIKKA TAKTIIKKA Tanoke / Coerver v v 4 kuljetus pienet alueet pallon hallinta syötettäväksi osallistuminen pomputtelu kuljettaminen syöttely / vastaanotto - seinäsyötöt / passaukset drillit sijoittuminen harhautukset molemmilla jaloilla molemmat jalat KUNTO HENKINEN tekniikka Kaikki Pelaa ketteryys oppimisympäristö tasapaino osallistuminen nopeus säännöt notkeus ryhmä lihaskestävyys halu kehittyä - innostus / asenne

36 KYKYKOULU 12 – 15 V HARJOITEAIHEITA
TEKNIIKKA syötöt - eri pelipaikoille tyypilliset tekniikat (esim. laidat/keskitykset) - eri tilanteisiin eri tekniikat (esim. aikainen/päädystä keskitys) 1v1 - sekä puolustus- että hyökkäysharjoite - eri kentänosalle sopivat harhautukset maalinteko - ja miten mistäkin - pääpelaaminen 1. kosketus - kummalla jalalla ja millä jalanosalla missäkin tilanteessa - pallon suuntaaminen nopeasti pelattavaksi FYSIIKKA nopeus: askeltiheys, liikenopeus, räjähtävänopeus voima: nopeusvoima, kimmoisuus kestävyys: ei vaadi erikseen paneutumista, jos harjoitusmäärät muuten riittävät ketteryys-, reaktio-, rytmi- ja koordinaatioharjoitteita tulee jatkaa, varsinkin nuorempien kykykoululaisten TAKTIIKKA HENKILÖKOHTAINEN tekniset ratkaisut pelipaikkaan ja kentän osaan sopivia omien ominaisuuksien huomioiminen pelityylissä vastustajan ominaisuuksien huomioiminen pelitilanteessa yhteistyö lähimpien pelaajien kanssa 2. JOUKKUE perusasiat joukkuetaktiikasta ja eri pelijärjestelmistä MENTALITEETTI opetellaan harjoittelemaan - keskittyminen - säännöllisyys - tavoitteellisuus (tavoitteet yksilölliset ja tähtäävät asioiden oppimiseen) ilmapiiri - kannustava - haasteellinen ja motivoiva ilo > intohimo > oppiminen

37 Ajatuksia ohjaajalle Ole kärsivällinen Älä anna odottaa – toimintaa
Älä keskeytä liikaa – anna pelata Yksinkertaisia harjoituksia Pelejä, kilpailuja, viestejä Tavoitteet - yleinen kehittyminen - itseluottamuksen kehittyminen - positiivinen ilmapiiri - ryhmään kuuluminen - Voittaminen / häviäminen - omien taitojen kehittyminen kiinnittyminen

38 Kykykoulun pelaajakortti
Pelaajakortti on pelaajan itsearvioinnin ja valmentajan palautteen työväline. Pelaajakorttia käytetään palautekeskustelun pohjana ja testitulosten dokumenttipohjana 1-2 krt/v Pelaajan nimi: Pelaajan ikä: (syntymäaika______________________ _ Puhelinnumero (gsm): Sähköposti:___________________________________ Huoltajan nimi ja puhelin:______________________________________________________________ Kykykoulurehtorin nimi ja puhelin:_______________________________________________________ Arviointi: EH (erittäin hyvä), H (hyvä), MH (Melko hyvä), KH (kiinnitettävä huomiota) Pelikäsitys hyökkäys Valmentaja- arvio Pelaaja- Pelikäsitys puolustus Valmentaja-arvio Pelaaja- arvio Pelaajien välinen etäisyys Prässi ja tuki Liikkuminen pelattavaksi Kontrolli ja vartiointi Tilanteko itselle ja toiselle Kaksinkamppailut Pelin hahmottaminen/ennakointi Sijoittuminen pallottomana 1v1 tilanne 1v1 2v1 tilanne 1v2 Pelipaikkakohtainen toiminta

39 Kykykoulun pelaajakortti
Perustaidot Valmentaja- arvio Pelaaja- Valmentaja-arvio Pelaaja- arvio Pallon hallinta maassa (vauhdissa) Prässi ja tuki Pallon hallinta ilmassa (vauhdissa) Kuljetus Syötöt -lyhyet Pääpeli hyökkäys Syötöt -pitkät Pääpeli puolustus Laukaukset Harhautukset Keskitykset Molempijalkaisuus Monipuoliset potkut

40 Taitokoulun diplomi Kykykoulun diplomi

41 SINIVALKOINEN SINETTISEURA Jalkapallokoulut ja muu toiminta
ELINVOIMAINEN SEURA - ELÄMYKSIÄ KAIKILLE huippujalkapallo fanit harraste yhteistyö akatemiat korkeakoulut yhteistyö seurat Talenttiakatemia 16-19-vuotiaat yhteistyö lukio – II aste kaveri kilpa ja harraste yhteistyö seurat yhteistyö seurat yhteistyö yläaste Kykykoulu 12-15-vuotiaat yhteistyö seurat yhteistyö ala-aste ? Taitokoulu -11v Jalkapallokoulut ja muu toiminta

42 Liiton tukitoimet Piirin tukitoimet Taito- ja kyky- koulurehtori
Startti- ja täydennyskoulutus sekä konsultointi (nuorisopäälliköt/valmennuspäälliköt) Kilpailujärjestelmän kehitystyö (kykykouluikäiset) Sisältöjen, organisointimallien ja koulutusten valmistelu sekä materiaalityö. Futistaituripaketti, nettisivusto, yritysyhteistyön tuki. - Startti- ja täydennyskoulutus piirien kanssa (alueelliset liittovalmentajat) Taito- ja kyky- koulurehtori - Koulutusjärjestelmän koulutusten ja täydennyskoulutusten kehittäminen ja järjestäminen. - NS:n nettipalvelun sisältötyö. Koulutusjärjestelmän koulutusten ja täydennyskoulutusten järjestäminen. Ohjaajat Lapset ja nuoret Futistaiturimerkistö, nettiympäristö, vanhempien materiaalit. Leiritoiminta, piirihaavit ja piirijoukkueet. Perheet Auditointi ja konsultointi Sinettiseurojen tapaamisten pelaajakoulutusteemat Konsultointi (piirijohtajat) Seurajohto

43 Palloliiton normaali koulutusjärjestelmä
Täydennyskoulutukset eri teemoista Coerver – koulutukset - liitto / piiri TANOKE - koulutukset Muut jatkokoulutus- mahdollisuudet Taito- ja kykykoulu -rehtorin starttikoulutus 4t Pelikäsitys - koulutukset Lasten ja nuorten fyysinen harjoittelu Opettaminen, johtaminen ja vuorovaikutus – koulutukset Palloliiton normaali koulutusjärjestelmä

44 Ohessa vinkkejä nettisivustoista, joista voi löytyä vinkkejä taito- ja kykykoulujen harjoituksiin! Jari Kinnunen: Oppiva mieli terveessä ruumiissa: Ravinto yms. Kaupallinen tiedote: Talviharjoittelun hallintaan: Vinkkejä eri sivustoille: Kirjallisuutta, videoita, dvd: Saksan koulututussivusto (junioriharjoitteita): Kirjallisuutta, videoita, dvd Helsingin piirin toimistolta vuokrattavana: Harjoitteita Ruotsin liiton sivuilta:

45 Taito- ja kykykouluharjoitteita Futari -magazinessa

46 RYHMÄTYÖT JA RYHMÄT Ilveksen Taitokouluryhmän harjoitusten seurantatehtävät 3.4.2007
Ryhmä 1. Organisointi Mikko Hatakka FC Haka Tarmo Myllyoja NoPS Veikko Iittainen FC Kangasala Joni Koskinen LeKi Ryhmä 2. Ohjaajien toiminta Ari Seppälä LeKi Pettri Hauhia IkU Pertti Rosenberg FJK Outi Aromäki PP-70 Ryhmä 3. Harjoitteet Matti Junninen HJS Eddine Benlamine Ilves Anssi Ylinen IkU Merja Jalasto FC Nokia Ryhmä 4. Ilmapiiri Mikko Tulonen TPV Kimmo Sulonen FC Nokia Kari Juntunen HJS Markus Paananen Ilves

47 RYHMÄTYÖT JA RYHMÄT Ilveksen Taitokouluryhmän harjoitusten seurantatehtävät 3.4.2007
Ryhmätöiden toteutus: Jokainen täyttää oman lomakkeensa seurannan aikana Yhteenveto ja keskustelu ryhmässä Ryhmien vetäjät esittelevät ryhmien keskustelujen tuotokset (kaikki yhdessä)

48 Taito- ja kykykoulurehtorin koulutuksen käytännön tilaisuuden arviointi: -tukilista keskustelulle käytännön tilaisuuden laadusta ORGANISOINTI Rasti Kommentti Tilan käyttö   _______________________ Välineiden hyödyntäminen   _______________________ Ryhmien koot   _______________________ Ryhmien koostumus (ikä- ja kehitystaso)   _______________________ Ohjaajien määrä/pelaaja/piste   _______________________ OHJAAJIEN TOIMINTA Ohjeiden anto   ________________________ Innostavuus   ________________________ Opettaminen   ________________________ Palautteen anto   ________________________

49 HARJOITTEET Rasti Kommentti
Kokonaisuus (yhtenäinen teema)   _______________________ Yksittäisten harjoitteiden sisältö   _______________________ Ikä- ja kehitystason sopivuus   _______________________ Toistojen määrä   _______________________ Toistojen laatu   _______________________ Monipuolisuus   _______________________ Pienpelit   _______________________ ILMAPIIRI Yleinen ilmapiiri   _______________________ Lasten innostuneisuus   _______________________ Lasten keskittyminen   _______________________ Vanhempien rooli   _______________________ Muut huomiot (plussat/miinukset) __________________________________________________________________________

50 Jos missä niin tässä - sen minkä annat, saat monin verroin takaisin!
Jyrki ”Jyrä” Heliskoski