POHJOIS-SUOMEN MONIALAISET SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUT – Kehittämisrakenne ja toimintamalli (1.3.2009–31.10.2011)

Esitys aiheesta: "POHJOIS-SUOMEN MONIALAISET SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUT – Kehittämisrakenne ja toimintamalli (1.3.2009–31.10.2011)"— Esityksen transkriptio:

1 POHJOIS-SUOMEN MONIALAISET SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUT – Kehittämisrakenne ja toimintamalli ( – )

2 Tarpeet ja haasteet Korkea sairastavuus
Terveystottumukset epäedulliset Pitkäaikaisen toimeentulotuen tarve Korkea työttömyys Saamenkielisten ja -kulttuuriin pohjautuvien palveluiden tarve Pitkät etäisyydet Harva asutus, pienet kunnat Negatiivinen muuttoliike Vinoutunut ikäpyramidi (väestön ikääntyminen) Palvelurakenteen ongelmat Nuorten syrjäytyminen Lastensuojelun haasteet kunnissa Erityispalveluiden saatavuus Henkilöstön osaamisen ja saatavuuden turvaaminen Matkailun tuottama palveluiden tarve sosiaali- ja terveyspalveluissa Alueellinen kattavuus koko Pohjois-Suomessa Sosiaali- ja terveys yhteistyössä Pysyvän kehittämisen turvaaminen Hajanaisen kehittämisen kokoaminen Eri toimijoiden verkostoituminen Erityisosaamisen ja -palveluiden turvaaminen

3 Olemassa olevan hyödyntäminen
Hyvinvointistrategisen työn hyödyntäminen Olemassa olevien verkostojen ja yhteistyön hyödyntäminen Oppilaitosyhteistyön vahvuus Näyttöön perustuvien ja hyväksi kehitettyjen käytäntöjen ja toimintamallien hyödyntäminen Olemassa olevien rakenteiden (sosiaalialan osaamiskeskus, Pohjois-Suomessa toimivat kehittämisyksiköt, terveyden edistämisen kehittämisrakenteet) hyödyntäminen Terveydenhuollon kehittäminen yhteistyössä sosiaalialan palveluiden kanssa

4

5 Kehittämisrakenne ja toimintamalli pohjautuvat sopimuksellisuuteen ja rakentuvat vaiheittain vuoteen 2011 mennessä eri toimijoiden panostuksella Kehittäminen on vaiheistettu siten, että se koostuu neljästä erillisestä kokonaisuudesta (vaiheesta), joissa on omat erilliset budjetit. Lapin osuus (I-vaihe) alkaa ensimmäisenä ja jos rahoitusta saadaan haettu kokonaismäärä, rakenteeseen liittyvät Kainuun maakunnan kuntayhtymä (II-vaihe) ja Keski-Pohjanmaan kunnat (III-vaihe) sekä Pohjois-Pohjanmaan alue (IV-vaihe). Kehittämistoiminnasta vastaavat kunnat. Alueen korkeakoulut (yliopistot ja ammattikorkeakoulut) vastaavat ja opetuksesta ja tutkimuksesta sekä niiden liittymisestä kehittämistoiminnan yhteyteen. Osaamiskeskuksen rooli on koordinoida ja nivoa yhteen alueen kehittämis- ja tutkimustoimintaa. Hanke koostuu neljästä erillisestä osahankkeesta, joiden päämääränä on rakentaa KASTE ‑ohjelmakauden aikana yhteinen sosiaali- ja terveyspalveluiden kehittämisrakenne ja toimintamalli. Tällä hetkellä toiminnat ovat erilaisia eri alueilla, mutta hankkeen aikana on tavoitteena koota yhteen yhteinen kehittämisrakenne ja toimintamalli Pohjois-Suomeen vuoteen 2011 mennessä. Hankkeelle perustetaan ohjausryhmä, joka ohjaa ja linjaa hankkeen toimintaa koko Pohjois-Suomen alueella. Toiminnan alkaessa ohjausryhmässä määritellään hankkeen vastuulliset tahot ja henkilöt. Hankkeen toiminnan aikana määritellään ne kehittämisresurssit ja toimijatahot, jotka juurtuvat pysyviksi kehittämistoiminnan rakenteiksi alueelle. Hankkeen hallinnoinnista vastaava kuntayhtymä: Kolpeneen palvelukeskuksen kuntayhtymä

6 I-VAIHEEN Lapin osuus: perusterveydenhuoltoa, terveyden edistämistä ja sosiaalipalveluita moniammatillisesti kehittäen Asiakkaiden osallisuus lisääntyy, syrjäytyminen vähenee, terveys ja kestävä elämäntapa paranevat kehittämällä kuntien perusterveydenhuoltoa, terveyden edistämistä ja sosiaalipalveluita. Sosiaalipalveluita ja perusterveydenhuolto kehitetään sektorirajat ylittäen moniammatillisten kehittäjätiimien koordinoimana. Sosiaali- ja terveydenhuoltoon rakennetaan yhteisiä asiakaskeskeisiä toiminta- ja työskentelymalleja: kuntien lastensuojelu- ja aikuissosiaalityöhön, perusterveydenhuollon vastaanotto- ja päivystystoimintaan, neuvolatoimintaan sekä näiden perustana olevaan terveyden ja hyvinvoinnin edistämistyöhön. Sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijöiden osaaminen vahvistuu. Saamelaisten kieleen ja erityisesti kulttuuriin pohjautuvat sosiaali- ja terveyspalvelut kehittyvät. Alueelle syntyy kuntien yhteinen kehittämisrakenne ja toimintamalli sosiaali- ja terveyspalveluihin.

7 Lappi: Sosiaali- ja terveyspalveluita kehitetään yhdessä moniammatillisissa kehittäjätiimeissä
Sosiaali- ja terveysalan rajapinnat kohtaavat monissa eri palveluissa ja eri väestöryhmien osalta, erityisesti vanhustenhuollossa, vammaispalveluissa, varhaiskasvatuksessa, neuvolatyössä, päihdetyössä ja psykososiaalisissa palveluissa. Erityisesti näiden osalta kehitetään asiakkaan kannalta eheää ja yhtenäistä palvelukokonaisuutta. Asiakkaille/potilaille, jotka käyttävät joko terveys- tai sosiaalipalveluja erityisen paljon, laaditaan yhteinen hoito- ja palvelusuunnitelma. Alueelliset hoito- ja palveluketjut, jotka liittyvät vanhusten, vammaisten, mielenterveys- tai päihdepotilaiden hoitoon valmistellaan yhdessä sosiaali- ja terveyspuolen ammattilaisten kanssa. Pilottina osassa kehittäjä-terveyskeskusten vastaanottoon resursoidaan sosiaalialan työntekijöiden työpanosta ja osaamista. Kansalaisille osoitetut hoito-ohjeet/tiedotteet/terveyden edistämisen valistusmateriaali valmistellaan yhdessä kummankin sektorin asiantuntemusta hyödyntäen. Alueelle palkataan kehittäjätyöntekijöitä, jotka kehittävät oman kunnan tiimin sekä seutukunnan tiimien työskentelyä yhteistyössä koko kehittämisrakenteen toimijoiden kanssa moniammatillisissa kehittäjätiimeissä (kuntien sosiaali- ja terveystoimen toimijoiden, Posken, oppilaitosten, järjestöjen ja muiden yhteistyökumppaneiden kanssa).

8 II-VAIHEEN Kainuun maakunnan kuntayhtymän osuus: palveluiden ja henkilöstön kehittäminen (kehittäjä-terveyskeskusmalli & sosiaalialan kehittäjämalli) Perusterveydenhuollon ja sosiaalityön palveluiden ja henkilöstön osaamisen kehittäminen Sote-toimialan kehitystyön koordinointi Tiedon tuotantoon perustuvan työn osuuden vahvistaminen palveluiden kehittämisessä Sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalveluita ja yhteistoimintaa kehitetään kehittäjäterveyskeskustoiminnalla ja sosiaalialan kehittäjämallilla (ammattiryhmien työnjako, suunnitelmallinen sosiaalityö, sosiaali- ja terveyspalveluiden yhteinen työskentely). Hankkeessa kehitetään sote-toimialan yhteistä ja koordinoitua kehittämisrakennetta sekä Pohjois-Suomen että Kainuun tasoilla. Samalla vahvistetaan sosiaali- ja terveyspalveluiden tuotannon perustumista tutkittuun ja näyttöön perustuvaan tietoon. Sosiaali- ja terveyspalveluita horisontaalisesti yhdistävä kehittämistoiminta toteutuu paitsi käytännön asiakaspalvelutasolla perusterveydenhuollon ja sosiaalityön kentässä, myös pysyvän rakenteen kautta. Sopimuksellinen yhteistoiminta Pohjois-Suomen alueen toimijoiden kanssa sekä Kainuun sote-toimialan kehittämisyksikön vakiinnuttaminen tukevat valtakunnallista sosiaali- ja terveyspalveluiden yhteistyön suuntaa.

9 III-VAIHEEN Keski-Pohjanmaan osuus: lastensuojelun ja perhetyön kehittäminen
Luodaan paremmat edellytykset eheille palvelukokonaisuuksille perhetyön keskuksen koordinoimana, erityisesti perhetyöhön ja lastensuojeluun. Kehitetään tiedon tuotannon, vaikuttavuuden ja arvioinnin menetelmiä, vuoropuhelussa käytännön toimijoiden kanssa. Tuotetaan pysyvä sosiaali- ja terveysalan kehittämisrakenne Keski-Pohjanmaalle alueen omat lähtökohdat ja edellytykset huomioiden. Organisoidaan alueen tutkimus-, koulutus- ja kehittämisresurssit hankkeen aikana yhdessä perhetyön keskuksen kanssa lastensuojelun ja perhetyön käytännön toimintaa tukeviksi, ja myöhemmässä vaiheessa toimintaa laajentaa muualle sosiaali- ja terveysalalle. Hankkeen päätavoitteena on sosiaali- ja terveyspalveluiden pysyvä kehittämisrakenne, jonka toiminta perustuu arvioituun ja analysoituun perhe- ja lastensuojelutyön palveluja, toimintaympäristöä ja rakenteita sekä väestöä koskevaan tietoon. Perhetyön hankkeen tavoitteet liittyvät laajempaan tavoitteeseen kehittää keskipohjalaisten sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja ja toimintaa kokonaisuutena. Pitkän aikavälin tavoitteena on luoda koko Pohjois-Suomen alueelle kattava pysyvä kehittämisrakenne nyt syntyvien pilottien kokemusten pohjalta (levittäminen). ’ Hanke on sitoutunut vahvasti Lapin hankkeen osahankkeena toteuttamaan omassa osuudessaan päähankkeen tavoitteita ja organisoitumaan sen edellyttämällä tavalla ja sen tavoitteita tukien. Hankkeella varmistetaan sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön riittävyys ja osaaminen alueella luomalla vakiintuneet yhteistoimintakäytännöt alan koulutusjärjestelmien, kehittämisorganisaatioiden ja työelämän välille.

10 IV-VAIHEEN Pohjois-Pohjanmaan osuus: lasten ja perheiden palvelut (varhaiskasvatus)
Edistää moniammatillista kumppanuutta ja kehittää sekä vahvistaa yhteisiä moniammatillisia toimintamalleja ja verkostoja lasten ja lapsiperheiden palvelujen tarjoajien välille. Edistää varhaista tunnistamista ja tukemista sekä lasten eri elämän piireissä tapahtuvaa kasvatuksellista vuorovaikutusta ja vanhemmuuden tukemista. Kehittää lasten ja perheiden palveluissa työskentelevän henkilöstön ammatillista osaamista. Vahvistaa kuntien ja muiden tahojen välistä yhteistyötä ja yhteisen työn tapoja lasten ja lapsiperheiden palveluissa asiakkaiden osallisuus huomioiden. Kehitetään tutkimuksen, koulutuksen ja käytännön työn välistä yhteyttä. Hankkeen pyrkimyksenä on kehittämistyön avulla purkaa sektoroitunutta työkulttuuria lasten ja perheiden palvelujen toteuttamisessa, ja näin vahvistaa elinkaarimallin mukaista lasten ja perheiden palvelujen kehittämistä ennaltaehkäisevästä näkökulmasta. Hanke sisältyy Pohjois-Suomen laaja-alaisen sosiaali- ja terveyspalveluiden kehittämisrakenne kokonaisuuteen, johon se tuottaa lasten ja perheiden palvelujen kehittämisen osion Pohjois-Pohjanmaalle varhaiskasvatuksen näkökulmasta käsin. Pohjois-Suomen sosiaalialan laaja-alainen sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämisrakenne on elinkaarimallin mukainen kehittämistoimintaa suuntaava verkosto, jolla pyritään aikaansaamaan kokonaisvaltainen kehittämistoiminnan malli sosiaali- ja terveysalalle Pohjois-Suomeen.

11 Hankkeen toteuttamiseen osallistuvat ja kuntien sitoutuminen:
Lapin läänin kunnat (21 kuntaa; Enontekiö, Inari, Kemi, Kemijärvi, Keminmaa, Kittilä, Kolari, Muonio, Pelkosenniemi, Pello, Posio, Ranua, Rovaniemi, Salla, Savukoski, Simo, Sodankylä, Tervola, Tornio, Utsjoki, Ylitornio), Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Lapin yliopisto Kolpeneen palvelukeskuksen kuntayhtymä Oulun seudun ammattikorkeakoulu Saamelaiskäräjät Lapin sairaanhoitopiiri Länsi-Pohjan sairaanhoitopiiri Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu Rovaniemen ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin yleislääketieteen yksikkö. Malli mahdollistaa laajentamisen tai osia siitä voidaan soveltaa erilaisilla alueilla Pohjois-Suomessa sekä muualla Suomessa. Kainuun maakunnan ky (Hyrynsalmi, Kajaani, Kuhmo, Paltamo, Puolanka, Ristijärvi, Suomussalmi, Sotkamo) Keski-Pohjanmaan maakunta (Kokkola, Lohtaja, Ullava, Kälviä, Kannus, Toholampi, Lestijärvi, Perho, Veteli, Kaustinen, Halsua) Pohjois-Pohjanmaan kunnista (Kallion ky, Kuusamo, Taivalkoski, Posio, Selänteen ky). (Hankehakemuksessa ovat liitteinä kuntien ja kuntayhtymien lautakuntien päätökset sitoutumisesta hankkeeseen (Liite 1), sekä Lapin kuntien johtavien lääkäreiden allekirjoitettu sitoumus osallistumisesta hankkeeseen (Liite 2))

12 Jatkumo alueella tehdylle kehittämistyölle ja toimijoiden sitoutuminen
Näyttöön perustuvat hyvät käytännöt ja toimintamallit alueen eri hankkeissa ja oman työn kehittämisessä Sosiaalialan osaamiskeskusrakenne Sosiaalialan kehittämisyksikkörakenteen kehittäjätyöntekijämalli Terveydenhuollossa tehty kehittämistyö Terveyden edistämisessä tehty työ maakunnallisesti Hyvinvointistrateginen työ maakunnan alueella Lapin korkeakoulukonserni Kehittämismyönteisyys Moniammatilliset kehittäjätiimit

13 Posken ja kehittämisyksiköiden työntekijät sekä kehittämisrakenteessa mukana olevat kunnat
Kehittämisyksiköissä työskentelevät kehittäjätyöntekijät tekevät sekä perustyötä että kehittämistyötä kunnissa ja seutukunnissa. Näin turvataan hyvien kehitettyjen käytäntöjen juurtuminen perustyöhön.

14 Lappi Tavoite 1: Asiakkaiden osallisuus lisääntyy, syrjäytyminen vähenee ja terveys ja kestävä elämäntapa paranevat kehittämällä kuntien perusterveydenhuoltoa, terveyden edistämistä ja sosiaalipalveluita. Kehitetään työparityöskentelyä, työnjakoa ja tiimityötä sosiaali- ja terveyspalveluissa Yksilötason terveyden edistäminen: uusia terveyden edistämisen toimintamalleja valmistellaan neuvola- ja vastaanottotoimintaan sekä suun terveydenhuoltoon. Kehittämistyö tapahtuu yhdessä ammattikorkeakoulujen kanssa asiantuntijalaitoksien tuella (THL). Väestötason terveyden edistämisen toimenpiteet: 1) rakennetaan nettisivustot 2) kehitetään painonhallinnan palveluprosesseja ja tupakasta vieroitusmenetelmiä 3) järjestetään yleisötapahtumia ja kehitetään tukimateriaalia. Kuntien sosiaalipalveluissa kehitetään lastensuojelutiimien sekä aikuissosiaalityön tiimien työskentelyä. Asiakasryhmiä ja kehittäjäasiakkaita rekrytoidaan yhteistyöhön (kehittäjätiimeissä toimii asiakas-kehittäjäryhmät). Jatketaan vaikuttavuuden arvioinnin kehittämistä sosiaali- ja terveysalalla. Sosiaalipalveluiden kehittäjätiimien työtä arvioidaan tasapainotetulla mittaristolla. Kehitetään ja käytetään asiakas- ja työntekijälähtöisiä arviointimalleja.

15 Lappi Tavoite 2. Sosiaalipalveluita ja perusterveydenhuoltoa kehitetään sektorirajat ylittäen moniammatillisten kehittäjätiimien koordinoimana. Sosiaali- ja terveydenhuoltoon rakennetaan yhteisiä asiakaskeskeisiä toiminta- ja työskentelymalleja: kuntien lastensuojelu- ja aikuissosiaalityöhön, perusterveydenhuollon vastaanotto- ja päivystystoimintaan, neuvolatoimintaan sekä näiden perustana olevaan terveyden ja hyvinvoinnin edistämistyöhön. Perustetaan moniammatilliset kehittäjätiimit. Mallinnetaan sosiaali- ja terveystoimen yhteistyökäytäntöjä vastaanotto- ja päivystystoiminnassa, neuvolatoiminnassa sekä sosiaalityössä. Haastavissa elämäntilanteissa oleville asiakkaille tehdään asiakkaiden tarpeista lähtevät yhteiset palvelusuunnitelmat. Osassa kuntia päivystystoimintaan integroidaan sosiaalipalveluiden päivystystä Sosiaalityöntekijöiden työpanosta terveyskeskustyössä lisätään joissakin pilottikunnissa

16 Lappi Tavoite 3. Sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijöiden osaaminen vahvistuu.
Terveyskeskuslääkäreiden systemaattinen täydennyskoulutus ja yleislääketieteeseen erikoistuvien lääkäreiden sekä eurolääkäreiden koulutuksen tuki toteutetaan hankkeen kautta. Lapin alueelle palkattava yleislääketieteen professori ja ohjaajalääkäri sekä muut kehittäjätiimin jäsenet suunnittelevat ja tuottavat koulutussisältöjä ja vastaavat osaltaan uusien palvelumallien sisällöistä. Tiiviin kuntayhteistyön takaamiseksi professorilla ja ohjaajalääkärillä on sivuvirat terveyskeskuksissa Yleislääketieteen erikoislääkärikoulutuksen aluekoordinaattoritoiminta liitetään uuteen perusterveydenhuollon kehittämisyksikköön. Rohto-yhteistyötä aletaan toteuttaa osana perusterveydenhuollon kehittämisyksikkötoimintaan integroituna. Konsultaatiota välitetään sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille koko alueella. Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaiset saavat verkossa tapahtuvaa konsultaatiota sekä videoneuvottelukonsultaatiota. Lääkäreiden erityisosaaminen turvataan konsultoimalla erikoissairaanhoidosta sekä terveyskeskusten kesken ja terveyskeskusten sisällä erikoisalueiden perusteella. Vaativiin lastensuojelutilanteisiin on saatavissa erityissosiaalityöntekijä työpariksi perustyöhön. Tuetaan ja kehitetään terveyden edistämisen ammattilaisten osaamista: 1) järjestämällä terveyden edistämisen yhdyshenkilöiden ja verkoston koulutuspäiviä, 2) jalkautumalla alueille ja kuntiin (kuntakäynnit, työparityöskentely, kuntien terveyden edistämiseen liittyvät työskentelyjaksot), 3) olemassa olevaa teknologiaa hyödyntämällä järjestetään etäkonsultointia verkkoneuvonnan ja videoneuvotteluyhteyksin ammattilaisille ja väestölle. Vahvistetaan johtavien sosiaalialan ammattilaisten suunnittelu-, kehittämis- ja johtamisosaamista toteuttamalla 2 vuotta kestävä johtamisen kehittämisprosessi, jossa olisivat mukana sosiaalitoimen johtajat. Sosiaali- ja terveysalan erityisosaamista ja -palveluita välitetään verkkokonsultaatiota, verkkoneuvontaa ja videoneuvottelulaitteita hyödyntäen.

17 Lappi Tavoite 4. Saamelaisten kieleen ja erityisesti kulttuuriin pohjautuvat sosiaali- ja terveyspalvelut kehittyvät. Saamelaisalueella saadaan kulttuuriin ja kieleen pohjautuvia sosiaalityön palveluita palkkaamalla saamelainen kehittäjä-sosiaalityöntekijä Enontekiölle, joka koordinoi kehittämistä myös Inarissa, Utsjoella ja Sodankylässä. Uusien työmenetelmien kokeilu ja soveltaminen saamelaisasiakkaan kanssa tehtävään sosiaalityöhön. Aikuissosiaalityön kehittäminen palvelujen käyttäjien näkökulmasta: asiakirjojen ja lomakkeiden, työkalujen muokkaaminen saamelaisasiakastyöhön soveltuviksi (pääpainopistealueina toimeentulokysymykset, työttömyys ja siihen liittyvät ongelmat sekä päihdeongelmat). Asiakasnäkökulman kartoittaminen, esilletuominen ja huomioiminen sosiaalityön eri prosesseissa. Oman työn analysoiminen ja kehittäminen osana vaikuttavuuden arviointia. Jo toiminnassa olevien saamenkielisten/saamelaiselta kulttuuriperustalta lähtevien sosiaalipalvelujen sisällöllinen kehittäminen yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa Saamenkielisten työntekijöiden osaamista hyödynnetään moniammatillisessa tiimityössä.

18 Lappi Tavoite 5. Syntyy kuntien yhteinen kehittämisrakenne sosiaali- ja terveyspalveluihin.
Hankkeessa luotu pysyvä kehittämisrakenne vakiinnutetaan alueelle osaksi pitkäjänteistä kehittämistoimintaa. P-S sosiaalialan osaamiskeskus ja eri kehittämisyksiköt muodostavat kehittämisrakenteen kuntiin asiakastyön kehittämiseksi. Kaikki Lapin läänin kunnat ovat mukana kehittämisrakenteessa. Kunnissa työskentelee sekä sosiaali- että terveydenhuollossa kehittäjätyöntekijöitä, jotka vastaavat oman kunnan ja seutukunnan kehittämistyöstä. Kehittäjätyöntekijät tekevät sekä perustyötä että kehittämistyötä. Näin turvataan, että hyvät kehitetyt käytännöt juurtuvat perustyöhön. Kunnat vastaavat sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämistoiminnasta. Laajan väestöpohjan kuntayhtymän perusterveydenhuollon yksiköt ottavat merkittävän vastuun kehittämis- ja koulutustoiminnan koordinoinnista perusterveydenhuollossa ja terveyden edistämisessä. Lapin korkeakoulukonsortio (yliopistot, ammattikorkeakoulut) vastaavat perusopetuksesta ja tutkimuksesta ottaen huomioon kehittämistoiminnan tarpeet sekä toimivat mukana kehittämisrakenteessa. Pohjois-Suomessa otetaan käyttöön UULA-hankkeessa kehitetyt ja hankitut teknologiaan pohjautuvat sovellukset ja mallit. Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen rooli on koordinoida ja nivoa yhteen alueen kehittämistoimintaa ja antaa Poskessa kehitetyt teknologiset sovellukset koko rakenteen käyttöön, sekä levittää sosiaalityöhön kehitetty palveluiden vaikuttavuuden arvioinnin toimintamalli myös muille substanssialueille.

19 Resurssit Lapin osuus Alueelle palkataan kehittäjätyöntekijöitä, jotka kehittävät oman kunnan tiimin sekä seutukunnan tiimien työskentelyä yhteistyössä koko kehittämisrakenteen toimijoiden kanssa (kuntien sosiaali- ja terveystoimen toimijoiden, Posken, oppilaitosten, järjestöjen ja muiden yhteistyökumppaneiden kanssa). Kemijärven, Inarin, Kittilän, Rovaniemen, Kemin ja Tornion sosiaalitoimeen palkataan 6 kehittäjätyöntekijää kehittämään oman kunnan ja seutukunnan tiimien työskentelyä aikuissosiaalityössä ja lastensuojelussa. Enontekiölle palkataan kehittäjä-sosiaalityöntekijä saamelaiskulttuuriin pohjautuvan sosiaalityön kehittämiseen saamelaiskunnissa. Lappiin palkataan erityissosiaalityöntekijä, joka toimii kuntien työntekijöiden työparina vaativissa asiakastilanteissa. Perusterveydenhuollon kehittämiseen ja terveyden edistämistyöhön palkataan yleislääketieteen professori, ohjaajalääkäri, 3 suunnittelijaa ja toimistotyöntekijä. Tulevaisuuden terveyskeskusta mallinnetaan pilottikunniksi sitoutuneissa Kemin, Tornion, Simon, Ylitornion, Ranuan ja Kolarin terveyskeskuksissa. Perusterveydenhuollon toimivat käytänteet laajenevat koko Lappiin asteittain 2012 mennessä. Terveyden edistämistyötä, Rohtoyhteistyötä sekä koulutustoimintaa toteutetaan koko Lapin alueella. Konsultaatioihin, vaikuttavuuden arviointiin ja prosessijohtamiseen palkataan 2 kehittäjä-sosiaalityöntekijää, jotka työskentelevät koko Pohjois-Suomen alueella.

20 Kainuu: resurssit ja aikataulu
2009: koordinaattori 0,5 htv (henkilöstömenot €, toimintakulut €) tstosihteeri 10 % (1500 €) koko hankkeen hallinnointiin Kainuun osuutena merkitty henkilöstökuluihin 3000 € 2010: kehittäjätyöntekijä, 2 htv ja koordinaattori, 1 htv (henkilöstökulut €, toimintakulut €) tstosihteeri 10 % (3000 €) koko hankkeen hallinnointiin Kainuun osuutena merkitty henkilöstökuluihin henkilöstökuluihin 5000 € 2011: koordinaattori 10 kk (henkilöstömenot €, toimintakulut €) tstosihteeri10 kk, 10 % (2500 €) koko hankkeen hallinnointiin Kainuun osuutena merkitty henkilöstökuluihin 5000 €

21 Keski-Pohjanmaa: resurssit
Hankkeeseen palkataan kehittäjäkoordinaattori ja kehittäjä-tutkijasosiaalityöntekijä

22 Resurssit: Pohjois-Pohjanmaa
Työntekijä Tehtäväalueet 1 projektipäällikkö - kokopäiväinen koko toiminta-alueella - haetaan STM:stä 50% rahoitusta (50% Posken panostusta) - koordinoi hankkeen kehittämistyötä koko toiminta-alueella - osallistuu koko aluetta palvelevaan tiedon tuotantoon - koordinoi verkkoympäristön kehittämistä ja käyttöönottoa - koordinoi alueellisen kehittäjäverkoston toimintaa - koordinoi yhteistyötä eri toimijatahojen välillä 2 kehittämis-koordinaattoria - 2 kokopäiväistä - yksi Kuusamon alueella ja yksi Oulun Eteläisen alueella - vastaavat kehittämistyön paikallistason koordinoinnista - osallistuvat kehittämistyötä palvelevaan tiedon tuotantoon - vastaavat oman alueensa kehittämistiimien sekä lasten ja perheiden palvelujen henkilöstön hankkeen suuntaisen osaamista vahvistavan koulutuksen suunnittelusta ja toteutumisen koordinoinnista - vastaavat kuntien välisen yhteistyön koordinoinnista omalla alueellaan - mallintavat yhteistyöprosessia omalla kehittämisalueellaan yhteistyössä moniammatillisten tiimien kanssa - toimivat työparina kuntien lasten ja perheiden palvelujen vastuuhenkilöille kehittämisasioissa - toimivat työparina seutukehittäjille varhaiskasvatuksen substanssikysymyksissä - osallistuvat alueellisen kehittäjäverkoston toimintaan Kehittäjätyöntekijät Moniammatilliset kehittämistiimit alueelliset/seudulliset - vastaavat moniammatillisten työskentelymallien jalkauttamisesta ja juurruttamisesta perustyöhön - osallistuvat hankkeen koulutuksiin ja kehittämistyöhön

23