terveystieteiden yksikkö

Esitys aiheesta: "terveystieteiden yksikkö"— Esityksen transkriptio:

1 terveystieteiden yksikkö
Aluetason kuntoutusjärjestelmä Rakenne, organisaatio ja toiminta palvelujen saatavuuden näkökulmasta Jutta Pulkki Tutkijatohtori Tampereen yliopisto, terveystieteiden yksikkö

2 Tutkimusprojekti: ”Toimiiko kuntoutusjärjestelmä?”
Toteutettiin Tampereen yliopiston terveystieteiden yksikössä vuosina Pääsääntöisenä rahoittajana Kela Tutkimusryhmä: senioritutkijat prof. Pekka Rissanen, prof. Juhani Lehto, prof. Elina Viitanen, FT Ulla Ashorn, ja väitöskirjatutkijat Sari Miettinen ja Jutta Pulkki Kuntoutusasian neuvottelukunnan seminaari

3 Miksi aluetason näkökulma?
Tarve: kuntoutusjärjestelmän toimintaa ei ole aikaisemmin tutkittu kolmea kuntaa suuremmalla alueella – Millainen on palvelujen kokonaisuus? Ajankohtaisuus: kuntarakenneuudistukseen liittyvä sosiaali- ja terveyspalvelujen uudelleenorganisointi – Miten kuntoutuspalvelut näkyvät uudistuksessa? Tulevaisuus: Aluetason kuntoutusjärjestelmä palvelujen rahoittajana, koordinoijana tai järjestäjänä? Kuntoutusasian neuvottelukunnan seminaari

4 Miksi palvelujen saatavuuden näkökulma?
Sosiaali- ja terveyspalvelujen saatavuus on keskeinen tavoite useassa poliittisessa ohjelmassa, mm. kuntarakenneuudistuksessa. Sosiaali- ja terveyspalvelujen saatavuudessa on ollut kuitenkin väestöryhmittäisiä eroja (joita ei voida selittää tarpeella). Kuntoutuksen tavoitteena on mm. lisätä ihmisten osallistumisen mahdollisuuksia – siksi palvelujen yhtäläinen saatavuus on tärkeää. Kuntoutusasian neuvottelukunnan seminaari

5 Tutkimuskysymykset ja aineisto
Millainen on aluetason kuntoutusjärjestelmä? Yhden sairaanhoitopiirin alueellisen kuntoutuksen yhteistyötoimikunnan jäsenten ryhmähaastattelut Miten kuntoutus on organisoitu aluetasolla? Alueen kuntoutustahojen tavoitteelliset asiakirjat vuosilta Millaista kuntoutusta järjestelmä tuottaa yhden sairaanhoitopiirin alueella? Rekisteritiedot alueen kuntoutustahojen tuottamista palveluista vuosina Kuntoutusasian neuvottelukunnan seminaari

6 Keskeiset tulokset Alueellisen kuntoutusjärjestelmän kuvaus:
Alueellista kuntoutusjärjestelmää ei ollut toiminnallisena kokonaisuutena olemassa. Alueella ei kehitetty kuntoutuksen kokonaisuutta kehittäminen ei ollut kenenkään vastuulla Ei resursseja alueelliseen kehittämiseen Tutkimusajankohtana aluetason kuntoutusjärjestelmän muodostamiselle ei ollut tarvetta, eikä edellytyksiä. Kuntoutusasian neuvottelukunnan seminaari

7 Kuntoutuspalvelujen käyttö ja jakautuminen
Kuntoutuspalveluja käytti n. 8 % väestöstä. Kuntoutujien keski-ikä oli n. 52 vuotta Yleisintä käyttö oli vuotiaiden ryhmässä, ja vähäisintä nuorilla eläkeikäisillä. Naisten osuus palvelujen käyttäjistä oli 55,8% Naisten osuus vaihteli eri osajärjestelmissä: terveyskeskusten kuntoutuspalveluja käyttäneistä 62,7% oli naisia, kun taas liikenne- ja tapaturmavakuutusjärjestelmien kuntoutujista oli naisia 29,2%. Kuntoutusasian neuvottelukunnan seminaari

8 Kuntoutusasian neuvottelukunnan seminaari
Kunnat olivat suurin palvelujen tarjoaja. Toiseksi suurin oli Kela. Kuntoutuspalvelujen käyttö erosi alueen kuntien välillä tarvevakioinnin jälkeen Pienintä käyttö oli keskikokoisissa kunnissa ( as). Lääkinnällisten ja ammatillisen kuntoutuspalvelujen käyttö oli suurinta isoissa (yli as) kunnissa. Sotiin liittyvien kuntoutuspalvelujen ja sosiaalihuollon laitoskuntoutuspalvelujen käyttö oli suurinta pienissä (alle 4000 as) kunnissa. Kuntoutusasian neuvottelukunnan seminaari

9 Kuntoutusasian neuvottelukunnan seminaari
”Multi-asiakkaat” Kuntoutuspalvelujen käyttäjistä 9% käytti useamman kuin yhden kuntoutustahon palveluja kahden vuoden tutkimusajanjaksolla. Keski-ikä korkeampi, naisten osuus pienempi ja he asuivat todennäköisemmin isommissa kunnissa kuin vain yhden kuntoutustahon palveluja käyttäneet. Noin puolet ”multi-asiakkaista” käytti samaa kuntoutusmuotoa, yl. lääkinnällistä kuntoutusta, eri tahojen tarjoamana. ”Multi-asiakkaat” käyttivät kaikista palveluista 25%. Kuntoutusasian neuvottelukunnan seminaari

10 Kuntoutusasian neuvottelukunnan seminaari
Yhteenvetoa Tulokset eivät suoraan tue ajatusta aluetason kuntoutusjärjestelmän muodostamiseksi Tulee kuitenkin huomioida, että aineisto on kerätty ennen mm. PARAS-hankkeen alkamista, joten esim. asenneilmasto saattaa tänä päivänä olla toinen. Kuntoutuspalvelujen käytössä oli maantieteellisiä ja väestöryhmittäisiä eroja, jotka eivät selittyneet tarpeella Kyseessä voi olla palvelujen epäyhtäläisen saatavuuden ongelma, johon ratkaisua voisi hakea aluetason järjestelmän muodostamisesta Kuntoutusasian neuvottelukunnan seminaari

11 Kuntoutusasian neuvottelukunnan seminaari
Kuntoutuspalvelujen päällekkäinen käyttö Päällekkäisyydeksi tulkittiin tilanne, jossa kuntoutuja käytti tutkimusajanjaksolla kahden tai useamman kuntoutustahon palveluja Päällekkäisyys voi olla siten myös merkki tarpeenmukaisesta kuntoutuspolusta Mutta: useamman tahon palvelujen käyttö asettaa haasteita kuntoutusprosessien sujuvuudelle Kuntoutusasian neuvottelukunnan seminaari

12 Kuntoutusasian neuvottelukunnan seminaari
Pohdintaa Aluetason kuntoutusjärjestelmän tarve, edellytykset ja vaihtoehdot Kuntoutuspalvelujen saatavuudessa alueellisia, kunnittaisia ja väestöryhmittäisiä eroja Yhteistyö nykyisten kuntoutustahojen välillä ei ole riittävä ratkaisu? Ratkaisuksi aluetason järjestelmä? Millainen? Aluetason kuntoutusjärjestelmän vaihtoehdot Tehtävät: palvelujen rahoittaja, koordinoija, tuottaja, kehittäjä? Kuntoutusmuodoittain omat alueelliset järjestelmät? Kuntoutusasian neuvottelukunnan seminaari

13 Kuntoutusasian neuvottelukunnan seminaari
Erilaiset kuntoutustarpeet vaativat erilaiset tavat toteuttaa palveluja Pitkäaikaiskuntoutus lähellä? Akuutti kuntoutus keskitetysti? Kuntien toimintojen keskittämistä tehty Mutta: kuntoutuksessa tarvitaan myös muiden tahojen toimintojen uudelleenorganisointia?  tämä edellyttää vastuunjaon selkeyttämistä? Kuntoutusasian neuvottelukunnan seminaari

14 Kuntoutusasian neuvottelukunnan seminaari
Kirjallisuus Pulkki J Aluetason kuntoutusjärjestelmä. Rakenne, organisaatio ja toiminta palvelujen saatavuuden näkökulmasta. Acta Universitatis Tamperensis Saatavilla sähköisesti: Pulkki J., Rissanen P., Raitanen J. & Viitanen E Use and distribution of rehabilitation services: a register linkage study in one hospital district area in Finland. International Journal of Rehabilitation research 34:2: 160–166. Pulkki J., Rissanen P., Raitanen J. & Viitanen E Overlaps and accumulation in the use of rehabilitation services. International Journal of Rehabilitation research 34:3: 255–260. Suoranta J., Ashorn U., Rissanen P. & Viitanen E Alueellinen uudelleenorganisointi ja hallinta kuntoutuksessa. Kunnallistieteellinen aikakauskirja, 1/2008:50–64. Suoranta J., Viitanen E., Ashorn U. & Rissanen P Alueellinen kuntoutusjärjestelmä yhteistyötoimikunnan jäsenten näkökulmasta. Kuntoutus 4/2006:30–41. Kuntoutusasian neuvottelukunnan seminaari