SUURPELTO - Kestävä kehitys ja hyvä elämä-

Esitys aiheesta: "SUURPELTO - Kestävä kehitys ja hyvä elämä-"— Esityksen transkriptio:

1 SUURPELTO - Kestävä kehitys ja hyvä elämä-
Saana Hakola, Noora Kattelmäki, Päivi Lappalainen, Niina Leinonen, Ari Möttönen, Tuomas Törrönen

2 Asuinalueen tulee antaa mahdollisuus monipuoliseen elämään
Elämisen tarpeet Asuinalueen ihmisillä tulee olla mahdollisuudet tyydyttää jokapäiväisen elämisen tarpeet Asuinalueen tulee antaa mahdollisuus monipuoliseen elämään Alueen asukasrakenteen tulee olla tasapainoinen ja rakenteen tulee edistää tasa-arvoa Sosiaalisesti kestävä kehitys merkitsee myös tilaisuutta luoda hyviä ihmissuhteita ja ylläpitää niitä Sosiaalisten konfliktien estämisessä alueen asukasrakenteella on merkitystä Maahanmuuttajien sijoittuminen kaupunkirakenteessa on kansainvälistymisen tuoma uusi haaste

3 Elämisen tarpeet jatkoa…
Asuinalueen luotava mahdollisuudet asua tutulla alueella, vaikka elämäntilanteen muutos johtaisi asunnon vaihtoon: edellytyksenä tällöin alueen monipuolinen asuntovalikoima Muutto toiselle paikkakunnalle voi olla oikea ratkaisu eri elämän tilanteissa, esim. nuoren itsenäistyessä ja mieleisen opiskelupaikan tai työpaikan hankkimisessa Tasapainoisen asukasrakenteen tekee mahdolliseksi se, että samalla alueella on erilaisille asukkaille soveltuvia asuntoja: kerrostaloja, rivitaloja, omakotitaloja, eri kokoisia huoneistoja ja myös erityisryhmien tarvitsemia asuntoja Omistus- ja vuokra-asumisen tasapainoa ei kaavoituksella voida toteuttaa, siihen tarvitaan maapolitiikan ja asuntopolitiikan keinoja.

4 Kestävä kehitys Ekologinen ulottuvuus Taloudellinen ulottuvuus
Sosiaalinen ulottuvuus Kulttuurinen ulottuvuus

5 Suurpellon kehittäminen
Alueen rakentaminen aloitettiin Museovirasto ottanut kantaa luonnoksiin Arkkitehtitoimisto Tommola (suuri toimisto, jolla useita projekteja Suomessa ja myös ulkomailla) Aluksi alueelle piti tulla Nokia, suunnitelmat muuttuivat Milloin tulee KooKaksi, jota kaikki asuntorakennuttajat tuntuvat odottavan? Miten Espoon visio on vaikuttanut rakentamistyöhön? Miten Suurpellosta luodut mielikuvat ja Espoon visio toteutuvat todellisuudessa?

6 Mikä Suurpellossa on niin ihmeellistä?
Herättänyt erittäin paljon keskustelua sekä puolesta että vastaan Imujätejärjestelmä Itse kustannetut päiväkodit ja koulut (pioneeria Suomessa) Seulo-kauppapalvelut

7 Onko luonto huomioitu? Tyypillistä maalaisympäristön luontoa
Suurin osa pelloista on tehoviljelyssä, mutta paikalla on myös kesannolla pidettäviä peltoja (luonnon monimuotoisuus) Peltoaukeita ympäröivät metsät ja asutusalueet Metsät ovat suurelta osin metsätalouskäytössä olevia kangasmetsiä, mutta siellä täällä on pieniä vanhan metsän ja lehtometsälaikkuja Peltojen itäpuolella on suojeltu pähkinälehto Alueen linnusto on suhteellisen runsas ottaen huomioon että alue sijaitsee keskellä kaupunkia Paikalla on 2000-luvun alussa pesinyt useita uhanalaisia ja silmälläpidettäviä lintulajeja (mm. peltosirkkuja, pikkulepinkäisiä ja tiltaltteja sekä lintuja, jotka kertovat monipuolisesta perinneympäristöstä) Linnuston monimuotoisuus on pienentynyt sen jälkeen kun Kehä II rakennettiin ja avattiin liikenteelle.

8 Tavoitteena hyvä elämä (Visio)
Elinikäinen oppiminen Kansainvälisyys Perhekeskeisyys Kestävä kehitys Uudet palvelukonseptit

9 Mitä haastatteluista kävi ilmi?
Haastatteluissa Asuntosäätiön toimitusjohtaja, Peab Oy:n aluejohtaja, TA-yhtymän toimitusjohtaja, VVO:n projektipäällikkö Haastattelukysymyksissä painotimme Espoon kaupungin visiota sekä kestävän kehityksen eri ulottuvuuksia Elämisen tarpeet sekä taloudelliset seikat korostuivat Sosiaalinen kestävä kehitys: mm. elinkaariajattelu erilaiset asumisen muodot, koulujen ja päiväkotien rakentaminen Liikuntarajoitteisten ja lasten tarpeet huomioitu rakennusmääräysten mukaisesti

10 - Hankala maaperä aiheutti lisäkustannuksia, ekologinen ja taloudellinen kestävä kehitys ei ehkä parasta mahdollista - Imuputkijärjestelmä uusi, moderni innovaatio - Palvelueteiset: systeemin toimivuus käytännössä jää nähtäväksi tulevaisuudessa - Asuminen Suurpellossa kallista - Kohderyhmänä lähinnä lapsiperheet, ensiasunnon ostajat, lähialueilla työskentelevät ihmiset sekä iäkkäämmät ihmiset

11 Ihmiset arvostavat Suurpellossa mm
Ihmiset arvostavat Suurpellossa mm. luonnon ja palveluiden läheisyyttä, hyviä liikenneyhteyksiä, sijaintia, uusia innovaatioita, käytännöllisiä pohjaratkaisuja, energiatehokkuutta K2- alueen mahdollisimman nopeaa valmistuminen, v ? - Riskeinä taloudellinen tilanne, hankala maaperä, K2-hankkeen siirtyminen, metro- ja raitioyhteyden huomiotta jättämistä

12 Kehittämiskohteet ja -ideat
- K2-alueen rakentaminen alulle - ”Sosiaalinen yritys” opiskelijoiden ja vapaaehtoisten voimin  Ilmaista työtä? Miten eroaa ns. tavallisesta kotihoitopalvelusta? Miksi juuri tälle alueelle ilmaista hoito- ja apupalvelua? - Alueella tällä hetkellä liikaa vuokra-asuntoja: asukasmateriaali ”tietyn tyyppistä”  alueelle rakennettava enemmän omistusasuntoja

13 Ostaisinko asunnon Suurpellosta?
Ihmisten mielikuvat -> odotukset ja näkemykset alueesta Metro- ja/tai raideyhteys? KooKaksi-vaiheen toteutuminen Jaksavatko ihmiset odottaa? Laman jatkuminen/korkotason nousu

14 Lähteet Lähteet - Juujärvi, S. Myyry, L. & Pesso, K.: Eettinen herkkyys ammatillisessa toiminnassa. Helsinki:Tammi. - Kohti kestävää kehitystä. Pedagoginen lähestymistapa L. Rohweder & A. Virtanen (toim.) opetusministeriön julkaisuja. 2008:3. - Paloniemi, R. & Koskinen, S Ympäristövastuullinen osallistuminen oppimisprosessina. Terra 117:1, 17–32. - Vilkka, H Tutki ja kehitä. Helsinki:Tammi - Internet: - luettu - luettu - luettu - luettu Lukemista - -