Kimmo Vähäjylkkä Loviisan aluerakennemalli 2025 Ohjausryhmän kokous 18.10.2010 Kehittämisryhmä 23.11.2010 Elinkeino- ja kehittämisjaosto 2.12.2010.

Esitys aiheesta: "Kimmo Vähäjylkkä Loviisan aluerakennemalli 2025 Ohjausryhmän kokous 18.10.2010 Kehittämisryhmä 23.11.2010 Elinkeino- ja kehittämisjaosto 2.12.2010."— Esityksen transkriptio:

1 Kimmo Vähäjylkkä Loviisan aluerakennemalli 2025 Ohjausryhmän kokous Kehittämisryhmä Elinkeino- ja kehittämisjaosto

2 Loviisan kaupunkistrategia
Prosessi Loviisan siirtymäkauden 2010 – 2012 strategia Loviisan kaupunkistrategia 06 / / / / 2010 LÄHTÖTIETOJEN KERUU JA ANALYSOINTI LOVIISAN MAANKÄYTÖN VISIO JA TAVOITTEET ALUERAKENNE-MALLIN LAATIMINEN STRATEGINEN YLEISKAAVA Teemakartat Synteesikartta Tavoitteet aluerakenteeseen Rakennemalli-luonnos Kytkennät muihin kehityshankkeisiin LOVIISAN ALUE-RAKENNEMALLI E18 = workshop, valtuustoseminaari

3 Keskeiset kehittämistavoitteet
Väestönkasvun osalta tavoitteena on noin 1,5 % kasvu vuodessa Vuonna 2020 väestötavoite on asukasta Myönteinen väestönkasvu edellyttää uusien työpaikkojen syntymistä ja nykyisen työpaikkaomavaraisuuden säilyttämistä (tavoitteena 500 – uutta työpaikkaa vuoteen 2020 mennessä) sekä etätyötä tekevien määrän lisäämistä Tavoitteena on lisätä asumista erityisesti nykyisten palvelujen läheisyydessä. Tarjotaan houkuttelevia asuinmahdollisuuksia Loviisan kaupunkitaajamassa, muissa taajamissa ja Loviisan kyläalueilla. Tavoitteena on tiivistää yhdyskuntarakennetta, mutta myös Loviisan kaikilla vanhoilla kyläalueilla, missä on valmis ja toimiva perusinfra, on halukkaille annettava mahdollisuus rakentamiseen. Teollisuus- ja yritystonttien riittävä tarjonta on varmistettava

4 Keskeiset kehittämistavoitteet
Liikenneverkkojen on oltava kunnossa. Tärkein elinvoimaa Loviisaan tuova yhteys on E18 –moottoritien rakentaminen. Myös rantaratahanketta Helsinki-Pietari edistetään Energiantuotannossa lisätään uusiutuvan energian määrää monipuolisesti ja kehitetään nykyistä energiantuotantoa Hästholmenissa Nykyinen peruspalveluverkko säilytetään ja uusia palveluja kehitetään monikanavaisina Loviisassa kehitetään laadukkaat virkistyspalvelut ja –yhteydet palvelemaan sekä kuntalaisia että matkailijoita Tärkein panostus kohdistuu valtatielle E18 liikenteen solmukohtien (porttien) ja matkailualueiden kehittämiseen  muut alueet kehittyvät näiden myötä

5 ALUERAKENNEMALLI Maankäytön painopistealueet LOVIISA / LOVISA
Liikenneportit Energiatuotantoalue Merkittävät virkistyskeskittymät Kehittyvät matkailualueet Palvelu- ja työpaikkakeskittymät Potentiaaliset uudet asuinalueet Kehittämisen yhteistyön suunnat ALUERAKENNEMALLI Maankäytön painopistealueet Lapinjärvi / Lappträsk Liljendal Koskenkylä / Forsby Ruotsinpyhtää / Strömfors Pyhtää / Pyttis Ahvenkoski / Abborfors LOVIISA / LOVISA Pernaja / Pernå Valko Isnäs Rönnäs Loviisan kaupunkikeskuksessa uusi kehitysvyöhyke kiertää ydinkeskustan. Syntyvät uudet palvelut, työpaikat ja asuminen ovat luonteva osa yhdyskuntarakennetta. Samalla varmistetaan keskustan miljöön säilyminen ja ydinkeskustan palvelujen kehittämismahdollisuudet.

6 Tarkastelu osa-alueittain
Keskeistä on tulkita ja arvioida, miten aluerakennemallin valintoihin voidaan vastata Loviisan eri osa-alueilla Kaavoituksella ja maapolitiikalla voidaan vaikuttaa merkittävästi tulevaisuuteen Keskeisiä tarkastelunäkökulmia osa-alueittain: Asukasluvun kehitys Ikärakenne ja sen muutokset Maankäytön valmiudet / kaavavarannot Maanomistus / maapolitiikan keinot

7

8 Ikärakenteen muutokset osa-alueittain
Taajamat ja haja-asutusalueet

9

10 Tarkastelu osa-alueittain LILJENDAL, taajama
Heikantbacken IV / k-m2 Heikantbacken III / k-m2 Sävträsk / k-m2, k-m2 Tarjoaa mahdollisuuksia kyläasumiselle Tukee Liljendalin palvelujen säilymistä Tukee pohjoisen suunnan kehittämistä Taajaman kehittäminen jatkossa Aktiivinen tonttimarkkinointi Maanhankinta 6-tien varren palvelut, yritystonttien tarjonta

11 Tarkastelu osa-alueittain LILJENDAL, haja-asutus
1000 Ei kaavoitettuja alueita Yhdyskuntarakenne kyläkeskusten tuntumaan Uusi rakentaminen ohjattava Liljendalin ja muiden kylien palvelujen läheisyyteen Rakennetun vesihuoltoverkoston ja muun kunnallistekniikan hyödyntäminen Vt 6 suunnan kehittäminen

12 Tarkastelu osa-alueittain KOSKENKYLÄ
Koskenkylään on kasvavaa muuttopainetta Ikärakenne on kunnan nuorekkain (lapsiperheet) Tonttitarjonnassa huomioidaan riittävä tonttikoko Kaavavaranto on kysyntään nähden riittämätön Liian nopea kasvu aiheuttaa haasteita Kaupungin omistamia maa-alueita vähän Koskenkylä - Vanhakylä -alueen hallittu kehittäminen asuinalueena Panostus työpaikkoihin ja palveluihin liittymän läheisyydessä, teollisuustonttien tarjonta Maanhankinta Israelinmetsä / k-m2 Koskenkylä / k-m2, k-m2 Vanhakylä / k-m2 1000

13 Tarkastelu osa-alueittain PERNAJA, taajama
Vanhaan kuntakeskukseen on muuttohalukkuutta Palvelujen säilyminen tärkeää Tontteja vähän tarjolla Palveluja ylläpitävää uutta asumista myös Pernajan keskustaan 1000 Kirkonkylä / k-m2

14 Tarkastelu osa-alueittain ISNÄS-(RÖNNÄS)
Pysyvän asumisen voimakas lisääminen voi hajauttaa Loviisan yhdyskuntarakennetta Keskitetty rakentaminen palvelujen läheisyyteen turvaa niiden säilymisen Yksityinen kaavoitettu tonttitarjonta täydentää kaupungin tonttitarjontaa Isnäs – Rönnäs -alueen kehittämisen tulisi perustua pääasiassa matkailuun / matkailurakentamiseen Vierasvenesataman kehittäminen Matkailu-, virkistys- ja vapaa-aikapalvelujen kehittämistä kaupungin omistamilla alueilla Isnäs / k-m2 Edesby / k-m2

15 Tarkastelu osa-alueittain PERNAJA, haja-asutus
Kuggom / k-m2 2000 Väestö haja-asutusalueella keskittymässä kyliin Jatkossa uusi asuinrakentaminen ohjataan pääsääntöisesti elinvoimaisiin kyliin palvelujen lähelle Rakennetun vesihuoltoverkoston ja muun kunnallistekniikan hyödyntäminen 1000

16 Tarkastelu osa-alueittain LOVIISA, keskusta
Väestön määrä Loviisan keskustassa on laskenut  muuttoliike mm. Tesjoelle Keskustan kehittyminen on koko kaupungin elinehto Vetovoiman lisäämiseksi tarvitaan myös työpaikka-alueita ja palvelurakentamista Harmaakallio merkittävä avaus asuntorakentamiselle keskustan läheisyydessä Ydinkeskustan tiivistäminen (mm. tyhjät tontit) Sahanniemen monipuolinen kehittäminen ”Porttien” kehittämisen kautta E18 hyöty kanavoituu Loviisaan Tarkastelu osa-alueittain LOVIISA, keskusta 7000 Länsiportti / k-m2 Loviisa, itäinen liittymä / k-m2 Karttuhuoneenkatu / k-m2, Keskusta / k-m2 Rauhala/ k-m2, k-m2 Alakaupunki / k-m2 Määrlahti / k-m2, k-m2 Antinkylä / k-m2 Harmaakallio (vireillä) / k-m2 Pitkäsaari / k-m2, Sahaniemi (vireillä) / k-m2, k-m2, Vanha Sahatie / k-m2 , Ympyrätie / 400 k-m2 Köpbacka-Haravankylä / k-m2

17 Tarkastelu osa-alueittain LOVIISA, haja-asutus
Yhdyskuntarakennetta (pysyvä asutus) Loviisan keskustasta haja-asutusalueelle ei tule tarpeettomasti hajottaa Loma-asumisella on suuri merkitys kesäaikaisena palvelujen käyttäjänä Valkon kehittämistä jatkettava työpaikka-alueena ja merellisenä ”logistiikkaporttina” Loma-asumisesta kehitettävä nykyistä merkittävämpi vetovoimatekijä Energiatuotantoalueiden lisääminen ja kehittäminen Loviisan rantaosayleiskaava (vireillä) / k-m2 Valko / k-m2, k-m2

18 Tarkastelu osa-alueittain RUOTSINPYHTÄÄ
1000 Tarkastelu osa-alueittain RUOTSINPYHTÄÄ Neverkärrin alue/ k-m2 Ruotsinpyhtää, Strömfors / k-m2 Ruotsinpyhtää kehittyy Ahvenkosken matkailurakentamisen kautta Väestön laskevaan trendiin on löydettävä uutta asunto- ja tonttikysyntää Tulevan liittymän palvelukeskittymä on suuri mahdollisuus Osa matkailukehittämisen hyödystä olisi pystyttävä kanavoimaan Ruotsinpyhtäälle Asuntorakentamista taajaman palvelujen yhteyteen

19 Tarkastelu osa-alueittain TESJOKI
1000 Tesjoki kehittyy Loviisan kupeessa luontaisesti, alueella on suuri vetovoima asumisen, kaupan ja muun yritystoiminnan näkökulmasta Työpaikka-alueet ohjataan itäiseen liittymään Matkailupalvelut Ahvenkoskelle Tavastankangas / k-m2 Tesjoki / k-m2

20 Tarkastelu osa-alueittain RUOTSINPYHTÄÄ, haja-asutus
1000 Laspelto/ k-m2 Matkailun kehittyminen varmistetaan kaavoittamalla matkailutoiminnoille ja muille palveluille sijoittumispaikkoja Kaavoitusta vaiheistaan kysynnän ja suhdanteiden mukaan Rakennetun vesihuoltoverkoston ja muun kunnallistekniikan hyödyntäminen Ahvenkoski / k-m2

21 Johtopäätökset Loviisan maankäytön kehittämisen jatkovaiheet:
Maankäytön kehittämistä jatketaan hallitusti seuraavin kehittämisperiaattein: Länteen asumista ja työpaikkoja Keskustaan työpaikkoja, palveluja ja asumista Itään matkailua, työpaikkoja, palveluja ja asutusta Rantojen hyödyntäminen E18 tieyhteyden hyödyntäminen ”4-portin periaatteella” Pohjoinen portti Liljendal, ”meriportti” Valko Strategista maankäytön suunnittelua ei kannata ”katkaista” Kaavoitus käynnistetään strategian painopistealueilla (kasvuodotukset suhteessa kaavavarantoihin)  kaavoitusohjelma  uusien osayleiskaavojen laatiminen ja vanhojen tarkistaminen Vuodelle 2011 resursoidaan strategisen yleiskaavan valmisteluosio Kytkentä Vihreä Moottoritie –hankkeeseen Kaupallinen tarkastelu Loviisan matkailun Master Plan Maapoliittinen ohjelma

22 Valtuuston workshopin tulokset (29.9.2010), yhteenveto vaihtoehdoista
LIITE 1 Valtuuston workshopin tulokset ( ), yhteenveto vaihtoehdoista Arviointinäkökulma WEST COAST IDÄN IHME KESKUS-ENERGIAA POHJOINEN ULOTTUVUUS VIHERVÄYLÄ Loviisan kilpailukyky ja liiken-teellinen saavutettavuus +2 / -1 +1 +2/-1 -2 +4 Imago ja vetovoima +3 +3/-1 Kulttuurinen rikkaus, kaksikielisyys -1 +1/-2 +1/-1 Luonnonläheisyys ja ekologisuus +2/-2 Ihmisten hyvinvointi ja viihtyvyys +2 Alue- ja kuntatalous, yritysten toimintaedellytykset -3 Kansainvälisyys ja matkailun kehittymisedellytykset YHTEENSÄ +18/-5 +10/-6 +18/-3 +6/-14 +18/-6

23 Valtuuston workshopin tulokset (29.9.2010), yhteenveto vaihtoehdoista
LIITE 2 Valtuuston workshopin tulokset ( ), yhteenveto vaihtoehdoista Työryhmien ”suosikkivaihtoehdot” ja valinnan perustelut: VIHERVÄYLÄ – kehittää parhaiten koko kaupunkia VIHERVÄYLÄ – luonnollisin vaihtoehto VIHERVÄYLÄ – kehittää monipuolisesti koko kaupunkia MERELLINEN VIHERVÄYLÄ – porttien ja matkailualueiden kehittäminen WEST COAST – eniten hyötyjä Loviisan kehitys linkittyy vahvasti tehokkaasti toimivaan poikittaiseen yhteyteen – pääkaupunkiseudun ja Pietarin tiiviiseen vuorovaikutukseen, yhteydet Porvooseen ja Uudellemaalle Tämä kehitys luo uusia yritystoiminnan, työllistymisen, matkailun ja asumisen mahdollisuuksia Loviisassa Pääväylän kehittyminen heijastuu myönteisesti Loviisan keskustaan, muihin taajamiin ja kyliin Merellisyys on Loviisan huomioitava erityispiirre