Sosiaalisen webin työvälineitä – del.icio.us, blogit, Jaiku-kanavat, wikit, Skype, Voicethread… ISOverkosto Anu Wulff 25.9.2007.

Esitys aiheesta: "Sosiaalisen webin työvälineitä – del.icio.us, blogit, Jaiku-kanavat, wikit, Skype, Voicethread… ISOverkosto Anu Wulff 25.9.2007."— Esityksen transkriptio:

1 Sosiaalisen webin työvälineitä – del.icio.us, blogit, Jaiku-kanavat, wikit, Skype, Voicethread… ISOverkosto Anu Wulff 25.9.2007

2 Verkko-oppimisen uusimmat tuulet (ITK2007 ja EDEN2007)  Painopiste siirtynyt sisällöistä vuorovaikutukseen ja oppijan omaan aktiivisuuteen  Oppijan aktiivinen rooli tiedon tuottajana ja reflektoijana keskeistä  Web 2.0 sosiaaliset työkalut kuten blogit, jaikut, wikit, sosiaaliset kirjanmerkit ja podcastit nousemassa oppimisen työkaluiksiblogitjaikutwikitsosiaaliset kirjanmerkit podcastit  Opettajan ohjaustaidot tärkeitä, koulutusta tarvitaan  Oppimisen sosiaalinen ja verkostomainen luonne, yhteisöllinen tiedon etsiminen, jakaminen ja luominen korostuu tulevaisuudessa  Yksilön/käyttäjän rooli korostuu sisältöjen, palvelujen ja innovaatioiden tuottamisessa ja käyttämisessä (user-generated, user-driven, user- centred)  Hyvät median tuottamisen taidot tärkeitä tulevaisuudessa (digitaaliset natiivit <> virtuaali-immigrantit)  Avoimia verkkomateriaaleja/palveluja paljon tarjolla (esim. Google Calendar, Earth, FlickR, Skype, gmail, Facebook,www.edu.fi/kenguru, www.seitsemanveljesta.net, selkokieli) oppimisen tueksiwww.edu.fi/kenguru www.seitsemanveljesta.netselkokieli  Koulumaailman vaikea sopeutua yhteiskunnan nopeisiin muutoksiin – tulevaisuuden tekeminen

3 Web2 ja eLearning 2  Yksisuuntaisista julkaisukanavista monisuuntaisiin vuorovaikutuskanaviin  Keskeistä sosiaalisuus ; verkostoituminen ja yhteistyö, yhteisöllisyys  Kollektiivinen älykkyys  Käyttäjät valitsevat itse yhteisönsä  Avoimia helppokäyttöisiä työkaluja  e-Learning 2: Suljetuista alustoista poiketen oppimisympäristöksi koko verkko

4 Web2: Uusia työkaluja  Blogit ja Jaiku-kanavat  Wikit  Sosiaaliset kirjanmerkit (social bookmarking)  Web-pohjaiset kuvapalvelut (esim. FlickR, Panoramio, Voicethread)  Web-pohjaiset äänen (podcasting) ja videon (vlogging/vodcasting) julkaisuvälineet ( esim. Gcast, YouTube)  Web-pohjaiset kalenterit (esim. Google Calendar)  Uutissyötteet (RSS, Atom)

5

6 Uutissyötteet ja sosiaaliset kirjanmerkit  RSS = Real Simple Syndication tai Rich Site Summary (tai Atom, toinen ”standardi”)  RSS:n avulla voit nopeasti seurata useita verkkopalveluja  RSS-palvelu listaa uusimmat otsikot  Uutissyötteen (RSS feed) osoite kopioidaan RSS-verkkopalveluun tai –lukijaan (esim. iGoogle)  Del.icio.us mahdollistaa bookmarkkien jakamisen, esim. Aarnen bookmarkkeja: http://del.icio.us/aarnehag http://del.icio.us/aarnehag

7 Kirjanmerkit talteen ja jakoon del.icio.us –palvelun avulla, step 1 syyskuu07

8

9 Step 2: Tunnuksen varmentaminen sähköpostissa

10 Step 3: Painikkeiden asentaminen selaimeen

11

12 Jos selaimeen ei ole asennettu TAG- painiketta, niin tallenna bookmarkki ”Post” -toiminnon avulla del.icio.us/tag/metalli  Näet kaikki bookmarkit, jotka on ”tagattu” sanalla ”metalli”

13 Blogit – Osa webin uutta tulemista  Blogit (weblog, verkkoloki) ovat  Päiväkirjamaisia, kronologisia ja yleensä henkilökohtaisia webbisivustoja  Tagit, merkintöjen pysyvyys  Keskeistä linkittäminen ”Tämä on mielenkiintoista, käy tutustumassa!”  ”Linkkien lahjatalous” (Jere Majava)  Vuorovaikutteinen julkaisumedia  Kommentit ja blogien väliset viittaukset  Syndikoitavia (uutissyötteet eli feedit)  Perinteisten kotisivujen korvaaja? Blogit ovat netin yksi nopeimmin kasvavia ilmiöitä

14 Blogin pystyttäminen käy hetkessä!  ”Ilmaiset palvelut, kuten Blogger, mahdollistavat oman sivuston pystyttämisen hetkessä, eikä päivitys vaadi erityisempää teknistä osaamista, kuten HTML- kielen tuntemista. Lisäksi muokkaaminen onnistuu selaimella ilman erillistä päivitysohjelmaa. Weblogit ovatkin tällä hetkellä yksittäiselle nettikansalaiselle helpoin ja vaivattomin tapa julkaista materiaalia verkossa. Julkaisujärjestelmä huolehtii sivuston rakenteesta, sisäisistä linkeistä ja merkintöjen arkistoinnista. Käyttäjän huoleksi jää vain sisällön kirjoittaminen. Ulkoasun voi valita valmiista tyyleistä ja sitä pääsee yleensä myös muokkaamaan persoonallisemmaksi.” Lähde: Jere Majava, Weblogit opetuksen ja oppimisen apuna, http://www.helsinki.fi/atk/lehdet/404/art10.htm http://www.helsinki.fi/atk/lehdet/404/art10.htm

15 Bloggaaminen on …  Kirjoittamista (omaan ja toisten blogeihin)  Lukemista  Näkemysten vaihtamista  Aktiivista osallistumista itse luodussa verkostossa <> sosiaalinen web Blogi on usein kirjoittajan verkkoläsnäolon keskus (Jere Majava 2006) Cliparts provided by UVic Humanities Computing and Media Centre and Half-Baked Software

16 Blogien käyttö opetuksessa  Helppo kanava julkaista materiaaleja verkossa, pikajulkaisualusta – kurssisivusto tai ryhmäalue  Henkilökohtainen oppimisympäristö (PLE)  Dialogi-työkalu  Kommentointimahdollisuus –> Vapaamuotoinen keskustelu, kysymykset, palautteet, tehtävien palauttaminen ja niistä keskustelu  Reflektio-työkalu  Oppimispäiväkirja  E-portfolio  Muistiinpanoväline, linkkikokoelma  Verkostoitumisen kanava – ”rönsyt” laajentavat näkökulmia

17 Esimerkkejä blogeista  Jukka Kemppinen Jukka Kemppinen  Opiskelijoiden blogeja lukiokurssilla Opiskelijoiden blogeja lukiokurssilla  Liitutaulublogi Liitutaulublogi  Opeblogi (by Anne Rongas) Opeblogi  Vaparetki (mobiilitiimin blogi) Vaparetki  Anu Wulff Anu Wulff

18 Esimerkkejä podcasteista  Esimerkkejä podcasteistä  Harvardin podcasteja Harvardin podcasteja  YLE:n podcastitpodcastit

19 Testataan blogin käyttöä!  Tee oma blogisi, aloita osoitteessa: http://www.blogger.com/start (tai http://vuodatus.net) http://www.blogger.com/starthttp://vuodatus.net  Kirjoita kommentti Anun blogiin osoite: http://virtuaalianu.blogspot.com/http://virtuaalianu.blogspot.com/

20

21

22

23

24

25

26

27 Klikkaa hiiren oikealla painikkeella  Ominaisuudet  Saat rss-osoitteen Tässä tapauksessa: http://anunkoulutus.blogspot.com/feeds/posts/default

28 Jaiku-kanavalla elävyyttä oppimisprosessiin  Jaikuilu on mikrobloggaamista eli lyhyiden viestien lähettämistä ilmaiseen Jaiku- palveluun (www.jaiku.com)Jaikuwww.jaiku.com  Lyhyt johdatus Jaikuun Lyhyt johdatus Jaikuun  Jaiku on erityisesti rakennettu myös mobiilivälineillä toimivaksi  Viestin maksimipituus onkin vain 140 merkkiä (jaiku-viestiin kommentoitaessa ei tätä rajaa).  Puhelimella Jaikua kannattaa käyttää osoitteessa: m.jaiku.com (tai asentaa Jaikun mobiilisovellus S60-puhelimeen)m.jaiku.com

29

30 Entäs sitten wikit?  Wikit ovat avoimia yhteiskirjoitusvälineitä  Ideana helpottaa yhteistuottamista (vrt. Wikipedia)  Helpottavat verkkojulkaisemista  Wikin kirjoitukset ovat yleensä kenen tahansa luettavissa ja muokattavissa (oikeuksia tosin voidaan myös rajata)  http://pbwiki.com/ tai http://www.wikispaces.com/ http://pbwiki.com/ http://www.wikispaces.com/  Hyvät ohjeet jälkimmäisen käyttöön (by Anne Rongas) Hyvät ohjeet  Wikit opetuskäytössä –wiki Wikit opetuskäytössä –wiki  Psyka5 (by Anne Rongas) Psyka5  Pedagogisen kurssin wiki Pedagogisen kurssin wiki  Mobiilitiimin wiki Mobiilitiimin wiki  Mediataitojen aakkosia Mediataitojen aakkosia

31 Wiki – yhteiskirjoitusväline Moodlessa  Väline jaetun dokumentin laatimiseen  Jokainen opiskelija voi kirjoittaa ja muokata tekstiä, myös toisten opiskelijoiden laatimaa  Edellisiin vaiheisiin voidaan palata  Opettaja voi laatia Wikiin valmiita pohjia

32 Testataan wikin käyttöä!  Perusta oma wiki: http://www.wikispaces.com/ http://www.wikispaces.com/  Ohjeet oman wikin perustamiseen: http://www.peda.net/veraja/kotka/aikuislukio/o po/kurssit/verkkopeda/opeko/mobiili/wiki http://www.peda.net/veraja/kotka/aikuislukio/o po/kurssit/verkkopeda/opeko/mobiili/wiki  Testaa wikiä http://kuopiopedawiki.wikispaces.com/Etusivu http://kuopiopedawiki.wikispaces.com/Etusivu  ISOverkoston koulutusmateriaalit wikissäwikissä  http://isokoulutukset.wikispaces.com/

33 Testataan Skypeä!  www.skype.com www.skype.com  VOIP, eli ”Voice over IP” mahdollistaa reaaliaikaisen puhelinkeskustelun Internet-verkkoa hyödyntäen. VOIP- sovelluksiin on usein liitetty puheominaisuuden lisäksi myös muita toiminnallisuuksia, kuten Chat ja tiedostojen jakaminen. VOIP-sovelluksilla voi soittaa tietokoneelta toiselle ilmaiseksi, kunhan tietokone on kytketty Internetiin ja käytössä on kuulokkeet ja mikrofoni.  VOIP-puhelut tarjoavat edullisen tavan pitää yhteyttä esimerkiksi yhteistyötahoihin ulkomailla tai oppijat voivat hyödyntää VOIP-puheluja omien yhteisöllisten oppimisprojektien työvälineenä. VOIP–puhelujen käyttömuotoja ovat:  keskustelut,  audioluennot,  konferenssipuhelut,  tiimikokoukset ja  ryhmätyöt  VOIP-puhelua voidaan hyödyntää esimerkiksi etäopetuksessa. Skype-puhelinsovellus on laajalle levinnyt ja tunnetuin esimerkki VOIP -ohjelmasta. Suomenkielisen version Skypestä voit ladata koneellesi ilmaiseksi. (http://www.skype.com )http://www.skype.com  Lähde: Oph:n KenGuru-sivustoKenGuru

34 Äänitarinoita kuvan ympärille (http://voicethread.com/view.php?b=409)http://voicethread.com/view.php?b=409

35 Ilmainen ohjelma mindmapin laatimiseen http://www.mindmeister.com http://www.mindmeister.com

36 Sosiaalisen webin työkaluja on lukuisia ja ne tarjoavat runsaasti mahdollisuuksia oppimisen tukemiseen – kokeile edes yhtä Sinulle uutta tapaa oppia! Statistics1 Statistics2