Ajankohtaista korkeakoulujen aikuisille suunnatussa koulutuksessa ylitarkastaja Sanna Hirsivaara 11.4.2013 Kouvola.

Esitys aiheesta: "Ajankohtaista korkeakoulujen aikuisille suunnatussa koulutuksessa ylitarkastaja Sanna Hirsivaara 11.4.2013 Kouvola."— Esityksen transkriptio:

1 Ajankohtaista korkeakoulujen aikuisille suunnatussa koulutuksessa ylitarkastaja Sanna Hirsivaara 11.4.2013 Kouvola

2 Ajankohtaista •Nk. rakennetyöryhmä (korkeakouludiplomit, hyödyntäminen opiskelijavalinnassa) ja avoin ammattikorkeakouluopetus •Oppisopimustyyppinen täydennyskoulutus •Erikoistumiskoulutus •Ulkomaisen tutkinnon täydentäminen ja kielitaito

3 Avoin ammattikorkeakouluopetus Vuosi Osallistujat Opintopisteet 2010 9 191 49 542 2011 9 155 45 902 2012 8 368 49 684 Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala 2 021 12 859 Tekniikan ja liikenteen ala 1 718 11 484 Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala 2 400 13 862

4 Monipuoliset ja sujuvat opintopolut. Korkeakoulujen koulutusrakenteiden kehittämistyöryhmä 2013:2. •Työryhmä koskien korkeakoulujen koulutusrakenteiden kehittämistä vastaamaan yhteiskunnan rakennemuutokseen, työurien pidentämiseen ja syrjäytymisen ehkäisemiseen koulutusta kehittämällä •Työryhmän tehtävänä on tehdä tiiviissä yhteistyössä työelämän edustajien kanssa esityksiä Suomeen soveltuvista, hallituksen työelämän kehittämistä ja koulutuksellista tasa-arvo koskevia tavoitteita tukevista toimenpiteistä -koulutustarjonnan ja työvoiman koulutusrakenteen kehittämiseksi -koulutuksen järjestämistapojen sekä tutkintorakenteiden monipuolistamiseksi

5 Ehdotus korkeakouludiplomeista: •Tavoitteena ovat tunnistettavat osaamiskokonaisuudet, korkeakouludiplomit”, jotka palvelevat sekä vailla aiempaa korkeakoulutusta olevia että niitä, jotka haluavat täydentää tai uudelleen suunnata osaamistaan •Toteutetaan vuosina 2013 - 2018 kokeilu, jossa korkeakoulut kehittävät tutkintojen osista jäsentyneitä ja määriteltyjä enintään 120 opintopisteen kokonaisuuksia. Voidaan järjestää korkeakoulun päättämällä tavalla esimerkiksi avoimena korkeakouluopetuksena, hyödynnetään yliopistokeskusten ja maakuntakorkeakoulujen mahdollisuuksia. •Kokeilun tavoitteena on selvittää työelämän tarvetta uudenlaisille kokonaisuuksille eri aloilla, miten ne parhaiten vastaavat taustaltaan erilaisten opiskelijaryhmien tarpeisiin ja voidaanko niiden avulla tehokkaasti edistää korkeakoulutuksen saavutettavuutta alueellisesti

6 •Korkeakoulut valitsevat, läpinäkyvin etukäteen ilmoitetuin perustein yhteishaun ulkopuolella tutkinto-opiskelijoiksi avoimessa korkeakouluopetuksessa suoritettujen opintojen perusteella hakijoita, joilla ei ole opiskeluoikeutta korkeakoulussa •Korkeakoulujen ja ministeriön välisissä sopimuksissa tavoitteeksi, että avoimesta korkeakouluopetuksesta tutkintoon etenevien määrä vähintään kaksinkertaistuu nykytasolta sopimuskaudella 2017-2020 laajentamalla koulutustarjontaa yhteiskunnan tarpeiden mukaisesti •Tarjontaa monipuolistetaan ja kehitetään niin, että mahdollistetaan sekä tutkintotavoitteisesti opiskelevien eteneminen että osaamiskokonaisuuksien luominen •Maksujen periaatteita tarkastellaan siten, että otetaan huomioon rahoituspohjan riittävyyden turvaaminen, monipuolisemman tarjonnan mahdollistaminen ja laajojen osallistumismahdollisuuksien varmistaminen

7 Avoin ammattikorkeakouluopetus Keskusteltavia teemoja: •Laajuus ja taso - korkeakoulujärjestelmän tasolla (diplomiehdotus) •Yksittäisiä kursseja - laajoja kokonaisuuksia - yksilötaso •Yhteistyö vapaan sivistystyön kanssa – rooli, tavoitteet, yhteistyömuodot •Avoimena korkeakouluopetuksen suoritut opintopisteet osana opiskelijavalintaa

8 Korkeakoulutettujen oppisopimustyyppinen täydennyskoulutus •Vuoden 2013 rahoituksen haku, tavoitteena päätös ennen kesälomakautta. Rahoitusta haettiin ennätysmäärä, 107 eri koulutusta •Uusia aiemmin toteutuneita koulutuksia ja uusi avauksia. Koulutuksen sijoittuvat toimi- ja koulutusaloittain edellisen kaltaisesti •Ammattikorkeakoulujen hakemuksissa tyypillistä - aiemmin toteutettujen erikoistumisopintojen toteuttaminen oppisopimustyyppisesti. Väylä YAMK –tutkintoon?

9 Korkeakoulutettujen oppisopimustyyppinen täydennyskoulutus •Työssä oppimisen mallit eivät ole kehittyneet, vaan muutama vuosi sitten esitetty malli on vakiintunut – valtaosassa mentorointia, kehittämistehtävä. Keskusteltavaa: •Ammattikorkeakoulujen rooli alueilla ja ammatillinen lisäkoulutus •Työelämäkytkentä, asiantuntijuus, työelämän ja asiantuntijaroolien muutos, työtehtävät – muut tavoitteet •Asiantuntijuustutkimuksen tulosten hyödyntäminen käytännössä? •Oppisopimustyyppisen täydennyskoulutuksen rooli tulevaisuudessa

10 Erikoistumiskoulutuksen kehittäminen Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016 •Korkeakoulututkinnon suorittaneiden täydennyskoulutusmahdollisuuksia parannetaan luomalla tutkintoa täydentäviä korkeakoulujen erikoistumiskoulutuksia. •Erikoistumiskoulutukset ovat laajoja, vähintään 30 opintopisteen laajuisia osaamiskokonaisuuksia. Erikoistumiskoulutus suoritetaan yliopistoissa ylemmän korkeakoulututkinnon jälkeen, poikkeuksena alemman korkeakoulututkinnon pohjalta suoritettava farmaseutin erikoistumiskoulutus. Ammattikorkeakoulussa erikoistumiskoulutus suoritetaan ammattikorkeakoulututkinnon jälkeen.

11 Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016 •Korkeakoulut kehittävät erikoistumiskoulutuksia korkeakoulujen opetukseen ja tutkimukseen perustuvan erityisosaamisen ja työelämätarpeen pohjalta. Koulutuksille luodaan korkeakoulujen yksittäisten koulutusten tunnistamisen mahdollistava laadunvarmistusjärjestelmä. •Erikoistumiskoulutusten kokonaisuus korvaa nykyiset ammattikorkeakoulujen ammatilliset erikoistumisopinnot sekä yliopistojen erikoistumiskoulutukset ja erikoistumisopinnot ja niitä voidaan järjestää tutkintoja täydentävinä koulutuksina taikka osana tutkintoa.

12 Erikoistumiskoulutuksen kehittäminen Työryhmä luovuttaa esityksensä 18.6.2013 opetusministerille.Työryhmän tehtävänä oli aikuiskoulutuspolitiikan ja korkeakoulupolitiikan tavoitteet huomioon ottaen: •määrittää erikoistumiskoulutuksen tehtävä ja tavoitteet •määrittää erikoistumiskoulutuksen asema suhteessa tutkintoon johtavaan koulutukseen, korkeakoulujen täydennyskoulutukseen ja korkeakoulutettujen hyödyntämään täydennyskoulutukseen •tehdä esitys tarvittavista säädösmuutoksista, erikoistumiskoulutuksen laadunvarmistusjärjestelmästä ja erikoistumiskoulutusten rahoittamisesta •kuvata erikoistumiskoulutusten toteuttamismalleja

13 Erikoistumiskoulutus – joitain lähtökohtia •Asiantuntijuuden kehittäminen ja työurien pidentäminen edellyttävät koulutuksen kytkeytymistä työelämään ja käytäntöjen reflektiivistä tarkastelua teoreettisten ja käsitteellisten välineiden avulla. •Korkeakoulukenttä muutoksessa: rakenteellinen kehittäminen, työurien pidentäminen, autonomia, strateginen johtaminen ja painopisteiden valinta. •Koulutusmallit ja koulutuksen saatavuus – ml. tiedon saaminen koulutusmahdollisuuksista. •Tutkintoon johtavan koulutuksen hyödyntäminen täydennyskoulutuksena.

14 Erikoistumiskoulutus – joitain lähtökohtia •Rahoituspohja – insentiivit - yksilö, työnantaja, korkeakoulu – julkisen rahoituksen rooli. •Erikoistumiskoulutuksen säätely ja korkeakoulujen autonomia •Työelämälähtöisyyden määrittely ja toteuttaminen. •Suhde tutkintoon johtavaan koulutukseen. Koulutuksen rakenne, koulutuksen laatu ja opiskelijan asema.

15 Ulkomailla suoritetun osaamisen ja kielitaidon täydentäminen - lähtökohtia •Tutkinnon tunnustamisella tarkoitetaan päätöstä ulkomaisen tutkinnon antamasta kelpoisuudesta. Tunnustamisen piiriin kuuluvat mm. virkakelpoisuutta ja ammatinharjoittamisoikeutta koskevat päätökset. Opetushallitus päättää mm. ulkomaisen tutkinnon antamasta virkakelpoisuudesta Suomessa. •Lupaa ammatin harjoittamiseen edellytetään erityisesti terveysalalla, jossa toimivaltainen viranomainen on Valvira. •Ulkomaisen tutkinnon suorittaneen henkilön tulee ensisijaisesti hakea tutkinnon tunnustamista, eikä tutkinnon suorittaneita tule ohjata suorittamaan saman alan ja tason mukaista tai alempaa tutkintoa uudelleen Suomessa.

16 •Ulkomailla suoritettua korkeakoulututkintoa voidaan täydentää korkeakoulussa suorittamalla suomalaisen korkeakoulututkinnon osia tai muuta täydennyskoulutusta. Korkeakoulu päättää opiskelijavalinnasta. Avoimessa korkeakouluopetuksessa ja erillisissä opinnoissa opiskelijavalintaa ei voi toteuttaa työnantajan toiveesta. •Työnantaja tai rekrytointiyritys voi myös tilata rekrytoidulle tai rekrytoitavalle henkilöstölleen tutkintojen osien koulutusta, kielikoulutusta tai muuta täydennyskoulusta. Tällöin kustannuksista vastaa täysimääräisesti koulutuksen tilaaja. Koulutuksen sisällöstä ja hankinnasta sovitaan suoraan korkeakoulun kanssa.

17 •Koulutus on hyvä suunnitella ja toteuttaa siten, että se tukee tutkinnon tai ammattipätevyyden lopullista tunnustamista. Koulutus voi esim. sisältää mahdolliset vaadittavat lisäopinnot, valmentaa kelpoisuuskokeen tai kielikokeen suorittamiseen tai tukea sopeutumisaikaa ja työharjoittelua. Mikään koulutus ei kuitenkaan korvaa toimivaltaisen viranomaisen tekemää päätöstä tutkinnon tai ammattipätevyyden tunnustamisesta. •Tutkintojen osien ja muun täydennyskoulutuksen hankinnasta voi harkintansa mukaan vastata myös työvoimahallinto. Korkeakoulut voivat tukea työnantajien rekrytointia ulkomailta edellä mainitun tutkinnon osien ja muun täydennyskoulutuksen hankinnan lisäksi järjestämällä tietyin ehdoin tutkintoon johtavaa tilauskoulutusta.

18 Kielitaidon ja EU-/ETA –maiden ulkopuolella hankitun osaamisen täydentäminen terveysalalla: työryhmän asettaminen •Laatia nykytilan kuvaus EU-/ETA –maiden ulkopuolella hankitun terveydenhuollon ammattipätevyyden tunnistamisen ja täydentämisen mahdollisuuksista. •Tehdä tarvittavat esitykset järjestelmän selkeyttämiseksi ja parantamiseksi huomioon ottaen nk. valvontatyöryhmän esitykset. •Tehdä esitys miten terveydenhuollon ammattihenkilöstön työn ja potilasturvallisuuden edellyttämä kielitaito tulee määrittää yleiset kielitutkinnot huomioiden. •Tehdä esitys eri tavoista hankkia vaadittu kielitaito. •Tehdä esitys tarvittavista säädösmuutoksista, arvio kustannusvaikutuksista sekä eri rahoitusvaihtoehdoista. •Määräaika 31.12.2013.