Tekijänoikeus käytännössä Mikko Välimäki 12.2.2003.

Esitys aiheesta: "Tekijänoikeus käytännössä Mikko Välimäki 12.2.2003."— Esityksen transkriptio:

1 Tekijänoikeus käytännössä Mikko Välimäki 12.2.2003

2 Rakenne • Uusimmat Korkeimman Oikeuden ennakkopäätökset • Muualta Euroopasta • EY-tuomioistuimen oikeustapauksia • Yhdysvaltalaisia oikeustapauksia • Tekijänoikeuksien vaikutuksia yritystoiminnalle • Globaali tekijänoikeus

3 Yleistä oikeustapauksista • Tekijänoikeudellista asiantuntemusta tuomioistuimissa niukasti etenkin kun kyse uusista medioista • Lain monimutkaisuus ja epäselvyys kuitenkin korostavat ennakkotapausten arvoa • Myös muiden maiden tuomioilla tulkinnallista arvoa, sillä tekijänoikeudet harmonisoitu laajasti kaikkialla maailmassa –WIPO:n sopimukset vuodelta 1996 pohjana sekä EU:n tekijänoikeusdirektiiville että Yhdysvaltojen uudelle tekijänoikeuslaille –Direktiivin määräykset varsin yksityiskohtaisia, joten eri EU-maiden ratkaisujen merkitys korostuu

4 Uusimmat KKO:n päätökset

5 KKO 2002:101 • “Taksiautossa radion sekä kasetti- ja CD-soittimen välityksellä asiakkaiden läsnäollessa tapahtuneessa suojattujen sävelteosten esittämisessä katsottiin olevan kyse tekijänoikeuslain 2 §:n 3 momentin 1 virkkeessä tarkoitetusta julkisesta esittämisestä. (Ään.)”

6 Tapauksen perustelut (7/4) • Enemmistö: ”Kysymyksessä oleva esittäminen on liittynyt A:n ansiotoimintaan eikä... yksityiselämän piiriin... matkustajien piiriä ei ole etukäteen mitenkään rajattu... esittäminen on päin vastoin lähtökohtaisesti katsottava luonteeltaan julkiseksi... matkustajien kulloinenkin henkilömäärä on ollut suppea... ei... voida antaa ratkaisevaa merkitystä... ratkaisevaa on A:n taksiliikennetoiminnan asiakaspiiri.” • Vähemmistö: ”Matkustajan kannalta pääasiallinen merkitys on kuljetuksen saamisella … Auton merkki, varustelu ja musiikin kuuntelumahdollisuus … toisarvoisia seikkoja. Matkustajien tarpeita saattaa monasti paremmin vastata radion sulkeminen”

7 Mitä tästä seuraa? • Enemmistön mukaan käytön tarkoitus tai merkitys liiketoiminnalle ei ole oleellista, vaan se, että teko on vastoin tekijän lakiin kirjattuja oikeuksia –Ei merkitystä myöskään sillä, että radio maksaa jo • Enemmistön mukaan julkisessa esittämisessä riittävän suuren henkilömäärän ei tarvitse olla samalla kertaa paikalla –Voidaanko vaikkapa työsuhdekännykän suojatun soittoääneen tai työsuhdeauton autoradion soittaminen katsoa julkiseksi esittämiseksi? –Miten maksu lasketaan – mikä on kohtuullinen hyvitys ja kuka sen määrää? (22 EUR / vuosi / taksiauto)

8 KKO 2002:48 • “Yhtiön, joka luovutti ravintoloiden tiloissa käytettäväksi musiikkiautomaatteja, katsottiin olevan vastuussa automaattien avulla tapahtuneesta äänitallenteiden julkisesta esittämisestä äänitteiden tuottajille ja esittäville taiteilijoille suoritettavasta tekijänoikeuslain 47 §:ssä tarkoitetusta korvauksesta. “

9 Perustelut (5/0) • “Yhtiöt ovat sijoittaneet automaatteja kahviloihin ja ravintoloihin … vastikkeena yhtiöt ovat … kiinteän vuokran ohella saaneet tietyn osuuden yleisön automaatteihin käyttämistä rahoista … vastuu automaattien huollosta on kuulunut yhtiöille … myös … huolehtineet musiikkitallenteiden hankkimisesta ja sijoittamisesta automaatteihin… yleisöllä on yleensä vapaa pääsy. Äänitteiden julkinen esittäminen on muodostanut olennaisen osan yhtiöiden toiminnan tarkoituksesta.” • Huom! Ratkaisussa mukana vain taksitapauksen enemmistössä olleita tuomareita

10 Mitä tästä seuraa? • Vastuu yrityksille, jotka myötävaikuttavat teosten julkiseen esittämiseen ja saavat teosten käyttöön sidotun korvauksen • Vastuuseen ei vaikuta se, että ensisijainen käyttäjä maksaa jo korvauksen –Tapauksessa ravintolat maksoivat jo musiikin käytöstä, soipa se automaatista tai radiosta • Korvauksen määrän arviointi jälleen hankalaa (8 EUR / laite / kuukausi)

11 KKO 2002:20 • “Asuntohotelli tarjosi asiakkailleen mahdollisuuden seurata televisiolähetyksiä hotellihuoneissa olevien televisioiden välityksellä. Menettelyssä katsottiin olevan kyse tekijänoikeuslain 47 §:n 1 momentissa tarkoitetusta julkisesta esityksestä.”

12 Perustelut (5/0) • ”Luonut … asiakkailleen mahdollisuuden televisiolähetysten seuraamisen. Asuntohotellin asiakkaiden piiriä ei ollut etukäteen rajattu, vaan huoneet ovat olleet kenen tahansa vapaasti käytettävissä huonemaksun maksamista vastaan.” • Tuomiona maksua noin 12 EUR / vuosi, vaikka TV-yhtiö maksaakin jo korvaukset lähetyksistä ja vaikka katseltaisiin vain videoita tai TV olisi kiinni … • Huom! Sama ratkaisukokoonpano kuin levyautomaattitapauksessa, mukana ei tuomareita taksitapauksen vähemmistöstä

13 Yhteenveto tapauksista • Taksit (2002:101) – Teosto voitti –200 000 EUR/vuosi (Suomessa noin 10 000 taksia) • Levyautomaatit (2002:48) – Gramex voitti –100 000 EUR/vuosi (arvaus 1000 automaattia) • Hotellihuoneet (2002:20) – Gramex voitti –600 000 EUR/vuosi (noin 50 000 huonetta) • Jos yritystoiminta osallistuu välillisesti teosten käyttämiseen esimerkiksi tarjoamalla välineet ”esittää teoksia julkisesti”, voi joutua korvausvastuuseen –Julkinen tarkoittaa kaikkia asiakkaita yhteensä –Ei merkitystä toiminnan tarkoituksella –Ei merkitystä maksaako jo joku muu korvauksia

14 KKO 2001:41 ja 2001:42 • “A oli rikoslain 49 luvun 1 §:n 2 momentin vastaisesti tuonut maahan ulkomailla valmistettuja CD-levyjä. Levyt oli takavarikoitu A:lta tullissa. A, joka ei ollut valmistanut levyjä eikä myöskään ollut ehtinyt levittää niitä tekijänoikeuslain 2 §:ssä tarkoitetulla tavalla yleisön keskuuteen, ei ollut velvollinen suorittamaan oikeudenhaltijoille tekijänoikeuslain 57 §:n 1 momentissa tarkoitettua hyvitystä.” • “A oli pitänyt myytävänä luvattomasti kopioituja CD- levyjä, joista osa oli myyty ja osa takavarikoitu. A tuomittiin suorittamaan tekijänoikeuslain 57 §:n 1 momentissa tarkoitettu kohtuullinen hyvitys myös takavarikoitujen levyjen osalta.”

15 KKO 2000:68 • “A oli valmistaessaan suojatuista tietokoneohjelmista laittomat kopiot toiminut kommandiittiyhtiön lukuun. Kommandiittiyhtiö velvoitettiin yhteisvastuullisesti A:n kanssa suorittamaan tekijänoikeuden haltijalle tekijänoikeuslain 57 §:n 1 momentissa tarkoitettu kohtuullinen hyvitys.”

16 KKO 2000:56 • “Korkeimman oikeuden tuomiosta ilmenevillä perusteilla Helsingin yliopiston vahvistamaa nimipäiväluetteloa pidettiin tekijänoikeuslain 49 §:n 1 momentissa tarkoitettuna luettelona, jossa oli yhdisteltynä suuri määrä tietoja. Nimipäiväluettelo ei jäänyt vaille luettelosuojaa myöskään tekijänoikeuslain 9 §:n johdosta.”

17 Perustelut ja merkitys • "Helsingin yliopisto - Suomenkielinen nimipäiväkalenteri 1995" käsittää 752 naisen ja miehen etunimeä luettelomuodossa sijoitettuina vuoden eri päivien kohdalle. Luetteloon otettujen nimien valinta on perustunut Suomessa pitkän ajan kuluessa annettujen etunimien yleisyyttä koskevaan laajaan selvitykseen. Nimien sijoittelu eri päiville on perustunut puolestaan ainakin osaksi nimien alkuperää ja aikaisempaa käyttöä koskevaan tutkimustietoon.” • Merkitys: yksinoikeuden voi saada myös sinänsä tekijänoikeudella suojaamattomiin tietoihin (nimet), jos niiden järjestelyssä ja luetteloinnissa käytetty vaivaa – myös julkisyhteisö (yliopisto) voi saada luettelosuojan

18 KKO 2000:53 • “Vaikka videokasettien jälleenmyyjä oli kasetit ostaessaan eritellyn laskun mukaan maksanut tekijänoikeuslain 26 a §:n tarkoittamat kasettimaksut, jälleenmyyjän oli suoritettava sanotut maksut tekijänoikeuslain 26 b §:ssä tarkoitetulle järjestölle, kun kasettien maahantuoja tai valmistaja ei ollut niitä suorittanut.” • Seuraus: jälleenmyyjä on ankarassa vastuussa Teostolle tallennemaksuista, vilpittömän mielen suojaa ei ole, korostunut huolellisuusvelvoite –Jälleenmyyjällä takautumisoikeus maahantuojalle

19 KKO 1999:15 • “A oli perustanut tietokoneeseensa elektronisen postilaatikon, huolehtinut sen toimivuudesta ja hyväksynyt sen käyttäjät... edellytyksenä postilaatikon käyttäjäksi pääsemiselle ja sellaisena olemiselle oli ollut tekijänoikeudellisesti suojattujen tietokoneohjelmistojen kopioiminen postilaatikkoon. Tätä vastaan A oli sallinut käyttäjien muun muassa kopioida postilaatikosta siellä olleita teoksena pidettäviä tietokoneohjelmistoja. A:n katsottiin levittäneen tietokoneellaan olleita tietokoneohjelmistojen kappaleita yleisön keskuuteen …kohtuullisena hyvityksenä tässä tapauksessa [ei] voitu pitää vähittäismyyntihintoja … vaan hyvitystä määrättäessä oli otettava huomioon … erityispiirteet.”

20 Perustelut • “Postilaatikon käyttäjille on monien asianomistajayhtiöiden ohjelmistojen osalta ollut tärkeämpää ohjelmistojen kopiointi sinänsä kuin mahdollisuus varsinaisesti hyödyntää ohjelmistoja… osa postilaatikon käyttäjien itselleen tekemistä ohjelmistokopioista on päätynyt enintään kyseisten nuorten tietokoneharrastajien lyhytaikaiseen kokeilukäyttöön … hyvitys on määrättävä kokonaisharkinnalla … kohtuulliseksi hyvitykseksi tässä tapauksessa puolet kysymyksessä olevien ohjelmistokopioiden käyttöoikeuksien vähittäismyyntihinnoista.”

21 Muualta Euroopasta

22 Krone Verlag v. Austria • Itävallan tekijänoikeuslaki antoi valokuvassa olleelle oikeuden kieltää kuvan julkaiseminen • Ottaen huomioon, että kuvassa oli poliitikko, Euroopan ihmisoikeussopimuksen 10 artiklassa turvattu sananvapaus meni tekijänoikeuslakiin perustuneen kiellon edelle • Ihmisoikeustuomioistuin katsoi, että Itävalta on loukannut ihmisoikeussopimusta kieltäessään lehteä julkaisemasta valokuvaa 26.5.2002

23 Jon Johanssen v. Norge • Norjalainen 15-vuotias Jon Johanssen mursi DVD- levyjen näyttörajoituksen 1999, jonka jälkeen hän pystyi katsomaan DVD-elokuvia Linuxilla –DVD-levyissä on vesileimatyyppinen järjestelmä, jonka vain lisensoidut soittimet osaava avata –Kukaan ei ollut tehnyt Linuxille lisensoitua soitinta, koska Linux on ilmainen käyttöjärjestelmä • Yhdysvaltain MPAA vaikutti syytteen nostoon • Johanssen vapautettiin 7.1.2003 kakista syytteistä, sillä tuomion mukaan jokaisella on oikeus tehdä omistamalleen DVD-levylle mitä haluaa

24 EY-tuomioistuin

25 Yleistä • EY-tuomioistuin antaa tulkintoja yhteisön oikeudesta eli esimerkiksi direktiiveistä mutta ei tulkitse jäsenvaltioiden lakeja (tekijänoikeus on osa kansallista oikeutta) –Direktiivit mm. teosten vuokrauksesta ja lainauksesta, tietokoneohjelmista, tietokannoista, tekijänoikeuksien harmonisoinnista ym. • Jäsenvaltion tuomioistuin voi kysyä EY-tuomioistuimelta ennakkopäätöstä direktiivien tulkinnasta • EY-tuomioistuin antaa ratkaisuja jutuissa, joissa osapuolet eri EY-maista ja riita koskee sisämarkkinoita (tavaroiden ja palvelujen vapaa liikkuvuus)

26 Case C-245/00 • Annettu 6.2.2003: kysymys siitä, miten kohtuullinen hyvitys pitäisi määrätä – pitääkö direktiiviä tulkita jokaisessa jäsenvaltiossa yhdenmukaisesti ja toteuttaa hyvitys yhdenmukaisesti (laitemaksu, tariffi tms.)? • “The concept of equitable remuneration …in Directive … related to copyright … must be interpreted uniformly in all the Member States and applied by each Member State; it is for each Member State to determine, in its own territory, the most appropriate criteria for assuring, within the limits imposed by Community law and Directive”

27 Asia C-60/98 • Saiko tanskalainen videoliike vuokrata videoita, joita se oli hankkinut Englannista pelkästään sillä perusteella, että elokuvatuottaja oli antanut luvan videoiden vuokraukselle Englannissa? • Tuomio: ”Oikeus sallia tai kieltää elokuvan vuokraus muistuttaa julkista esittämistä koskevaa oikeutta ja että, toisin kuin levitysoikeus, tämä oikeus ei sammu ensimmäisen käytön johdosta”

28 Asia C-200/96 • Kysymys: “Onko vuokraus- ja lainausoikeuksista … annetun neuvoston direktiivin … yksinomainen vuokrausoikeus, joka loukkaa periaatetta levitysoikeuden sammumisesta, yhteisön oikeuden ja erityisesti siinä turvattujen perusoikeuksien mukainen?" • Vastaus: “Perustamissopimuksen 36 artiklassa sallitaan tavaroiden vapaasta liikkuvuudesta poikkeaminen teollisoikeuksien ja kaupallisten oikeuksien suojaamiseksi, poikkeaminen on sallittua ainoastaan, jos se on perusteltua sellaisten oikeuksien suojaamiseksi, jotka ovat osa teollisoikeuksien ja kaupallisten oikeuksien ydinsisältöä… ei ole ilmennyt mitään … voisi vaikuttaa direktiivin pätevyyteen ”

29 Yhdysvaltalaisia tapauksia

30 Eldred v. Ascroft (7/2) • 15.1.2003: Onko kongressilla perustuslaillinen oikeus pidentää Yhdysvaltojen tekijänoikeuden suoja-aikaa? • Viimeksi 1998 Yhdysvaltojen kongressi pidensi tekijänoikeussuojaa 20 vuodella –”Free the Mouse” –pidennyksistä hyötyvät lähinnä ne, jotka omistavat vanhoja, ennen sotia luotuja teoksia, näiden joukossa Disneyn Mikki Hiiri • Kanteeseen yhtyivät mm. kaikki merkittävimmät oikeus- ja taloustieteen professorit, mukana nobelisteja, kirjastoja, arkistoja jne. • Tuomio: vaikka yhteiskunnallisesti kongressin päätös vaikuttaa typerältä, sillä on oikeus pidentää tekijänoikeuden kestoa

31

32 United States vs. ElcomSoft • Venäläinen Dmitry Sklyarov teki tietokoneohjelmiston, jolla voitiin ohittaa Adoben sähköisten kirjojen käyttörajoitukset • Pidätettiin, kun osallistui tieteellisen konferenssiin Yhdysvalloissa 2001 –Vapaaksi 50 000 USD takuita vastaan • 17.12.2002 tuomio, jossa vapautettiin syytteistä, koska ElcomSoft ei tahallaan rikkonut Yhdysvaltojen uutta tekijänoikeuslakia

33 RIAA vs. Felten • Princetonin professori Edward Felten rikkoi Record Industry Association of American (RIAA) julistamassa kilpailussa heidän kopiosuojaustekniikkansa 2001 • Kun hän aikoi julkaista tieteellisessä konferenssissa selvityksen suojausteknologiasta ja miten se kierretään, RIAA nosti oikeussyytteen –Felten veti artikkelinsa pois eikä osallistunut konferenssiin, RIAA perui syytteen • Feltenin puolesta nostettiin juttu RIAA:ta vastaan sananvapauden loukkauksesta, jonka RIAA luovutti ja lupasi, ettei enää vainoa tiedettä 2002

34 Tekijänoikeuksien vaikutuksia yritystoiminnalle

35 Teosten käyttö • Vastuukysymykset selvitettävä –Käyttävätkö yrityksen työntekijät yrityksen sisällä teoksia (musiikkia, videoita) siten, että niistä pitäisi maksaa korvauksia? –Onko yritys mukana jossakin tekijänoikeuksien myymiseen liittyvässä liiketoiminnassa tuotteiden välittäjänä? (teleoperaattorit) –Onko yrityksen tuotteilla mahdollista käyttää ja jakaa teoksia laittomasti? (tulevat kännykät) –Yksi mahdollinen ratkaisu rajata vastuita on yhtiöittää tekijänoikeuksien välittäminen ja kauppa erilliseksi yhtiöksi

36 Teosten jakaminen ja tietoturva • Onko yrityksen sisällä järjestetty valvontaa, etteivät työntekijät jaa esimerkiksi tietämättään tietokoneidensa kautta laitonta musiikkia tai salaisia tiedostoja vapaasti Internetissä? • Myös virushyökkäykset ja vakoiluohjelmat voivat tulla helposti yrityksen tietojärjestelmiin, jos joku työntekijä osallistuu teosten laittomaan verkkojakeluun

37

38 Teosten tuotanto • Internet on hyvä lähde etsiä ideoita uusille teoksille –Teoksen idean saa edelleen ”varastaa”, kuitenkaan teosta sellaisenaan ei saa ottaa käyttöön • Luvat muokattaviin ja yhdisteltäviin teoksiin oltava aina kunnossa –Erityisesti tietokoneohjelmakomponentteja ja jopa kokonaisia ohjelmistoja voi ladata Internetistä – osa ilmaisia, osa maksullisia, osa voi pahimmillaan tehdä muut tekijänoikeudet arvottomiksi –Teosta, jonka käyttöehdot ovat epäselvät ja jonka tekijää ei voi varmuudella selvittää ei voi käyttää sellaisenaan

39

40 Globaali tekijänoikeus

41 Tekijänoikeus ja digitaalinen kuilu • Hyötyykö vahvistuvasta ja laajenevasta tekijänoikeudesta lähinnä länsimaiden mediateollisuus? • Jäävätkö kehitysmaat entistä enemmän jälkeen, kun niillä ei ole varaa hankkia kansainvälisten sopimusten suojaamia kirjoja tai elokuvia? • Tekijänoikeutta on jo käytetty kauppapoliittisena sanktiona –Yhdysvaltain painostus Kiinan ja Ukrainan piraattitehtaita vastaan kauppasaarron / avun lopettamisen uhalla • Onko laittoman materiaalinen jakaminen Internetissä moraalisesti väärin?

42

43

44 Kysymyksiä – kommentteja? mikko.valimaki@hiit.fi +358 50 5980498