Lataa esitys
Esittely latautuu. Ole hyvä ja odota
1
KJ ja lähiverkot Lähiverkko
Ahti Kare
2
Mikä lähiverkko on? Lähiverkko eli Local Area Network (LAN) on rajoitetulla maantieteellisellä alueella toimiva nopea datasiirtoverkko. alue voi olla esimerkiksi yksi rakennus tai rakennusryhmä tiedonsiirtonopeus on luokkaa 10 – 1000 Mbps. tyypillisesti lähiverkko on yhden yrityksen tai yhteisön hallinnassa. Ahti Kare
3
Keskikokoisen organisaation lähiverkko
Ahti Kare
4
Lähiverkkoa laajemmat verkkokokonaisuudet
Wide Area Network (WAN) on verkko, joka tyypillisesti ulottuu eri paikkakuntien tai maiden alueille. WAN:sta käytetään myös nimeä Global Area Network eli GAN Metropolitan Area Network (MAN) on kampusalue-, taajama- tai suurkaupunki verkko Ahti Kare
5
Lisää nimityksistä Wireless Local Area Network (WLAN) on langattomasti toteutettu lähiverkko tai sen osa. Koska langattoman verkon tietoturva on heikko, niin yritykset tarjoavat sitä yleensä rajoitetusti vierailijoiden käyttöön Puhekielessä LAN:lla tarkoitetaan sisäverkkoa ja WAN:lla palveluntarjoajan mahdollistamaa ulkoverkkoa, internetiä Ahti Kare
6
Lisää nimityksistä Internet, verkkojen verkko, on paikallisverkkojen muodostama maailmanlaajuinen verkko Ahti Kare
7
Lähiverkon hyödyt ja mahdollisuudet
keskitetty tuki ja ylläpito oheislaitteiden yhteiskäyttö yhteisten ohjelmien käyttö (verkkoversiot) keskitetty ohjelmien päivitys ja ylläpito yhteiset tietokannat tietoverkkopalvelut: sähköposti, www-palvelu varmuuskopioinnin yksinkertaistuminen keskitetty virustorjunta Ahti Kare
8
Lähiverkon haitat tietosuojan heikkeneminen erillisiin koneisiin verrattuna perustamiskustannukset: palvelimet, kaapelointi, vanhat rakennukset jne. verkon virhetilanteet: kaapeliviat, sähköhäiriöt, vialliset laitteet ja verkkokortit ohjelmistojen ja laitteiden yhteensopimattomuusongelmat Ahti Kare
9
Lähiverkon tyyppi Lähiverkon tyypin määrittelee kolme tekijää:
topologia eli verkon muoto fyysinen siirtotie protokolla eli yhteyskäytäntö Nykyisin yleisimmin käytetty lähiverkon tyyppi on parikaapelilla toteutettu tähtimuotoinen Ethernet-verkko (dia 10). Ahti Kare
10
Yksinkertainen lähiverkko
Ahti Kare
11
Lähiverkko komponentit
Verkkokomponentilla tarkoitetaan verkkoon liitettäviä laitteita ja niiden osia työasemat ja palvelimet kytketään lähiverkkoon koneen laajennusväylään asennettavalla verkkokortilla, tietoliikennesovittimella Jokin verkkokäyttöjärjestelmä: Windows NT, Windows Server 2000, 2003 tai 2008; jokin lukuisista Unix-käyttöjärjestelmistä Ahti Kare
12
Lähiverkko komponentit
työasemat (workstation) palvelimet (server) verkkokortit ja kaapelointi oheislaitteet: esim. tulostin verkkoa ylläpitävät laitteet: keskittimet, kytkimet, sillat, reitittimet ja toistimet verkko-ohjelmisto: verkkokäyttöjärjestelmä, verkon hallintaohjelmisto verkkosovellutukset Ahti Kare
13
Lähiverkkotopologiat
Lähiverkon perusrakenteet ovat väylä, rengas ja tähti (dia 14) Topologiat voidaan määritellä joko fyysisen rakenteen eli kaapeloinnin tai loogisen rakenteen eli signaalin kulun kannalta perustopologioista muodostuvia yhdistelmä topologioita kutsutaan hybridirakenteeksi Ahti Kare
14
Lähiverkkotopologiat
Ahti Kare
15
Lähiverkkostandardit
TookenRing eli vuororengasverkko: IBM:n kehittämä TokenRing–verkko on loogisesti rengasverkko, mutta rakennettu niin sanotun multiplexerin (MUX) avulla tähtimäiseksi (dia 16) yhteentörmäykset eri koneiden välillä vältetään renkaassa kiertävän vuoron eli Tookenin avulla vanhentunut Ahti Kare
16
Lähiverkkostandardit
Ahti Kare
17
Lähiverkkostandardit
Ethernet- eli väyläverkko: alun perin Digitalin, Intelin ja Xeroxin kehittämä Laitteet liitetään väylään joko koaksiaalikaapelin tai keskitintä käytettäessä parikaapelin avulla fyysiseltä topologialtaan Ethernet-väyläverkko voi olla joko väylä tai tähtiverkko (dia 18) Ahti Kare
18
Lähiverkkostandardit
Ahti Kare
19
Lähiverkon kaapelointi (dia 21)
Työpistekaapelointi toteutetaan tavallisesti parikaapeloinnilla. Aiemmin työpistekaapelointi toteutettiin ohut-Ethernet-koaksiaalikaapeloinilla Runkokaapelointi (esim. eri kerrosten välit) toteutetaan tavallisesti joko yksimuoto- tai monimuotovalokuidulla. Aiemmin runkokaapelointiin käytettiin paksu-Ethernet-koaksiaalikaapelia Ahti Kare
20
Lähiverkon kaapelointi
Aluekaapaloinnissa (esim. eri rakennusten yhdistäminen) käytetään yksimuotokuitua Helpointa kaapelointi on toteuttaa yleiskaapelointina, jolloin lähiverkon kaapelointi hyödyntää samaa kaapelointijärjestelmää kuin puhelinverkko ja sähköverkko (uusissa taloissa) Ahti Kare
21
Lähiverkon kaapelointi
Ahti Kare
22
Koaksiaalikaapeli Koaksiaalikaapeli rakentuu yksi tai monisäikeisistä signaalijohtimesta, jota ympäröi eristekerros (dia 23). Eristekerrosta ympäröi putkimainen paluujohdinkerros. Johtimet ovat kuparia ja eristekerros muovia muistuttaa televisiossa käytettävää koaksiaalikaapelia, mutta on ohuempi ja sen vastus on pienempi Ahti Kare
23
Koaksiaalikaapeli Ahti Kare
24
Parikaapelit Parikaapeli koostuu kahdesta eristetystä kuparijohtimesta (dia 25). Kuparijohtimet ovat tavallisesti kierretty toistensa ympäri häiriöiden vaimentamiseksi. kaksi standardisoitua parikaapeliratkaisua: 10BaseT (10 Mbps, T = twisted pair eli parikaapeli) UTP (unshielded twisted pair = suojaamaton parikaapeli), cat5 categoria 5 Ahti Kare
25
Parikaapeli Ahti Kare
26
Valokaapelit Valonkaapeli perustuu valon kulkuun kvartsilasissa ja valon kokonaisheijastukseen kaapelin seinämistä (dia 28). Valon kulkutavan mukaan valokaapelit jaetaan yksimuotokuituihin ja monimuotokuituihin. Yksimuotokuidun ydinosa on ohut ja valo ei taivu sen sisällä suoraan vaan kaareutumalla, kun taas monimuotokuidussa valo kokonaisheijastuu Ahti Kare
27
Valokaapeli Ahti Kare
28
Valokaapelit Valokaapelin hyödyt: Valokaapelin haitat:
suuri tiedon siirto nopeus tunteeton sähkömagneettisille häiriöille salakuuntelu vaikeaa Valokaapelin haitat: kallis vaikea asentaa, etenkin yksimuotokuitu tiedonsiirron yksisuuntaisuus Ahti Kare
29
Liittimet Koaksiaalikaapelit: Parikaapelit: Valokaapelit:
BNC-liitin (ohut Ethernet) BNC-T-liitin päätevastus (50 Ω) D-liitin (paksu Ethernet) AUI (työaseman liityntäkaapeli) Parikaapelit: RJ-45 (muistuttaa puhelinjohdoissa (RJ-11) käytettyä liitintä, mutta on suurempi) Valokaapelit: holkkiliitin, valokuitu liitetään pienen reiällisen holkin eli ferrulen sisään (esim. ST- eli Straight Tip- liitin) Ahti Kare
30
Verkkokorttien liittimet
RJ-45 (parikaapeli-Ethernet, 10Base-T tai 100Base-T) BNC (ohut-Ethernet, 10Base-2) AUI (paksu-Ethernet, 10Base-5) Ahti Kare
31
Langattomat lähiverkot
langaton lähiverkko voi koostua (dia 32): langattomilla verkkosovittimilla varustetuista työasemista (ad-hoc-verkko) tai työasemat voivat olla langattomasti yhteydessä runkoverkkoon yleisin käytetty langaton lähiverkko on radiotaajuinen lähiverkko (Eurooppa 2,4 GHz, USA 900 MHz) harvemmin käytetty langaton tekniikka on infrapunatekniikka, joka sopii vain lyhyille ja hitaille yhteyksille Ahti Kare
32
Langattoman lähiverkon tyypit
Ahti Kare
33
Langattoman lähiverkon käyttö
kotona kannettavissa työmatkoilla vierailijoiden käyttöön julkiset tilat historiallisesti suojellut rakennukset kahden eri puolilla katua olevien rakennusten lähiverkkojen yhdistäminen esim. infrapuna Ahti Kare
34
Verkkokortit tällä hetkellä verkkokortit liitetään yleensä emolevyn pci-laajennusväylään on myös mahdollista, että emolevyyn integroitu 1-2 verkkoliitäntää verkkokortit itsessään sisältävät 1-3 liitintä, riippuen siitä, minkä tyyppiseen verkkoon ne on mahdollista liittää (vanhentuneet paksu-Ethenet D-liitin ja ohut-Ethernet T-liitin sekä parikaapeliliitin R-45, dia 35) Ahti Kare
35
Verkkokortin liittimet
Ahti Kare
36
Verkkokortit verkkokortin tärkein osa on transceiver (transmitter-receiver), lähetin-vastaanotin, joka hoitaa muuntimien kanssa verkkoliikenteen verkkokortti voi myös sisältää piirin, joka mahdollistaa tietokoneen käynnistämisen verkon kautta kannettavissa tietokoneissa käytetään myös PCMCIA(Personal Computer Memory Card International Association )-verkkokortteja Ahti Kare
37
Verkkoa ylläpitävät laitteet
keskitin (hub) kytkin (switch) reititin (router) silta (bridge) toistin (repeater) yhdyskäytävä (gateway) palvelin (server) työasema (workstation) verkkokäyttöjärjestelmä (network os) Ahti Kare
38
Keskitin eli hub (hubi)
keskitin on laite, joka välittää liikennettä sisäisen väylän ja työasemien välillä (dia 39) teknisesti keskitin on laite, joka ottaa signaalin vastaan ja lähettää sen väylänsä kautta edelleen muuttamattomana jokaiseen porttiin keskitin perustuu toistimiin ja toimii OSI-mallin kerroksella yksi (fyysinen kerros) Ahti Kare
39
Keskitin eli hub Ahti Kare
40
Kytkin eli switch kytkin on laite, joka yhdistää pakettikytkentäisen paikallisverkon osia. kytkin perustuu moniporttiseen siltaukseen kytkin on laite, jossa Ethernet-varausmenettelyyn kuuluva törmäyksen tunnistus on porttikohtainen kytkin jakaa liikennettä porttikohtaisesti, kun taas keskitin jakaa liikennettä kaikkiin portteihin kytkin tehostaa verkon läpäisykykyä ja vähentää verkon kuormitusta Ahti Kare
41
Kytkimen käyttö Yhdistämällä kytkimiä toisiinsa voidaan verkkoa laajentaa suuremmaksi Kytkimillä voidaan parantaa verkon suorituskykyä ja tietoturvallisuutta jakamalla verkko pienempiin osiin (ns virtuaaliset lähiverkot, virtual LAN, VLAN, dia 42) Kytkimen avulla voidaan myös yhdistää toisiinsa samanlaisia, mutta eri nopeudella toimivia verkkoja (10/100 Mbps ja Gbps) Ahti Kare
42
Virtuaalinen lähiverkko eli VLAN
Ahti Kare
43
Reititin eli router reititin soveltuu suurten verkkojen yhdistämiseen ja eri organisaatioiden välisten yhteyksien luomiseen lähiverkon kiinteä Internet-yhteys luodaan useimmiten reitittimien avulla reititintä ohjataan erityisellä reititysprotokollalla (esim. Internet Protocol), jonka päätehtävä on välittää kehyksen vastaanottajan osoite reitittimelle Ahti Kare
44
Reitittimen toiminta Verrattaessa reitittimiä maantieverkkoon niiden tehtävä on sama kuin tienristeysten, eli mahdollistaa tarvittaessa liikenteen ohjaamiseen johonkin toiseen suuntaan. Tässä analogiassa kytkimen tehtävä on välittää liikennettä yhden tien varrella olevien asukkaiden kesken. Ajatusleikkiä edelleen jatkettaessa keskitin luottaa onneen, se ei kykene välttämään yhteentörmäyksiä Ahti Kare
45
Reitittimen toiminta Jotta reitittimet pystyvät ohjamaan välittämänsä tiedon kulkua niillä pitää olla tieto verkon topologiasta Kun lähde- ja kohdeverkkojen välille on useita reittejä, reitittimen tehtävänä on valita paras reitti. Reittivalinta voi perustua reitin minimipituuteen, reitin nopeuteen, reiteille annettuihin prioriteetteihin jne. Reittivalinnan perusteita kutsutaan metriikaksi. Reitittimet toimivat OSI-mallin verkkokerroksella 3 Ahti Kare
46
Reitittimen lohkokaavio
Ahti Kare
47
Silta eli bridge silta liittää yhteen kaksi erillistä verkkoa eli verkkosegmenttiä (vrt. Wikipedia sillan määritelmä: Silta on rakenne, joka mahdollistaa kulun tai materiaalin kuljetuksen jonkin esteen yli sallien myös kulun itsensä ali) silta huolehtii kahden verkkosegmentin välisestä liikenteestä ja suodattamisesta silta päästää lävitseen vain verkkoalueesta toiseen matkalla olevaa tietoa Ahti Kare
48
Sillan käyttö Siltaa käytetään usein jakamaan raskaasti kuormitettu lähiverkko useampaan segmenttiin. Tällöin yhden segmentin liikenne ei rasita koko verkkoa, eikä yhden segmentin kaatuminen kaada koko verkkoa Paikallissillan tehtävänä on joko laajentaa tai eristää verkon osien liikennettä Etäsillalla liitetään yhteen kaukana toisistaan sijaitsevia verkon osia, esimerkiksi valokuidulla Ahti Kare
49
Toistin eli repeater Toistin kopioi, vahvistaa ja toistaa edelleen vastaanottamansa signaalit muuntamattomina toistin on eräänlainen kaapeleiden väliin kytketty vahvistinlaite Toistin toimii OSI -mallin kerroksella yksi (fyysinen kerros) toistinta käytetään, koska jokaisessa siirtotiessä (kupari, valokuitu) esiintyy vastusta (resistanssi), joka vaimentaa signaalia ja kohinaa (häiriötä) Ahti Kare
50
Yhdyskäytävä eli gateway
Yhdyskäytävä on järjestelmä, jonka tarkoitus on muuntaa verkosta toiseen verkkoon matkaavan tiedon muotoa niin, että tieto on laillinen eli toisessa verkossa ymmärrettävässä muodossa. Verkoissa voi olla käytössä eri protokolllat. ns. sovellusyhdyskäytävä, toimii sovellusten välisten tietojen muuttamisessa toiselle sovellukselle ymmärrettävään muotoon reititin on yhdyskäytävän erikoistapaus Ahti Kare
51
Verkkopalvelin eli server
verkkopalvelimen tavallisin rooli on toimia tiedostopalvelimena. Tiedostopalvelin jakaa työasemille kovalevytilaa, mikä näkyy käyttäjille verkkokansioina. muita palvelimen tavallisimpia rooleja ovat tulostuspalvelin, tietokantapalvelin, sähköposti- ja www-palvelin. www-palvelin tunnetaan Unix-maailmassa paremmin Apache-nimellä ja Windows-maailmassa IIS(Internet Information Service)-palvelimena. Ahti Kare
52
Verkkopalvelin eli Server
Windowsissa verkkopalvelimia on kahta tyyppiä, yksittäispalvelimet (stand alone) ja ohjauskoneet (control domain) yksittäispalvelimia (standi) käytetään tietyissä rooleissa, kuten www- palvelimena. Kuhunkin yksittäispalvelimeen on syötettävä käyttäjätunnukset erikseen. Tämä lisää tietoturvaa. jos verkkoon on määritelty toimialue (domain), riittää työasemille kirjautumiseen se, että käyttäjätunnus on määritetty ohjauskoneen aktiivihakemistossa (Active Directory) Ahti Kare
53
Palvelimen erityisvaatimuksia
palvelinta ostettaessa kannattaa kiinnittää erityishuomiota, sen laajennettavuuteen ja peruskokoonpanoon, jossa hinta on paras mittari prosessorin tehokkuus, kellotaajuus (2-4 GHz), moniytimisyys (2-4), moniprosessorisuus(2-8) keskusmuistin koko (4-8 GB), tyyppi (DDR2,DDR3), dual ominaisuus, virheenkorjaavamuisti SCSI-kovalevyt, RAID , vähintään kaksi kovalevyä, lennossa vaihdettavat kovalevyt, flash-kovalevyt suuri kotelo, joka mahdollistaa laajennettavuuden komponenttien kahdentaminen, virtalähde, väylät, kovalevyt, jopa koko palvelin Ahti Kare
54
Verkkokäyttöjärjestelmä
Windowsin ensimmäinen verkkokäyttöjärjestelmä oli 3.11, joka mahdollisti vertaisverkot Nykyisin Windows-verkoissa käytetään palvelimena NT 4.0, Windows 2000, Windows 2003 ja Windows 2008 Server –verkkokäyttöjärjestelmiä Unix-puolella, jonka juuret johtavat aina keskustietokoneaikaan, ei jakoa koti-, työasema- ja palvelin käyttöjärjestelmiin ole, vaan kaikki palvelin ominaisuudet voidaan asentaa työasemaan lisäasennuksin Ahti Kare
55
Työasema eli workstation
Työaseman hankinnassa kannattaa kiinnittää huomiota siihen, mihin tarkoitukseen työasema hankitaan multimediatyössä tai CAD-ohjelmistoa ajettaessa, tarvitaan enemmän muistia(4-8 GB), näytönohjain tehoa sekä suurempaa näyttöä (21”) koska töiden tallennus tapahtuu yleensä palvelimen verkkoasemalle, niin lisätietoturvaksi riittää tarvittaessa peilaus (mirror, RAID 1) Ahti Kare
56
Työaseman käyttöjärjestelmät
Windows työasemissa käytetään Windows 95, Windows 98, (Me), XP, Vista ja Windows 7 käyttöjärjestelmiä. Näistä Windows 95 ja 98 ovat poistumassa Microsoftin lopetettua niiden tuen. XP:stä ja Vistasta on myös palvelinversiot, mutta niitä ei siihen tarkoitukseen liiemmälti käytetä Windowsin työasemaversiot ovat laajalti käytetty myös kotona Ahti Kare
57
Sekaverkot samassa verkossa voi olla koneita, jotka ajavat eri käyttöjärjestelmää, esimerkiksi dos-, windows- ja OS/2 –koneita HAAGA-HELIAN myy on unix-tiedostopalvelin, kun taas työasemissa ajetaan tällä hetkellä XP- käyttöjärjestelmää ja syksystä 2008 alkaen Vista- käyttöjärjestelmää on myös tavallista, että tulostuspalvelin ajaa esimerkiksi jotain Windows-käyttöjärjestelmää, kun työasemat ovat taas Unix-koneita Ahti Kare
58
Multiboot multibootilla tarkoitetaan usean käyttöjärjestelmän asentamista samaan koneeseen esim. Windows 98, Windows 2000 ja Linux, joista mikä tahansa voidaan halutessa käynnistää palvelimissa multiboottia ei suositella, palvelinta ei jatkuvasti käynnistellä, päinvastoin palvelin pyritään pitämään aina päällä työasemissa ja kotona multibootti on vaihtoehto, joka tarjoaa vaihtelevan ohjelmistotarjonnan ja erilaisia käyttöjärjestelmän ominaisuuksia, joita voi myös harjoitella Ahti Kare
59
Virtuaalipalvelimet On olemassa ohjelmia, kuten vmware , jotka mahdollistavat toisen käyttöjärjestelmän ajon isäntä käyttöjärjestelmän päällä, omassa ikkunassaan tai koko näytöllä, kuten mitä tahansa tavanomaista ohjelmaa (Microsoft Virtual Pc) virtuaalipalvelimet mahdollistavat saman palvelimen käytön eri rooleissa, mikä on mahdollista myös Windows 2008 Serverissä kotona virtuaalipalvelinta voi käyttää vieraan käyttöjärjestelmän opetteluun ellei halua tai voi asentaa multiboottaavaa järjestelmää Ahti Kare
Samankaltaiset esitykset
© 2024 SlidePlayer.fi Inc.
All rights reserved.