ELLO WP 3 Vientiteollisuuden tulevaisuuden näkymät Haastatteluraportti

Esitys aiheesta: "ELLO WP 3 Vientiteollisuuden tulevaisuuden näkymät Haastatteluraportti"— Esityksen transkriptio:

1 ELLO WP 3 Vientiteollisuuden tulevaisuuden näkymät Haastatteluraportti
Marja Mattila Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu CEMAT

2 Sisältö Vientitoimialat Etelä-Suomen vientikuljetukset
Metsäteollisuus Metalliteollisuus Kemianteollisuus Etelä-Suomen vientikuljetukset Vientiteollisuuden kehitysnäkymät Ulkomaiset uudet investoinnit Suomeen Suomen logistisen ympäristön muutokset Marja Mattila

3 Metsäteollisuus Metsäteollisuus vastaa noin 17% Suomen viennin arvosta
Ala toipumassa 2000-luvun ylikapasiteetti- ja tehottomuusongelmista Tulevaisuuden haasteina/kysymyksinä Venäjä markkinana ja raaka-ainealustana ”Venäjän puutuonnin loppuminen lisää puun kuljetusmatkoja, koska venäläinen puu tuli rajan yli aika lähelle Kaakkois-Suomen tehtaita. Nyt niille hankintaan puuta tuolta Keski-Suomesta, Keski-Suomeen Pohjois-Suomesta jne.” Marja Mattila

4 Metsäteollisuus Ala voimakkaasti riippuvainen merikuljetuksista, joita uhkaa Itämeren rikkipäästödirektiivin aiheuttama kustannusnousu Kuljetukset siirtyneet yhä voimakkaammin konttikuljetuksiin ”Konttikuljetukset ovat lisääntyneet koko ajan ja varsinkin metsäteollisuuden vienti mikä menee Euroopan ulkopuolelle, suurin piirtein kaikki kulkee konteissa nykyään. Ja tyhjiä kontteja, niitähän on tuotu Euroopastakin laivoilla tänne, kun ei ole muuten saatu.” Marja Mattila

5 Metalliteollisuus Metalliteollisuus sisältää metallien jalostuksen, kone- ja metalliteollisuuden ja elektroniikka- ja sähköteollisuuden Metalliteollisuus vastaa noin 60% Suomen viennin arvosta Erittäin riippuvainen globaaleista markkinoista sekä raaka-ainealustana että vientimarkkinoiden osalta Perusmetallit kulkevat merikuljetuksina, arvotavara myös lentorahtina Kuljetusten haasteena tulevaisuudessa liki reaaliaikaiset toimitukset varastojen supistuessa minimiin Marja Mattila

6 Metalliteollisuus Metallien jalostus toipunut taantumasta parhaiten
Elektroniikka- ja sähköteollisuuden tilauskanta Suomessa romahti laman myötä, eikä ole noussut taantuman jälkeen Elektroniikkateollisuus hakee kasvua globaaleilta markkinoilta, metallinjalostuksen volyymien uskotaan kasvavan Suomessa ”Kyllä teknologiateollisuus uskaltaa ja investoikin myös näinä aikoina, mutta ne investoinnit vaan suuntautuu ulkomaille. Suomessa investoinnit ovat jo läpi tämän vuosikymmenen olleet ns. tuotannon rationalisointi-investointeja. Eli korvataan olemassa olevia koneita ja laitteita entistä tehokkaammilla ja sitä kautta saadaan tehokkuutta parannettua. Mutta sen sijaan tämmöiset teolliset uusinvestoinnit, uudet tehtaat ja tämän tyyppiset, suuntautuu kyllä kehittyviin maihin.” Marja Mattila

7 Kemianteollisuus Kemianteollisuus vastaa noin 16% viennin arvosta
Ala hyvin riippuvainen globaaleista markkinoista, noin 75% alan tuotannosta suuntautuu joko suoraan tai vientituotteiden panoksina kansainvälisille markkinoille Kemianteollisuuden tuotannon painopiste siirtynyt Euroopasta (29,5% maailman kemikaalikaupasta) Aasiaan (38%) Kemianteollisuus elpynyt reippaasti taantumasta, kapasiteetin käyttöaste hipoo jo lamaa edeltänyttä tasoa Vahva painottuminen yhä jalostetumpaan lopputuotteeseen, systeemeihin ja palveluihin pienentää alan kuljetussuoritetta tulevaisuudessa Biotekniikkaa pidetään yhtenä lupaavimmista huipputeknologian aloista Suomessa Marja Mattila

8 Etelä-Suomen vientikuljetukset
Suomen kansantalouden riippuvuus ulkomaankaupasta linkittyy vahvasti logistiikkaan ja kuljetuksiin Tavarankuljetusten määrä kasvaa suunnilleen bruttokansantuotteen tahdissa Yritysten logistiikkakustannukset ovat Suomessa kansainvälisesti korkealla tasolla Kustannusrakenteen tehostaminen lisännyt logistiikkapalveluiden ulkoistamista ja keskittämistä Sähköisten palveluiden käyttöönotto tehostunee asiakkaiden vaatimustason kasvaessa Marja Mattila

9 Vientiteollisuuden kehitysnäkymät
Suomen teollisuuden tuotantorakenne monipuolistunut 1990-luvun laman jälkeen, mutta edelleen melko keskittynyttä. Tämä yhdessä ulkomaankaupan korostumisen kanssa tekee Suomen alttiiksi maailmantalouden heilahteluille Kansainvälinen vientikaupan tyrehtyminen leikkasi vuonna 2009 Suomen vientiä noin kolmanneksella, eniten putosivat metallituotteiden, sähkö- ja elektroniikkatuotteiden sekä kulkuneuvojen vienti Maailmankaupan ennustetaan Suomen Pankin talouskatsauksessa palautuvan lamaa edeltävälle tasolleen vuoden 2010 aikana Suomen viennin ei arvioida yltävän jatkossakaan maailmankaupan kasvulukemiin (Maailmankauppa + 15% vs. Suomen vienti 13%) SP:n mukaan Suomen vienti ei tulee saavuttamaan vuoden 2008 huippulukuja Marja Mattila

10 Vientiteollisuuden kehitysnäkymät
Metsä- ja kemianteollisuus jälleen kasvussa kriisin jälkeen, lamaa edeltävä kapasiteetin käyttöaste liki saavutettu Metsäteollisuuden kuljetusvolyymien ei juuri uskota muuttuvan Suomessa lähivuosina Kemianteollisuudessa volyymit saattavat kasvaa, mutta henkilöstömäärän odotetaan pienentyvän Kemianteollisuuden T&K-menojen jakauma selvästi painottunut Suomeen ”Metsäteollisuuden osuus Suomen viennistä on tänä päivänä noin viidennes. Eikä se osuus, minä voin sen sanoa, tule siitä kasvamaan.” Marja Mattila

11 Vientiteollisuuden kehitysnäkymät
Teknologiateollisuuden vaikeudet jatkuvat, investoinnit Suomessa putosivat reilut 50% Tuotannon jalostusarvon kasvu heijastuu tiukentuvina vaatimuksina logistiikan joustavuudelle; varastojen minimointi, pienten tavaramäärien just-in-time -kuljetukset ”Meillähän matkapuhelinklusterin ympärille on rakennettu teollisuuden kolmas kivijalka. Mutta se oli kymmenessä vuodessa sen nousu ja tuho. Se on tosi rankka esimerkki siitä mitä tämän päivän globaaleilla markkinoilla voi tapahtua valtava lyhyessä ajassa.” Marja Mattila

12 Vientiteollisuuden kehitysnäkymät
Haastatelluilla asiantuntijoilla epäyhtenäisiä näkemyksiä Suomen tulevista kasvualoista Osa arveli, että taantumasta noustaan vain kaikkien toimialojen menestyksellä Toiset näkivät kaivosteollisuudella potentiaalisen roolin Suomen uutena talouden veturina Kaivosteollisuuden nousu Pohjois- ja Itä-Suomessa Ennusteet lähentelevät 10 miljoonan tonnin vuosivolyymia Vaikutukset maantie- ja rautatieinfrastruktuurin tarpeeseen Vähentää jonkin verran Suomen metalliteollisuuden riippuvuutta ulkomaisista raaka-aineista Marja Mattila

13 Vientiteollisuuden kehitysnäkymät
Tuotantorakenteen muutos - Siirtymä korkean teknologian tuotteisiin, systeemeihin ja palveluihin Suomeen suuntautuvista ulkomaisista investoinneista yli 2/3 palveluinvestointeja Suomen palveluvienti kasvanut talouden taantuman myötä palvelutoimialan supistuttua tavaravientiä hitaammin Suomen palveluvienti tällä hetkellä erittäin keskittynyttä – radio-, televisio- ja tietoliikennevälineet –ryhmän palveluvienti vastaa 70% koko Suomen palveluviennistä Aasian merkityksen painottuminen maailmankaupan kasvukeskuksena siirtää suomalaisyritysten toimintoja itään ”Vaikka bkt jatkossa kasvaa, se kasvu ei tule teollisuussektorista, se tulee palveluista, joissa ei kuljetuksia kysytä. Samoin high-tech, se ei juurikaan vaadi merikuljetuksia…” Marja Mattila

14 Ulkomaiset investoinnit Suomeen
Vuonna 2009 Suomeen etabloitui yhteensä 128 uutta ulkomaista yritystä Ruotsi, Iso-Britannia ja Yhdysvallat ovat suurimmat ulkomaisten investointien alkuperämaat. Mm. kiinalaisinvestoinnit loistavat poissaolollaan Merkittävimmät ulkomaista pääomaa houkuttelevat alat: 1. Hyvinvointi- ja terveysala 2. ICT 3. Vähittäiskauppa Tulevaisuuden aloina liike-elämän palvelut, ympäristöteknologia, luovat ala, biotieteet ja kaivostoiminta? Suomen vetovoimatekijöinä työntekijöiden ammattitaito, tuotteiden ja palveluiden korkea laatutakuu ja hyväkuntoinen infrastruktuuri Työntötekijöitä syrjäinen sijainti, markkinoiden pieni koko ja saturoituneisuus, sekä nykyinen yritysverojärjestelmä Marja Mattila

15 Suomen logistisen ympäristön muutostekijät – Globaali taloustilanne
Globaali toipuminen talouden taantumasta Kaksoistaantuman uhka Korkeiden kasvuprosenttien takana matala vertailuvuosi 2009 ”Maailmantalouteen liittyy edelleen todella paljon epävarmuuksia. Tämä merkitsee sitä, että nousu on tämmöistä hyvin vaivalloista ja se tulee olemaan täynnä yllätyksiä. Ja vielä enemmän Suomen osalta korostuu se, että yritysten ja toimialojen välillä on eroja” ”Nyt jos verrataan kriisiä edeltäneeseen aikaan, joka oli siis syksy 2008, niin meidän yritysten liikevaihto Suomessa nyt alkuvuonna 2010 on lähes 30% pienempi kuin ennen lamaa. Sama pätee tietysti vientiin, jopa vähän enemmän. Ja tilauskannat on olleet kesäkuun alussa vajaat 40% pienemmät. Eli se on pitkä tie kuljettavana että päästään, milloin seuraavan kerran päästäänkään siihen tasoon mikä oli kysynnässä ” Marja Mattila

16 Suomen logistisen ympäristön muutostekijät - Venäjä
Protektionismin lisääntyminen; esim. auto- ja metsäteollisuus, elintarviketuotanto Talouskasvu ja sen perusta; raaka-aineet vai korkea teknologia ”Uskon edelleen Venäjän voimakkaaseen kasvuun. Siellä on valtava kasvupotentiaali ja Venäjän luonnonvarat ja energia ensisijaisesti on niin isot. Siellä on luonnonvaroja ja siellä on ihmisiä ja osaamista. Se nyt on kuinka pitkälle katsoo, mutta jos katsoo vaikka 50 vuotta eteenpäin, niin kyllä minä näen että Venäjän kasvu tulee olemaan merkittävä tekijä Suomelle. Venäjä tulee olemaan Euroopan kasvualue. Maailman kasvualue on varmaan Kiina ja Aasia osin Intia, mutta kyllä se Euroopassa tulee olemaan Venäjä.” Marja Mattila

17 Suomen logistisen ympäristön muutostekijät - Venäjä
Transitokuljetusten tarve tulevaisuudessa Luoteis-Venäjän autoklusteri ja sen kotimaisuusastevaatimusten nosto 2020 mennessä 60%:iin (aiemmin 8 vuoden sisällä tehtaan avaamisesta komponenttien kotimaisuusvaatimusaste 30%) Ust-Lugan kapasiteettitavoite vuoteen 2018 mennessä 180 miljoonaa tonnia ”Suomessa hallitaan ja osataan tämä transito-asia. Se huono puoli on tietenkin se, että reittejä tulee koko ajan lisää ja muut pyrkii kehittymään. Ja sitten kun reittejä aletaan kunnolla kilpailuttamaan, niin ei Suomi siinä hintakilpailussa pärjää. Se on sama kun aikoinaan risteilyalukset kävi Helsingissä, kun täällä sai puhdasta vettä. Nyt sitä puhdasta vettä saa joka paikasta. Ei se ole mikään tekijä enää.” ”Autojen kokoonpanonhan ne haluaa sinne Venäjälle. Mutta kyllä jos nämä isot tehtaat sinne etabloituu, ne alkuperäiset komponentit viedään kuitenkin sinne. En usko, että sitä komponenttien valmistusta ihan hevillä annetaan sinne Venäjälle. Ja mitä sitten tapahtuu jos Venäjä rupeaa tuottamaan merkittävissä määrin autoja, lähteekö se autoliikenne sitten toiseen suuntaan? Ruvetaan viemään autoja Venäjältä ulos.” Marja Mattila

18 Suomen logistisen ympäristön muutostekijät - Konttiliikenne
Konttiliikenteen kasvu Suomen viisi suurinta satamaa vastaavat 90% konttikuljetuksista Merenkulkulaitos arvioi Suomen konttikuljetusten kasvavan 2,3 miljoonaan TEU:hun 2020 mennessä (2009 1,05 milj. TEU). Kansainväliset arviot Suomen konttiliikenteestä jopa 3,5 milj. TEU:ta 2020 Slow steaming eli laivojen vauhdin leikkaaminen hidastaa konttikiertoa satamissa ”Aikaisemmin Venäjälle meni heidän omiin satamiin tuontikontteja, ja niitä vietiin tyhjinä pois. Nyt siellä on tavaraa myös vientikonteissa. Se ei johdu siitä, että siellä olisi semmoista teollisuustuotantoa, joka sopii kontteihin, vaan konteissa kuljetetaan paperia, puuta ja metsäteollisuustuotteita yms. Enää konttikuljetus ei tarkoita sitä, että siellä olisi arvotavaraa.” Marja Mattila

19 Suomen logistisen ympäristön muutostekijät - Konttiliikenne
Tyhjien konttien logistiikka Suomessa tyhjiä kontteja saadaan pohjoiseen vain kuljettamalla ne tyhjinä perille Metsäteollisuus hyötynyt merkittävästi Venäjältä saapuvista tyhjistä konteista, nyt niiden virta on tyrehtynyt ”Se on ollut Suomen etu, kun ollaan saatu ne tyhjät kontit Venäjältä Kotkaan ja Haminaan. Se on oikeastaan se, mistä me ollaan eniten hyödytty transitoliikenteessä. Ei edes laivoista ja laivareiteistä niinkään, mutta näistä tyhjistä konteista.” Marja Mattila

20 Suomen logistisen ympäristön muutostekijät
Sähköiset palvelut ja automatisointi Suomessa modernin teknologian laajamittainen käyttöönotto erityisesti maantieliikenteessä hidasta Suomessa lukuisia uusia suunnitelmia logistiikkakeskuksista ”Meidän täytyy sähköistää näitä toimintoja, meidän täytyy rakentaa automatiikkaa sinne mukaan. Ja sehän tarkoittaa sitten sitä, että kun ne järjestelmät tehdään tarpeeksi pitkälle ja fiksulle tasolle, että osalle kuljetusyrityksistä ei ole töitä. Mutta se on pitkässä juoksussa pakko.” ”Minun huoleni kumpuaa siitä, että kun olen kuunnellut ja nähnyt näitä uusien logistiikkakeskusten suunnitelmia, että kun joka puolella pitäisi olla tuollaisia massiivisia laitoksia. Kyllä minä ainakin kysyn, että mistä niihin riittää tavaravirrat ja käykö ne puolella teholla vai käykö ne järkevällä käyttöasteella.” Marja Mattila

21 Suomen logistisen ympäristön muutostekijät
Ympäristösäädökset Muilla liikennemuodoilla jo ”pitkä perinne” ympäristösäädösten ja päästörajoitusten osalta Laivaliikenne ollut pitkälti vailla tiukkoja ympäristösäädöksiä  Itämeren rikkipäästörajoitukset uhkaavat merikuljetuksia merkittävillä kustannusnousuilla - Kohoavat kustannukset kannustavat yrityksiä investoimaan markkinoiden läheisyyteen ”Siinä on suuri uhka, että tapahtuu modal back shift, eli tavarankuljetukset siirtyvät mereltä maakuljetusmuodoille.” ”Meillä on asiasta erittäin iso huoli. Meillä ei ole vaihtoehtoja meriliikenteelle. Ruotsalaiset saa tavaran vaikka sitten rekkaan. Meillä se iskee suoraan vientiteollisuuden kilpailukykyyn.” Marja Mattila