Maailman alkuperäiskansaliike ja saamelaiset Irja Seurujärvi-Kari, Helsingin yliopisto20.3.2007 Kuva © Saamelaiskäräjät.

Esitys aiheesta: "Maailman alkuperäiskansaliike ja saamelaiset Irja Seurujärvi-Kari, Helsingin yliopisto20.3.2007 Kuva © Saamelaiskäräjät."— Esityksen transkriptio:

1 Maailman alkuperäiskansaliike ja saamelaiset Irja Seurujärvi-Kari, Helsingin yliopisto20.3.2007 Kuva © Saamelaiskäräjät

2 Käsitteen indigenous peoples määrittely n Etymologiaa Adjektiivi indigenous juontaa latinan termistä indigena ’syntyperäinen’ (www.askoxford.com). Termiä käytetty erottamaan ne ihmiset, jotka ovat syntyneet (’native’) tietyssä paikassa, niistä ihmisistä, jotka ovat saapuneet muualta siihen paikkaan. Adjektiivia indigenous seuraa monikkomuotoinen peoples korvaa usein seuraavat termit: populations, tribes, societies, communities ja groups (ILO:n sopimus nro 169 (1989)).

3 Käsitteen historiaa 1/3 n 1920-luvulla YK:n järjestö ILO, International Labour Organization, hyväksyi Latinalaisen Amerikan alkuperäiskansojen työoloja koskevia sopimuksia, joissa käytettiin käsitettä indigenous viittaamaan näihin kansoihin. n ILO:n sopimus No. 107 ja Suositus No. 104, Convention on the Protection and Integration of Indigenous and Tribal Populations, hyväksyttiin 1957.

4 Käsitteen historiaa 2/3 n 1971 Mr José R. Martinez Cobo (Ecuador) nimitettiin YK:n erityisraportoijaksi tehtävänään tehdä ehdotuksia kansallisiksi ja kansainvälisiksi toimenpiteiksi, joiden tavoitteena oli poistaa alkuperäiskansoihin kohdistuva diskriminaatio. n Cobon loppuraportti luovutettiin Alakomissiolle (the Subcommission on Prevention of Discrimination and Protection of Minorities) 1981-1984. n Uudistettu ILO:n sopimus No. 169 hyväksyttiin 1989: Convention (No. 169) concerning Indigenous and Tribal Peoples in Independent Countries (http://www.unhchr.ch/html/menu3/b/62.htm)

5 Käsitteen historiaa 3/3 n Mainittujen kahden sopimuksen välillä on ratkaiseva ero niin tavoitteiden kuin niissä käytetyn terminologian suhteen. Yleissopimus nro 107 oli luonteeltaan hyvin patrionaalinen, sillä se ei tunnustanut tarpeeksi selvästi alkuperäiskansojen identiteettiä. Vuoden 1953 sopimuksessa puhuttiin alkuperäiskansoista ’väestöinä’. n Uudistettua ILO:n yleissopimusta nro 169 (1989), joka koskee itsenäisten maiden alkuperäis- ja heimokansoja, valmisteltiin vuonna 1982 perustetussa YK:n alkuperäiskansojen työryhmässä sen perustamisesta lähtien. n Uudistetun ILO:n yleissopimuksen tavoitteena on suojella alkuperäiskansojen oikeuksia. Siten se tunnustaa alkuperäiskansoille enemmän oikeuksia kuin mitä vähemmistöoikeusasiakirjat tekevät. Uudistetussa ILO:n sopimuksessa viitataan alkuperäiskansoihin termillä ’peoples’.

6 Alkuperäiskansan määritelmät kansainvälisissä sopimuksissa 1/3 n ILO:n yleissopimus nro 169, joka koskee itsenäisten maiden alkuperäis- ja heimokansoja (1989). Tämä sopimus koskee A niitä itsenäisissä maissa eläviä heimokansoja joiden sosiaaliset, taloudelliset ja kulttuuriset olosuhteet erottavat ne muusta kansallisesta yhteisöstä, ja jotka ovat säilyttäneet kokonaan tai osittain omat tapansa ja perinteensä tai lakinsa ja sääntönsä; B niitä itsenäisissä maissa eläviä kansoja, joita pidettiin alkuperäiskansoina, koska he polveutuvat väestöstä, joka maan valloituksen tai asuttamisen tai nykyisten valtionrajojen muodostumisen aikaan asui maassa tai sillä maantieteellisellä alueella, johon maa kuuluu, ja jotka oikeudellisesta asemastaan riippumatta ovat säilyttäneet kokonaan tai osittain sosiaaliset, taloudelliset, kulttuuriset ja poliittiset instituutionsa.

7 Alkuperäiskansan määritelmät kansainvälisissä sopimuksissa 2/3 n José R. Martinez Cobo määrittelee alkuperäiskansat seuraavasti: ”Alkuperäisillä yhteisöillä, väestöillä ja kansoilla on historiallinen jatkuvuus niistä yhteisöistä, jotka kehittyivät heidän alueillaan ennen valloitusta ja kolonialismia. Ne katsovat eroavansa nykyisten yhteisöjen tai niiden osien muista sektoreista. Ne muodostavat nykyään yhteisön ei-hallitsevan osan ja ovat sitoutuneet säilyttämään, kehittämään ja siirtämään tuleville sukupolville muinaiset alueensa ja etnisen identiteettinsä. Ne muodostavat perustan alkuperäiskansojen olemassaolon jatkumiselle kansoina sopusoinnussa näiden kulttuuristen mallien, sosiaalisten instituutioiden ja oikeuskäytännön kanssa.”

8 Alkuperäiskansa-määritelmät kansainvälisissä sopimuksissa 3/3 n Mrs Erica-Irene A. Daes, joka oli pitkäaikainen ja arvostettu YK:n Alkuperäiskansojen työryhmän puheenjohtaja, tarkensi edellisiä periaatteita ja kriteereitä omassa raportissaan vuodelta 1996. Siinä hän listasi käsitteen indigenous kannalta neljä keskeisintä kriteeriä: a) priority in time, with respect to the occupation and use of a specific territory; b) the voluntary perpetuation of cultural distinctiveness, which may include the aspects of language, social organization, religion and spiritual values, modes of production, laws and institutions; c) self-identification, as well as recognition by other groups, by state authorities, as a distinct collectivity; and d) an experience of subjugation, marginalization, dispossession, exclusion or discrimination, whether or not these conditions persist. (E/CN.4/Sub.2/AC.4/1996/2)

9 Käsite indigenousness on 1 kansainvälisiä sopimuksia varten ja globaalissa kontekstissa kehitelty ja luotu konstruktio, joka soveltuu tiettyihin kansoihin ja yhteisöihin tietyillä alueilla. 2 käsite, joka tuo esille alkuperäiskansoille tärkeitä yhteisiä ja ajankohtaisia sosiaalisia, kulttuurisia ja poliittisia kysymyksiä. 3 käsite, joka liittyy identifikaatioon tai tarkemmin identifikaatioprosessiin ja johonkin koettuun.

10 Alkuperäiskansojen mobilisaatio 1970-80 -luvulla 1/2 n 1960-luvun loppupuolella alkuperäiskansojen liikehdintä alkoi levittäytyä kautta Amerikan mantereen ja laajan arktisen alueen. n Seuraavilla vuosikymmenillä perustettiin ensimmäisiä alkuperäiskansojen sateenvarjojärjestöjä: q The International Indian Treaty Council (IITC), 1974 USA q World Council of Indigenous Peoples (WCIP), Maailman alkuperäiskansojen maailmanneuvosto, 1975 Kanada

11 Alkuperäiskansojen mobilisaatio 1970-80 -luvulla 2/2 q The Indian Council of South America (CISA), Etelä-Amerikan alueen alkuperäiskansojen järjestö, 1980 q The Co-ordinationg Body of Indigenous Peoples of the Amazon Basin (CORPI), Amazonin alueen alkuperäiskansojen järjestö, 1984 q Inuit Circumpolar Conference (ICC), Inuiittien yhteistyöjärjestö, arktisen alueen, Kanadan, Alaskan ja Grönlannin inuiittijärjestö, 1977  (Pohjoismaiden) saamelaisneuvosto (SN) - Nordic Sámi Council 1956, mutta sen toiminta vilkastui saamelaisaktivistien ansiosta 1970-luvulla. Vuonna 1992 Venäjän saamelaiset liittyivät SN:on.

12 Teemat ja toimintamuodot 1/2 n Tavoitteena on osallistua aktiivisesti ihmisoikeuksista, tasa-arvosta ja rauhasta käytyyn keskusteluun maailman eri instituutioissa ja järjestöissä. Ne vaativat omalle ryhmälleen parempaa ja oikeudenmukaisempaa kohtelua ja osallistumisen oikeutta päätöksentekoon. n Erityisen tärkeänä tavoitteena on paitsi valvoa kansainvälisiä sopimuksia, myös itse osallistua sopimusten valmistelutyöhön.

13 Teemat ja toimintamuodot 2/2 n Ihmisoikeuskysymykset, naisasiat, ympäristö-asiat ja solidaarisuus heikompia kohtaan. n Itsemääräämisoikeus, taloudelliset, sosiaaliset, uskonnolliset ja kulttuuriset oikeudet ovat merkittäviä WCIP:n periaatejulistuksen luettelemista oikeuksista (IWGIA Newsletter No. 40, Dec. 1984) n Toimintakeinoina ja protestoinnin rutiineina ne käyttävät ensisijaisesti vetoomuksia ja julistuksia. Tehokkaita toimintamuotoja ovat myös rinnakkaiset huippukokoukset, konferenssit sekä tiedotusvälineiden hyödyntäminen.

14 Hallitusten väliset sekä niiden ja alkuperäis- kansojen väliset järjestöt ja instituutiot 1/2 n YK:n tasolla – Alkuperäisväestöjen työryhmän (Working group of Indigenous populations, WGIP) 1982 – Alkuperäiskansojen asioita käsittelevä pysyvä foorumi (Permanent Forum for Indigenous Issues) 2002

15 Hallitusten väliset sekä niiden ja alkuperäis- kansojen väliset järjestöt ja instituutiot 2/2 n Alueellisella tasolla – Arktinen Neuvosto (AN) - Arctic Council perustettiin 1996 Kanadassa. Kahdeksan arktista valtiota - Kanada, Tanska, Suomi, Islanti, Norja, Ruotsi, Venäjä ja USA - allekirjoittivat sopimuksen the Declaration Establishing the Arctic Council. – AN:n pysyvinä jäseninä ovat kahdeksan valtion parlamentit sekä kolme alkuperäiskansojen järjestöä: ICC, SN, Venäjän pienten kansojen liitto RAIPON. – Barentsin euroarktinen alue perustettiin 1993; alkuperäiskansojen työryhmä.

16 Kansainvälisen yhteistyön merkitys 1/3 n Kansainvälisten sopimusten sisältöön vaikutta- minen, mutta myös niiden valmistelutyöhön osallistuminen. Tuloksia: # Luonnonvarat ja alkuperäiskansat, esim. YK:n ympäristö- ja kehityskonferenssi 1992. Agendaan 21 sisältyy tarve kunnioittaa ja säilyttää alkuperäiskansojen ekologista perin- teistä tietoutta ja vaatimus tämän tietämyksen sisällyttämisestä valtioiden ja kansainvälisten järjestöjen ohjelmiin, toimenpiteisiin. ”… indigenous people and their communities and other local communities have a vital role in environmental management and development because of their knowledge and traditional practices.”

17 Kansainvälisen yhteistyön merkitys 2/3 # Oikeus kulttuuriin Kulttuuri ja ympäristöasiat kietoutuvat yhteen. Maailman kulttuurinen diversiteetti tiedostetaan: different but equal -periaate tullut hyväksytyksi. Alkuperäiskansojen konferenssit: kulttuurien näyteikkunat; maailman eri kulttuurien ja kansojen kohtaamiset lisäävät kokemuksia ja sosiaalista pääomaa > indigenous internationalism. Kulttuuriset oikeudet tunnustetaan kansainvälisissä sopimuksissa: ILO:n sopimus nro 169: tavoitteena on "promoting the full realization of the cultural rights of these peoples with respect for their social and cultural identity, their customs and traditions and their institutions". (Art 2(2)b)

18 Kansainvälisen yhteistyön merkitys 3/3 # Itsemääräämisoikeus ja vahva osallistuminen päätöksentekoon Uudistettu ILO:n sopimus nro 169 (1989) ja YK 2002, käsite peoples korvasi käsitteen populations # Tieto alkuperäiskansoista lisääntynyt YK:ssa ja muissa globaaleissa järjestöissä

19 Alkuperäiskansaliike ja saamelaiset 1/3 n 1975 saamelaiset liittyivät Saamelaisneuvoston kautta Alkuperäiskansojen maailmanneuvoston jäseneksi eli WCIP:hen (World Council of Indigenous Peoples). n Alkuperäiskansadiskurssi - uusi ulottuvuus. n Kansainvälistyminen kulttuurin ja yhteiskunnallisen elämän alueilla; kulttuuristen ja koulutuksellisten asioiden lisäksi keskeisiksi maaoikeuksiin ja itsemääräämisoikeuteen liittyvät kysymykset.

20 Alkuperäiskansaliike ja saamelaiset 2/3 n Etninen vähemmistö > alkuperäiskansa Norjan, Ruotsin ja Suomen perustuslaissa n Saamelaisten kulttuuri-itsehallinto: Saamelaiskäräjät, vaaleilla valittu saamelaiselin

21 Alkuperäiskansaliike ja saamelaiset 3/3 n Uusin kehitys: 2005 Norjan suurkäräjien hyväksymä Finnmarkin laki - Finnmarksloven - the Finnmark act – Laki kuuluu niihin toimenpiteisiin, joilla edistetään Norjan valtion ILO:n sopimuksen soveltamista kansallisella tasolla. – Finnmarkin lakia pidetään tärkeänä askeleena kohti saamelaisten maaoikeuksien ja luonnonresurssien tunnustamista kansallisessa ja kansainvälisessä lainsäädännössä.

22 Lähteet n Essays on Indigenous Identity and Rights, eds. I. Seurujärvi-Kari & U-M. Kulonen,1996 n Indigenous Peoples. Resource Management and Global Rights, eds. S. Jentoft, H. Minde &R. Nilsen, 2003 n www.un.org/esa/socdev/unpfii/ n www.samediggi.fi www.samediggi.fi