Sureva lapsi - Kuinka kohdata lapsen suru?

Esitys aiheesta: "Sureva lapsi - Kuinka kohdata lapsen suru?"— Esityksen transkriptio:

1 Sureva lapsi - Kuinka kohdata lapsen suru?

2 Koulutus 9.11.2011 Jyväskylä Koulujen iltapäivätoiminta Sirpa Mynttinen Suomen nuoret lesket ry

3 Sisältö: Vanhemman kuolema Mitä suru on Vanhemman itsemurha
Sisaren kuolema Isovanhemman kuolema Miten auttaa surevaa lasta Surevan perheen kohtaaminen Koulu / iltapäivätoiminta surevan lapsen tukena Milloin ammattiapua? Tukimuotoja Auttajan oma suru Lähteet/kirjallisuutta Mitä suru on Lapsi ja suru perheessä Lapsen suru Tavallisimmat välittömät reaktiot läheisen kuolemaan Jälkireaktioita Traumaperäinen stressireaktio Lapsen suruun ja tuen tarpeeseen vaikuttavat Kiintymyssuhteen vaikutus Lapsen kuolemankäsitys Tyttöjen ja poikien surussa eroja?

4 ” Minä tiedän ikävän. Se on sellaista, jonka tuntee joka puolella itsessään. Eniten se tuntuu vaatteiden sisällä, mutta en tiedä tarkalleen missä. Joskus se sattuu kurkkuun ja korviinkin. Kurkusta tulee jotenkin paksu ja korviin pistelee niin kuin olisi pakosta juossut oikein kovaa vaikka ei olisi yhtään jaksanut.” Jalonen & Louhi: Tyttö ja naakkapuu 4 4

5 Mitä suru on Suru on tervettä reagointia menetykseen
Suru ei ole sairaus, mutta perheenjäsenen kuolema usein ihmisen raskain elämänkokemus ”Suru ei ole yksi tunne vaan sisäinen prosessi, jonka aikana ihminen kokee monenlaisia tunteita ja olotiloja” Suru vaikuttaa myös kehoon, ajatteluun, käyttäytymiseen ja sosiaalisiin suhteisiin Surun ilmaiseminen ja sosiaalisen tuen saaminen vaikuttaa myönteisesti surevien terveyteen

6 Mitä suru on Surutyö ei ole unohtamista vaan muistamista
Sureva voi säilyttää kiintymyssuhteen kuolleeseen: surevan ja kuolleen konkreettinen kiintymyssuhde muuttuu mielikuvatason muistosuhteeksi Kuolleesta kasvaa ”Sisäistetty aarre” Suru vie paljon aikaa ja voimavaroja Suru muuttaa muotoaan ja sen kanssa oppii elämään Surulla ei ole kaavaa eikä se etene vaiheittain Surutyö muuttaa ihmistä ja surun käsittely johtaa kasvuun

7 Mitä suru on Surun tehtävänä on mahdollistaa elämän jatkuminen muuttuneissa olosuhteissa: 1) Menetyksen todellisuuden hyväksyminen 2) Menetyksen aiheuttaman tuskan kokeminen 3) Sopeutuminen ympäristöön, josta kuollut puuttuu 4) Kuolleen uudelleen sijoittaminen osaksi elämänhistoriaa ja muistamistapojen löytäminen

8 Lapsi ja suru perheessä
Vuosittain 4000 lasta menettää lähiomaisensa kuoleman kautta 1/20 lapsesta menettää vanhempansa ennen täysi-ikäisyyttä Yhteiskunnallisella tasolla ei ole olemassa toimintamallia, jolla surevaa perhettä tuetaan Surevalla perheellä on usein vähemmän sukuyhteisön tukea kuin aikaisemmin Lapsen kykyä ymmärtää kuolemaan liittyä asioita ja lapsen surun kokemusta helposti aliarvioidaan Sureva lapsi on riippuvainen aikuisten asennoitumisesta ja kyvystä kohdata lapsen suru

9 Lapsi ja suru perheessä
Lapsen tukeminen ja tuen hakeminen jää yleensä vanhemman/vanhempien vastuulle Heitä sitoo kuitenkin pakollisten asioiden hoito, arki ja oman surun käsittely Lapsi viettää ison osan päivästään hoidossa / koulussa / iltapäivätoiminnassa Lapsen kanssa työskentelevien asennoituminen ja tarjoama tuki on tärkeää Alle kolmannes surevista lapsista tarvitsee jossain vaiheessa ammattiapua / neuvontaa

10 Lapsen suru Reaktiot menetykseen yksilöllisiä ja monimuotoisia
Lapset reagoivat läheisen kuolemaan usein voimakkaammin ja pitempään kuin aikuiset tietävät Lapset eivät aina puhu kokemuksistaan ja tunteistaan aikuisille Lapsi voi piilottaa suruaan ja ”säästää” näin vanhempaa

11 Lapsen suru Myös lapsella suru vie paljon aikaa ja voimia
Lapsen ”oireet” voivat tulla viiveellä, ½ vuotta-vuosi tapahtuneesta Suru tuntuu koko kehossa Lapsi käsittelee surua uudella tavalla kasvaessaan, uuden kehitysvaiheen silmin Jos kuolema ennakoitavissa, lapsen reaktiot riippuvaisia hänen saamistaan tiedoista Lapsen on vaikea kestää surua ja hän yrittää välttää sen aiheuttamaa kipua. Tämä ei tarkoita, etteikö lapsi surisi tai suru olisi jo ohi.

12 Lapsen suru Lapsella rajallisesti selviytymiskeinoja, ”työkaluja” surun käsittelyyn Tiedon kognitiivinen käsittely, kokemusten ja tunteiden sanoittaminen sekä keskittyminen on aikuista rajallisempaa Pieni lapsi työstää surua lyhyen hetken kerrallaan, ”surahtaa” Puhuminen ei ole lapsen ensisijainen tapa käsitellä surua, vaan leikki, luovuus ja symboliikka tärkeitä Joskus aktiivinen suru näkyy vain leikeissä ja piirustuksissa Myös sureva lapsi hyötyy vertaistuesta

13 Lapsen suru ilmenee 1. Käyttäytymisen muutoksina
2. Fyysisinä reaktioina 3. Tunteina 4. Ajatuksina Lapsen reaktiot läheisen kuolemaan voidaan jakaa välittömiin ja jälkireaktioihin

14 Tavallisimmat välittömät reaktiot läheisen kuolemaan:
Sokki ja epäusko Kauhistus ja vastustus Välinpitämättömyys ja lamaantuneisuus Tavallisten toimien jatkaminen Sokki on suojamekanismi, joka antaa tilaa tajuta tilanne asteittain

15 Tavallisimmat välittömät reaktiot läheisen kuolemaan:
Reaktiot alussa usein vähäiset ja voimakkaat tunteet tulevat myöhemmin Jotkut lapset reagoivat heti rajusti Osa lamaantuu ja muuttuu apaattisiksi Tavallisia puuhia jatkamalla, lapset hakevat turvaa tutuista asioista Reaktiot voimistuvat sitä mukaa, kun tapahtumien pitäminen loitolla ei ole enää tarpeen tai mahdollista.

16 Jälkireaktioita: Pelko ja haavoittuneisuus
Murhe ja kaipaus Hermostuneisuus Viha Voimakkaat muistikuvat Ahdistus Tapahtumasta muistuttavan välttäminen Kuvitelmat Syyllisyyden ja häpeän tunteet Univaikeudet Fyysiset vaivat

17 Jälkireaktioita: Keskittymisvaikeudet Kouluvaikeudet
Regressiivinen käyttäytyminen Traumaattiset leikit Käytöshäiriöt Aggressiivisuus Tunne vainajan läsnäolosta Muiden välttäminen Kypsyminen Muutokset persoonallisuudessa Pessimismi

18 Jälkireaktiot Tavallinen jälkireaktio on ahdistus ja pelko siitä, että toisellekin vanhemmalle (tai itselle) tapahtuu jotakin Lapsista voi tulla takertuvia ja he reagoivat voimakkaasti eroihin Isompikin lapsi voi pelätä yksinoloa Muisti - ja mielikuvat voivat häiritä voimakkaina ja niiden torjunta ilmenee levottomuutena Usein asiat pyörivät mielessä illalla ja on vaikea nukahtaa, painajaisunet Viha on myös lapsella tavallinen reagointitapa Lapsi voi syyttää itseään läheisen kuolemasta

19 Jälkireaktiot Jälkireaktiot lievenevät ajan mittaan
Jos jälkireaktiot kestävät yli kuukauden ja muodostavat tietyn kokonaisuuden, lapsi voi kärsiä traumaperäisestä stressireaktiosta Tällöin lapsi kannattaa ohjata ammattiauttajalle

20 Traumaperäinen stressireaktio:
1) Tapahtuman jatkuva uudelleen kokeminen unissa tai ajatuksissa tai tunne että se tapahtuu uudelleen sekä voimakas levottomuus tapahtumasta muistuttavissa tilanteissa 2) Jatkuva tapahtumasta muistuttavien ärsykkeiden välttäminen, tunneasteikon rajoittuminen, vähentynyt kiinnostus ympäristöön ja ihmisiin 3) Lisääntynyt ruumiillinen vireystila, valmius vaaran tarkkailemiseen ja kohtaamiseen

21 Lapsen suruun ja tuen tarpeeseen vaikuttavat:
Kenet lapsi menetti Vanhemman, sisaren, isovanhemman, ystävän jne. Kuoleman olosuhteet ja rituaalit: Äkillinen kuolema traumatisoi voimakkaammin, erityisesti itsemurha, henkirikos, onnettomuus tai lapsen läsnäolo kuolemanhetkellä Edellä mainitut traumatisoivat myös lapsen läheisiä ja vaikuttavat heidän kykyynsä olla lapsen tukena Miten lapsi saa tietoa tapahtuneesta, totuutta ei pidä salata tai muuttaa Mahdollisuuden antaminen hyvästijättöön ja lapsen ottaminen mukaan rituaaleihin suositeltavaa

22 Lapsen suruun ja tuen tarpeeseen vaikuttavat:
Perheeseen ja ympäristöön liittyvät tekijät: Elossa olevan vanhemman toimintakyky ja hänen saamansa tuki Arjen rutiineista ja lapsen tarpeista huolehtiminen Lapsen suhde kuolleeseen vanhempaan (ristiriitainen suhde vaikeuttaa surua) Muut stressitekijät ja muutokset Perheen vuorovaikutustyyli ja toimintatavat Tunneilmaston ja kommunikoinnin avoimuus Malli surukäyttäytymiselle Lähiyhteisön mahdollisuudet tukea surevaa perhettä

23 Lapsen suruun ja tuen tarpeeseen vaikuttavat: Lapseen itseensä liittyvät tekijät:
Ikä ja kuoleman ymmärtämisen taso Tyttöjen ja poikien surussa eroja Persoonallisuus Aiemmat menetykset ja traumat Elämänhistoria Suojaavat tekijät Kiintymyssuhde

24 Kiintymyssuhteen vaikutus:
Kiintymyssuhdekäyttäytymisellä lapsi pyrkii palauttamaan ja ylläpitämään turvallisuudentunnetta stressitilanteissa Vaikuttaa lapsen kykyyn ja haluun ottaa vastaan apua ja tukea traumaattisessa tilanteessa, tarjoaa joko suojaa ja keinoja tai vaikeuttaa surusta selviytymistä Turvallinen kiintymyssuhde: avoin tunneilmaisu, luottamus aikuisen apuun, lohduttavat muistot, voimakkaatkaan reaktiot eivät jää pysyväksi Turvattomasti kiinnittyneet lapset, selviytymiskeinot ongelmallisia, ei luottamusta apuun tai epärealistiset odotukset Kiintymyssuhde tärkeää ottaa huomioon mietittäessä tuen tarvetta ja auttamiskeinoja Kiintymyssuhteen vaikutus:

25 Lapsen kuolemankäsitys
Kuolemankäsitys vaikuttaa lapsen reaktioihin, suremiseen ja siihen millaista tukea hän tarvitsee Kuolemankäsitys kehittyy ajattelun ja kielen kehityksen myötä Kehityskulku samanlainen kaikilla lapsilla, mutta tahti vaihtelee Useimmilla 10 -vuotiailla lapsilla kypsä ymmärrys kuolemasta, joillakin jopa 6-vuotiaana

26 Kuoleman ymmärtämisen viisi keskeistä käsitettä:
1) Kuoleman universaalisuus 2) Kuoleman peruuttamattomuus 3) Ruumiin toimimattomuus 4) Kuoleman kausaalisuus 5) Jonkinlainen elämän jatkumisen muoto kuoleman jälkeen

27 Kuolemankäsityksen kehitys
Kyky surra on olemassa ennen kuolemankäsitystä 2-v. lapsi alkaa käsittää kuoleman olemassaolon, mutta ajattelee sen olevan väliaikaista poissaoloa Ei ymmärrä ”aina” ja "ei koskaan” sanojen merkitystä 5- v. asti ajattelu konkreettista, vältettävä ”nukkui pois” tyyppisiä selityksiä Pieni lapsi saattaa uskoa aiheuttaneensa toisen ihmisen kuoleman Yli 5-v. ymmärtää menneisyyden, nykyhetken ja tulevaisuuden olemassaolon Erottaa yleensä mielikuvituksen ja toden

28 Kuolemankäsityksen kehitys
Yli 6- v. ymmärtää kuoleman peruuttamattomuuden ja käsittää kuolleen elintoimintojen lakkaavan Noin 6-7- v. tajuaa kuolemaan johtaneita syitä ja kuoleman universaalisuuden Voi esiintyä vielä maagista ajattelua ja mielikuvituksesta ja pelosta aiheutuvia kuvitelmia Tarvitsee surutyönsä tueksi konkreettisia ilmaisuja Pystyy ottamaan huomioon toisten näkökulmia

29 Kuolemankäsityksen kehitys
9-10- v. ymmärtää tapahtumien syitä ja seurauksia laajemmin Kriittinen suhtautuminen tietoon Ymmärtää kuoleman koskevan myös itseä Pohtii kuoleman epäoikeudenmukaisuutta Kykyä ymmärtää kuolemaan liittyviä asioita, mutta ei valmiuksia hallita voimakasta kokemusta Koululainen voi hävetä tapahtunutta ja yrittää peitellä sitä Ymmärtämisen myötä kasvavat myös pelot Turvattomuuden tunne myös siitä, mitä vielä voi tapahtua

30 Eroja tyttöjen ja poikien surussa?
Joissakin tutkimuksissa havaittu eroja tyttöjen ja poikien välillä, erot käyvät selvemmiksi kahdeksasta ikävuodesta lähtien ja tulevat esiin erityisesti murrosiässä Pojat tuntuvat torjuvan enemmän kuolemantapaukseen liittyviä ajatuksia ja välttävät puhumista siitä Poikien voi olla vaikeampi ilmaista ja kuvailla tunteitaan Poikien suru ”suoraviivaisempaa, ilmaisevat suruaan enemmän toiminnalla

31 Eroja tyttöjen ja poikien surussa?
Tyttöjen suru ilmenee enemmän itkuisuutena, ahdistuksena ja pelkoina Tytöillä useammin luotettavia ystäviä, joilta he saavat tukea Tytöt puhuvat surustaan enemmän myös kotona Erot eivät luonnollisesti koske kaikki tyttöjä ja poikia Mahdolliset erot tärkeää huomioida tuen muodoissa Toiminnalliset menetelmät, vertaistuki, turvallinen ja avoin ilmapiiri tärkeää lasten auttamisessa

32 Vanhemman kuolema Vaikein menetys lapselle
Vanhempi edustaa koko elämän perustaa ja turvaa Vanhemman kuolema yleensä odottamaton ja yllättävä Uhkaa lapsen jokapäiväistä elämää, perusturvaa Aiheuttaa riskin myöhemmille psyykkisille ongelmille Rakenteellisia muutoksia perheessä Perhesysteemi epätasapainoon Sokki, suru ja pakollisten asioiden hoito sitoo leskivanhempaa Vanhemman kuolema on lapselle aina traumatisoiva kokemus ja lapsella on näin tehtävänä sekä traumatyö että surutyö. Traumaa käsiteltävä ensin, että surulle tulee mieleen tilaa.

33 Vanhemman itsemurha Lapsen tulee saada tietää totuus
Kertominen rehellisesti, yksinkertaisesti ja selkeästi ikätason mukaan Lapselle on hyvä kertoa kaikki tieto kerralla, ettei totuus enää muutu pahemmaksi Ensivaiheen sokki suojaa lasta ja hän käsittelee asiaa palasen kerrallaan kun mieli on siihen valmis Korosta, että itsemurha ei ollut lapsen syytä, eikä hän olisi voinut vaikuttaa siihen Parasta on, että lapsi kuulee asiasta omalta vanhemmaltaan ja turvallisessa ympäristössä

34 Vanhemman itsemurha Totuudenmukainen tieto ja asiasta avoimesti puhuminen auttaa lasta surun käsittelyssä ja surusta toipumisessa Salailu horjuttaa lapsen luottamusta aikuisiin ja häiritsee perheen vuorovaikutusta. Myös kipeiden asioiden salailun malli siirtyy Jos lapsi ei saa rehellistä tietoa, hän voi syyllistyä ja korvata asiatiedon mielikuvituksellaan. Lisää lapsen masennus- ja itsemurhariskiä

35 Sisaren kuolema Perheen rakenne ja lasten roolit muuttuvat
Lapsi menettää kasvukumppanin,vertaisen Vanhemmilla oma trauma, joka voi tarkoittaa lapselle hetkellisesti myös heidän psyykkisen läsnäolonsa menettämistä Ympäristön vaikeus tunnistaa lapsen suru Lojaalisuus vanhempia kohtaan ja vanhempien ”säästäminen” omalta surulta Lapsella voi esiintyä liiallista vastuunkantoa Vanhemmat voivat ylisuojella lasta menettämisen pelossa

36 Isovanhemman kuolema Mitä läheisempi suhde, sitä suurempi suru on ja sitä voimakkaammat reaktiot Vanhemman ihmisen kuolema yleensä helpompi hyväksyä ja ymmärtää ”pitkän elämän päätöksenä” Kuolemaan osattu ehkä jo valmistautua Lapsen arjen turvalliset rakenteet säilyvät Lapsen vanhemman voimavarat voivat sitoutua omaan suruun ja lapsi voi jäädä ulkopuolelle

37 Miten auttaa surevaa lasta
Parhaita auttajia ovat lapsen läheiset aikuiset, joilla jo on luotettava ja lämmin suhde lapseen Rohkeus ja kyky olla läsnä lapsen surussa Huolenpito, ymmärrys ja lohdutus Toivo elämän jatkumisesta Luomalla turvallisuudentunnetta Antamalla ylimääräistä syliä ja läsnäoloa Asian käsittely pienin askelin

38 Miten auttaa surevaa lasta
Huolehtimalla arkielämän sujuvuudesta ja lapsen tarpeiden huomioimisesta Arjen rutiineista kiinnipitäminen tärkeää Rohkaisemalla lasta normaaliin toimintaan Rohkaisemalla lasta leikkimään Välttämällä tarpeettomia muutoksia lapsen elämässä, kertomalla muutoksista etukäteen Antamalla lapselle lupa surra, rohkaisemalla puhumaan ja esittämään kysymyksiä Antamalla aikaa ja tilaa lapselle, kun hän on valmis surun aktiiviseen käsittelyyn

39 Miten auttaa surevaa lasta
Olemalla rehellinen, antamalla totuudenmukaista tietoa tapahtuneesta Tukemalla kuolemankäsityksen työstämisessä, auttamalla lasta pääsemään irti vääristä uskomuksista Antamalla lapsen osallistua hautajaisiin ja rituaaleihin ja valmistamalla niihin etukäteen Antamalla mallia surukäyttäytymiselle Kunnioittamalla lapsen yksilöllistä tapaa reagoida ja surra Älä aseta vaatimuksia tai odota liikaa: ”sinun täytyy nyt olla vahva ja äidin apuna”

40 Miten auttaa surevaa lasta
Tukemalla menetyksen ja surun kohtaamiseen lapsille ominaisin keinoin: piirtäminen, maalaaminen, musiikki, pelit, leikki yms. Ottamalla vastaan lapsen tunteita Kertomalla että monenlaiset tunteet kuuluvat suruun ja ovat normaaleja Auttamalla lasta tunnistamaan ja ilmaisemaan tunteitaan Käsittelemällä pelkoja ja etsimällä selviytymiskeinoja Havainnoimalla ammattiavun merkkejä ja hakemaan tarvittaessa rohkeasti apua lapselle Huolehtimalla perheen vanhemman/vanhempien hyvinvoinnista!

41 Miten auttaa surevaa lasta
Sadut ja kirjat menetyksestä ja surusta, selviytymistarinat Itsetuntoa vahvistava työskentely Kouluikäiset kiinnostuneita harjoitustöistä ja tehtävistä myös surun käsittelyssä Surukirja, vahvuuskortit, muistolaatikko Tehtävät tärkeistä ihmisistä ja asioista, voimavaroista ja selviytymiskeinoista Roolileikkien ja näyttelemisen kautta koululainen voi purkaa kipeitä tunteita Tunnetyöskentely: ”tunnesäätila”, tunnepyörä, missä tunne tuntuu, mitä tunteita koit tietyssä tilanteessa, kerro tilanne, jossa koit tätä tunnetta, yhdistä tunnekortti ja tunne jne.

42 Surevan perheen kohtaaminen
Vältä suruun liittyviä myyttejä ja kliseitä, jotka mitätöivät surevan oikeutta suruun ja estävät surun ilmaisua ”Älä sure” ”Korvaa menetys” ”Sure yksin” ”Ole vahva” ”Pysy kiireisenä” ”Aika parantaa haavat” ”Kyllä minä ymmärrän” ”Tiedän miltä sinusta tuntuu” ”Kyllä se siitä” ”Vieläkö sinä suret?” ”Etkö sinä enää sure?”

43 Surevan perheen kohtaaminen
Oikeus suruun: jokaisen suru on ainutlaatuinen ja jokaisella on oikeus surra omalla tavallaan ja aikataulullaan. Kunnioita surevan surua. Uskalla olla läsnä. Osoita surevalle, että surusta saa puhua ja kaikenlaiset tunteet ovat sallittuja. Malta kuunnella enemmän kuin puhua. Toimi surevan ehdoilla, vältä selityksiä ja neuvoja. Hyväksy, että toisen surua ei voi ottaa pois.

44 Surevan perheen kohtaaminen
Anna surevalle tilaa ja aikaa muistella kuollutta. Sureva voi haluta jakaa kanssasi pohdintojaan elämän tarkoituksesta. Ilmaise osanottosi ja myötätuntosi, mutta älä kohtele säälivästi tai ”päivitellen”. Konkreettinen apu kodinhoidossa tärkeä tukimuoto. Surevalle myös mahdollisuus ”levätä” surusta, osallistua ja tehdä tavallisia asioita kun jaksaa. Surevalla oikeus myös selviämiseen, elämän jatkumiseen ja iloon.

45 Koulu / iltapäivätoiminta surevan lapsen tukena
Turvallisia kodin ulkopuolisia aikuisia, jotka eivät itse ole ”surun syövereissä” Mukana lapsen jokapäiväisessä elämässä, jatkuvuus Koulu edustaa myös surun keskellä normaalia lapsen elämää, ”lepopaikka surusta” Opettajilla ja ohjaajilla lapsen ja ryhmän tuntemus Aikuisten tieto lapsen surusta rohkaisee kohtaamaan, ymmärtämään ja tukemaan lasta ja surevaa perhettä Etukäteen sovitut toimintatavat

46 Koulu / iltapäivätoiminta surevan lapsen tukena
Oppilaan perheessä sattuneen kuolemantapauksen jälkeen yhteydenotto surukotiin lähipäivinä, käynti kotona perheen toiveen mukaan Helpottaa yleensä lapsen koulun aloitusta tapahtuman jälkeen, kun opettaja on jo tavattu Käytännön asioista sopiminen Asiasta tiedottaminen kaikille lapsen kanssa toimiville aikuisille Aikuisilla vastuu kuolemantapauksen kertomisesta muille lapsille vanhemman ja lapsen kanssa yhdessä sovitulla tavalla Luokkakavereiden ”valmistaminen” surevan oppilaan kohtaamiseen, asian käsittely yhdessä

47 Koulu / iltapäivätoiminta surevan lapsen tukena
Surevan lapsen toiveiden ja odotusten kertominen luokalle / lapsiryhmälle Lapsen havainnointi ja voinnin seuranta Lapsen tilanteen huomiointi, hienovaraisuus Surun huomioonottaminen työskentelyssä, tuki Säännöllinen yhteydenpito kotiin, koko perheen tilanteen huomioiminen Tietoa tukimuodoista perheelle Perheen elämänkatsomuksen kunnioitus Isän-ja äitienpäivän, pyhäinpäivän yms. huomiointi Tarvittaessa konsultaatio, ammattiapu

48 Milloin ammattiapua? Traumaperäinen stressireaktio
Lapsi ei elä ikätasoista lapsen elämää, taantuu tai käyttäytyy liiaksi isomman lapsen tai aikuisen tavoin Lapsi syyttää voimakkaasti itseään Lapsi ei leiki tai traumaattinen leikki ei etene Suhteet ikätovereihin ja/tai aikuisiin kapeutuvat Lapsella selviä oireita, esim. pelkoja tai aggressiivista käytöstä, jotka haittaavat normaalielämää Lapsen käytös ja persoonallisuus muuttuvat dramaattisesti Lapsi suhtautuu tulevaisuuteen pessimistisesti Sinulla on huoli lapsesta ja haluat tukea ja neuvoja

49 Tukimuotoja: Kriisikeskukset Perheneuvolat Psykologit Terapiat
Kunnallinen kotipalvelu / perhetyö Seurakunta, mm. lasten sururyhmät Suomen Mielenterveysseura, ryhmät ja kurssit Vertaistukijärjestöt: Suomen nuoret lesket ry Käpy - Lapsikuolemaperheet ry Huoma - Henkirikoksen uhrien läheiset ry Surunauha ry (itsemurhan tehneiden läheisille)

50 Auttajan oma suru Aikuisen hyvä valmistaa itseään lapsen tunteiden ja surun kohtaamiseen Lapsen surun kohtaamien voi nostaa pintaan omia käsittelemättömiä tai käsiteltyjäkin omia menetyksiä ja surukokemuksia Auttajan on tärkeää käsitellä omat menetyksensä, ettei hän mene ”lukkoon” lapsen surun kohdatessaan Jos näin käy aikuinen voi sivuuttaa tai estää lapsen tunteiden ilmaisua ja suruleikkejä, jotka edistävät toipumista Lapsen surun kohtaaminen on raskasta auttajallekin ja omasta jaksamisesta pidettävä huolta

51 Lähteet, teoriatietoa lapsen surusta
LAPSEN SURU, Dyregrov SUREVA LAPSI JA KOULU, Dyregrov&Raundalen MINUN SURUNI (Aikuisen opas ja Lapsen surutyökirja) Holm&Turunen SURU JA SUREVAT Surevien hoitotyön perusteet, Erjanti&Paunonen-Immonen SURUTYÖ, Poijula LAPSI JA KRIISI,Selviytymisen tukeminen, Poijula SUREVAN LAPSEN KANSSA Erkkilä, Holmberg, Niemelä, Ylönen YHDESSÄ SURU ON HELPOMPI KANTAA, Opas lasten sururyhmien ohjaajille

52 Lähteet, teoriatietoa lapsen surusta
MITEN KERTOISIN LAPSELLE ITSEMURHASTA, Laimio SURUSÄKKI, Kinanen 5-10-vuotiaiden lasten sururyhmän toteuttamisen toimintamalli, Uittomäki, Siipien suojassa, Luovia ja toiminnallisia harjoituksia lasten sururyhmiin, Peltola & Vilppola (Tiedustelut Suomen nuoret lesket ry) MITEN TUKEA LASTA KUN LÄHEINEN ON KUOLLUT – Opas läheisille sekä lasten ja nuorten parissa työskenteleville, Uittomäki, Mynttinen, Laimio

53 Lastenkirjoja kuolemasta ja surusta (lue aina itse ensin)
KUINKA PIKKU ELEFANTTI PARANI SUURESTA SURUSTAAN, Weitze, Battut AINA JA IKUISESTI, Durant ,Gliori PIKKURUU MUSTANMUSTA, Puskala MAAHISEN VIIMEINEN MATKA Surojegin MÄYRÄN JÄÄHYVÄISLAHJAT, Varley HEI SITTEN UKKI, Alex (kristill.) VAARIN LAIKA, Wahl LUMIHANHI, Vainio LINTU JA PORO, Tiitinen MARIANNE MUISTELEE MUMMIA, Egger ELLI- ENKELI JA KEIJUJEN MAA, Dieckmann ATTE JA ANNA TOIVO KANTAA, Rahkonen, Issakainen ENKELIMUKSU, Thun

54 Lastenkirjoja kuolemasta ja surusta (lue aina itse ensin)
TYTTÖ JA NAAKKAPUU, Jalonen KERRO MINULLE TAIVAASTA KUN KUOLEMA KOSKETTAA, Kaskinen (kristillinen) PIKKUNALLEN ISOISÄ, Gray LAHJA KATILLE, Garvey HÖYHENTYYNYT, Impey HEI VAAN MUMMI, Liikkanen TULEEKO VAARI VIELÄ TAKAISIN, Parvela NÄIN PIENISSÄ KENGISSÄ, Nuotio ELISABET, NALLE JA PIKKUVELI JOTA EI OLE, Jalonen OTSO ONNINEN JA HYMY HUKASSA, Oliver Gary EEVA KADONNEIDEN SISKOJEN MAASSA, Robberecht ENKELIVELI, Talonen

55 Nuorten kirjoja surusta
LIIAN ISO IKÄVÄ: Nuoret kertovat surukokemuksistaan, Rantalaiho AURINGONKUKKATALVI, Schuurman HÄN ON KANSSANI KUMMINKIN, Vanhempansa menettäneet lapset ja nuoret kertovat, Sjöqvist JOPOKOMPLEKSI, Teerialho VIIMEINEN JUNA, Kallioniemi APPELSIINITYTTÖ, Gaarder VOIKUKKIEN LAULU, Hagerup MUSTAA LUNTA, Lempinen DUMDUM, Levola KUUJUHLA, Laine

56 Kaikki murheet lasten on nostettava valoa vasten
Kaikki murheet lasten on nostettava valoa vasten. Että aikuiset näkevät miksi lapset itkevät. Hälvenee vain siten huoli, näkyy kadun valoisampi puoli Eppu Nuotio