Nuorisotyön ja sosiaalityön jaetut kentät

Esitys aiheesta: "Nuorisotyön ja sosiaalityön jaetut kentät"— Esityksen transkriptio:

1 Nuorisotyön ja sosiaalityön jaetut kentät
Anneli Pohjola Nuorten hyvinvoinnin ankkurit

2 Taustalla Nuorisotutkimusverkoston kirja
Raitakari, Suvi & Virokannas, Elina (toim.) Nuorisotyön ja sosiaalityön jaetut kentät. Puheenvuoroja asiantuntijuudesta, käytännöistä ja kohtaamisista. Nuorisotutkimusverkosto/Nuorisotutkimus-seura, julkaisuja 96. Helsinki 2009. Artikkeli: Anneli Pohjola: Nuorisotyön ja sosiaalityön rajapinnoilla, 21 – 40.

3 Asiantuntijuuden erot ja yhteneväisyydet
Kysymys sosialisaation erilaisista intresseistä? Hallinnolliset jaot? Ammatilliset jaot? Miten kentät hahmottuvat? Historialliset muotoutumisen tekijät? Käsitykset yhteiskunnallisesta järjestyksestä? Käsitykset kiinnittymisestä yhteiskuntaan? Näiden hallinta yhteiskunnan muuttuessa? Kyse nuoruuden hallinnoimisesta Erilaiset tavat ymmärtää nuoruuden kysymyksiä Miten sosiaalinen rakentuu ja toteutuu?

4 Nuoruus Nuoruus erillinen ja keskeisenä nähty elämänvaihe
Yksi väestörakenteen ikävaihe Määrällisesti suuri osa kansalaisista: lähes joka viides (19%) kuuluu nuoriin (15-29v) Heterogeeninen ryhmä – erilainen hallinnointi (Perus)koulu tavoittaa yli ½ miljonaa ( ) lapsi- ja nuorisokansalaista, n. joka 10. suomalaisista – ei jaa kenttäänsä? (kasvatus ja opetus) Entä sitten nuorisotyö ja sosiaalityö?

5 Mikä, kuka, millainen on nuori?
Nuorisolaki 2006 – alle 29 v, ei alaikärajaa HE 2005: lapsi- ja varhaisnuorisotyö sekä 3-9. luokkalaisten iltapäivätoiminnan tuki Lastensuojelulaki 2007 – lapsi = alle 18v ja nuori 18-20v – nuori lastensuojelussa vain jälkihuollon tuen osalta (täysi-ikäinen) Ei yhteistä kenttää?? Nuoruus sosiaalityössä jäänyt lapsuuden katveeseen, marginaaliin, nuoret osana perheitä – haasteena nuorisososiaalityö Huomioitavaa: lapsuus lyhenee, lapset pieniä aikuisia, media, kulutusyhteiskunta Puhutaan lapsipolitiikasta, missä nuorisopolitiikka? Nuorten asiat sosiaalityöhön vasta, kun ongelmia, usein vasta vakaviksi kehittyneinä Huomiota on kiinnitetty nuorten syrjäytymiseen – entä inkluusio, mukaanottaminen Nuoruus siirtymävaiheena – ei vielä aikuinen, ”ei-vielä-tila”, epäitsenäisyys, kuitenkin elämän tärkeät valinnat – missä, keiden toimesta tuki? Toisaalta nuoret kuluttajina, harrastajina, kulttuurisina, toimijoina Eri intressien tavoittelema kohderyhmä

6 Eriytyvät paradigmat 1 Nuorisotyö – yhteiskunnallinen tilaus syntyy yksinomaan suhteesta nuoruuteen Monopoliasema nuoruuden hallinnoinnissa Sosiaalityö lastensuojelun näkökulmasta Ambivalentti suhde nuoruuteen Erilaiset ajattelumaailmat / opetushallinto ja sosiaalihuolto Entä yhdenmukaisuus kuntien hallinnossa? - lautakuntauudistukset tai avi/ely? Silti yhteinen tavoite: nuorten sosiaalistuminen, mutta erilaiset kiintopisteet

7 Eriytyvät paradigmat 2 Nuorisotyö: nuorten vapauden valtakunta, harrastusten ja vapaa-ajan tukeminen, työn ulkopuolinen toiminta, liikunta, kulttuuri, mielekäs toiminta (keveys, vapaus) Nuori vapaana toimijana, ohjauksen ja tuen tarve Nuorten vapauden sääntelyn ja ohjannan paradigma Sosiaalityö: nuorten sosiaalinen integraatio ja ongelmatilanteiden hallinta Nuori yhteiskuntaan kiinnittyvänä yksilönä ja yhteisöjen jäsenenä Huoli sosiaalisista ongelmista Sosiaalisen integraation ja tuen paradigma Omat tehtävät nuorten hallinnoimiseksi Tehtävä yhteinen – uuden sukupolven sosiaalistuminen Sekä eriytyminen että yhdistyminen

8 Paradigmat risteävät Nuorisotyö ja sosiaalityö samoilla kentillä
Nuorten elämisen ja toiminnan mahdollisuuksiin vaikuttaminen Ongelmatilanteiden ehkäiseminen, varhainen puuttuminen Erityistä tukea ja ohjausta tarvitsevat nuoret – erityisnuorisotyö, etsivä työ

9 Yhteiset agendat Samat tehtäväalueet, säädösten periaatteet samankaltaisia Nuorten elämänolosuhteiden ja hyvinvoinnin vahvistaminen Rakenteellinen tehtäväkenttä, jossa luodaan nuorten hyvän elämisen mahdollisuuksia Nuorisolaki: tukea nuorten kasvua ja itsenäistymistä, edistää nuoren aktiivista kansalaisuutta ja nuorten sosiaalista vahvistumista sekä parantaa nuorten kasvu- ja elinoloja Lastensuojelulaki: turvata lapsen oikeus turvalliseen kasvuympäristöön, tasapainoiseen ja monipuoliseen kehitykseen sekä erityiseen suojeluun Kunnan viranomaisten on seurattava ja edistettävä lasten ja nuorten hyvinvointia sekä poistettava kasvuolojen epäkohtia ja ehkäistävä niiden syntymistä Tiedon välittäminen lasten ja nuorten kasvuoloista ja sosiaalisista ongelmista Ehkäisevä lastensuojelu – myös muilla tehtäväalueilla

10 Politiikkatasolla yhdentyminen
Nuorisopolitiikka – nuorten kasvu- ja elinolosuhteiden parantaminen Lastensuojelu – lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistäminen sekä kasvuolojen epäkohtien poistaminen ja ehkäiseminen Toiminnan ydin on sama: hyvinvoinnin varmistaminen Nuorisopolitiikan kehittämisohjelma joka 4.vuosi Suunnitelma lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi sekä lastensuojelun järjestämiseksi ja kehittämiseksi Hankaluus: lastensuojelulaki velvoittaa kuntaa, nuorisolaki näkee nuorisopolitiikan valtakunnallisella tasolla – esim. ens. Lapsi- ja nuorisopoliittinen kehittämisohjelma 2007 ei tunne sosiaalityötä erillisenä tehtäväalueena yhtä lukua lukuun ottamatta eikä nosteta esiin sosiaalisia kysymyksiä Sosiaalisen näkymättömyys?

11 Työn eri tasot Rakenteellinen taso – politiikkatyö, nuorten elinolojen ja hyvinvoinnin edistäminen – lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma, alueelliset linjaukset, kuntien suunnitelmat Kuinka hyvin toteutuu käytännössä? Tehdäänkö yhdessä, yhteisellä kentällä, yhteisin tavoittein? Yhteisöllinen ja ryhmäkeskeinen toiminta – yhteisökasvatuksen haasteet, yhteenkuuluvuus, osallisuus, ekososiaalinen sosiaalityö Asiakaskohtainen yksilö- ja perhekohtainen työ – lastensuojelun sosiaalityö ’ Nuorisotyössä ei ”asiakkaita” – toisaalta erityisnuorisotyö, katutyö, etsivä nuorisotyö, huume- ja päihdetyö, kriisitilanteet rajapinnoilla tapahtuvaa

12 Yhteiset osaamisalueet
Yhteiskunnallinen inkluusio Sosiaalinen kiinnittyminen Osallisuus Luottamuksen rakentuminen Hallinta Kulttuurinen osaaminen Yhteiskunnallisen toimintaympäristön osaaminen Järjestelmien tuntemisen resurssiosaaminen Vuorovaikutuksen ja yhteistyön osaaminen Innovaatio-osaaminen Tiedontuottamisen osaaminen Arvo-osaaminen Työmenetelmien osaaminen

13 Visioita Nuoriso- ja sosiaalialan erikoissosiaaliohjaajat – ylempi amk-tutkinto – nuorisotyö ja koulujen yhteisökasvatus Nuorisotyön ja sosiaalityön sulautuminen Miksi nämä alueet ovat toiminnallisesti ja hallinnollisesti erillään? Nuorisososiaalityön kehittäminen Lähes identtinen agenda nuorten elinolojen ja hyvinvoinnin turvaamiseksi Tasapainoisen, toimivan ja osallistuvan kansalaisuuden kehittäminen – integraatio Paikallinen hyvinvointi – eri hallintokuntien yhteistyö Yhteisökasvatus, ekososiaalinen sosiaalityö Rakenteellinen politiikkatyö Nuoret tulevaisuuden tekijöitä – kaikkien tavoite