KULTTUURITOIMEN ESITTELY / MISKOLC

Esitys aiheesta: "KULTTUURITOIMEN ESITTELY / MISKOLC"— Esityksen transkriptio:

1 KULTTUURITOIMEN ESITTELY / MISKOLC
koordinaattori Elise Pedersen

2 1. Historia 1981: Kulttuurilautakunta aloitti toimintansa Päättäessään kulttuurilautakunnan perustamisesta kaupunginvaltuusto samalla lakkautti musiikkilautakunnan ja kuvataidelaidelautakunnan ja perusti kulttuurilautakunnan alaisuuteen kaupunginorkesterin johtokunnan ja kuvataidejaoston. Samalla päätettiin, että lautakunnan toimialaan kuuluvien asioiden valmistelusta vastaa kulttuuritoimisto. 1993: Vuonna 1993 uudistettiin Tampereen kaupungin lautakuntaorganisaatio: perustettiin kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta, johon kuuluvat kirjastotoimi, kulttuuritoimi, liikuntatoimi, museotoimi ja työväenopisto. Kaupunginorkesterin johtokunta ja kuvataidejaosto lakkautettiin. Kuvataidetyöryhmän toiminta siirrettiin myöhemmin museotoimeen. Kulttuuritoimeen kuuluivat kulttuuritoimi ja kaupunginorkesteri. 1997: Vuonna 1997 nuorisotoimi liitettiin kulttuuritoimeen. 1998: Vuonna 1998 kulttuuritoimi otti hoitaakseen kaupungin iltapäiväkerhotoiminnan.

3 2. Organisaatio ja päätöksenteko
2.1 Organisaatiorakenne Organisaatio Tampereen kaupungin organisaatio jakaantuu 4 toimialaan: koulutustoimi, kulttuuri- ja vapaa-aikatoimi, sosiaali- ja terveystoimi ja yhdyskuntapalvelut. Koulutus- sekä kulttuuri- ja vapaa-aikatoimialaa johtaa kaksi lautakuntaa: koulutuslautakunta sekä kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta. Toimialoja johtaa yksi apulaisjohtaja. Kultuuri- ja vapaa-aikatoimialaan kuuluvat seuraavat tehtäväalueet: kirjastot, museot, kulttuuritoimi, liikunta ja työväenopisto. Sara Hildenin taidemuseolla on oma johtokunta. Henkilökunta Kulttuuritoimen henkilökunnan määrä on 125 ja kaupunginorkesterin 101.

4 2.2 Hallintomallin yleiskuvaus
Kulttuuritoimen rooli kaupungin hallinnossa Kulttuuritoimi on osa kulttuuri- ja vapaa-aikatoimialaa Kulttuuritoimen tehtävät ja vastuualueet Kulttuuritoimeen kuuluvat kulttuuripalvelut, nuorisopalvelut ja kaupunginorkesteri (Tampere Filharmonia). Kulttuuritoimen alaisuudessa ei ole orkesterin lisäksi muita taidelaitoksia. Museot kuuluvat museoiden tehtäväalueeseen ja Sara Hildenin Akatemia (lasten ja nuorten kuvataidekoulu) työväenopistoon. Teatterit eivät ole kaupungin laitoksia. Päätöksentekoprosessit Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta päättää keskeiset kulttuuritointa koskevat asiat: talousarvioehdotus, talousarvion käyttösuunnitelma, toimintakertomus ja tilinpäätös, strategia ja strategian raportointi, kulttuuritoimen perimät maksut, lausunnot, vuokrasopimukset sekä avustukset taidelaitoksille, yhteisöille ja yhdistyksille.

5 Kulttuuritoimenjohtaja päättää mm
Kulttuuritoimenjohtaja päättää mm. tuotantotukien myöntämisestä hankkeille, toimintasuunnitelmista, henkilöstöä koskevia asioita yms. Kulttuuritoimi on jaettu tulosyksiköihin, joilla on vastuu toiminnan suunnittelusta ja talousarvion toteutumisesta. Muiden keskeinen rooli Kaupungin kulttuurikentässä merkittävä rooli on monilla kulttuurilaitoksilla: Tampere-talo, teatterit, museot, kirjastot, yhdistykset ja yhteisöt.

6 2.3 Yhteistyö muiden toimijoiden kanssa
Kulttuuritoimen yhteistyö a.) kaupungin muiden hallintokuntien kanssa: Kulttuuri- ja vapaa-aikatoimialan sisällä yhteistyö on vilkasta, museotoimen kanssa on yhteisiä näyttelyprojekteja ja kirjaston kanssa yhteistä ohjelmatoimintaa. Poikkihallinnollinen yhteistyö on lisääntynyt viime vuosina runsaasti, esimerkkeinä asuinalueiden suunnitteluprojektit, eläkeläisten yhteistyöprojektit, lastenkulttuuriyhteistyö, lapsiasiamiehen ohjausryhmä, osallisuusprojekti ja iltapäiväkerhotoiminnan organisointi. b.) kaupungissa sijaitsevien kulttuuri-instituutioiden kanssa: Yhteistyötä tehdään monien taidelaitosten kanssa kulttuuriohjelman järjestämisessä (Tampere-talo, teatterit, Suomen nuorisokirjallisuuden instituutti, tanssiteatteri, musiikkioppilaitokset, festivaalit, taidegalleriat, yhdistykset, yhteisöt).

7 c.) muiden suomalaisten kaupunkien kanssa:
Yhteistyö suurten kaupunkien kulttuuritoimien välillä ja yhteistyö kulttuurikeskusten kanssa. d.) aluehallinnon kanssa: Yhteistyö Pirkanmaan liiton ja läänin taidetoimikunnan kanssa (Pirkkanen-lastenkulttuurihanke, kulttuuritilaisuudet). e.) opetusministeriön kanssa: Yhteistyö projekteissa (esim. lastenkulttuurin juhlavuosi, nuorisopalvelujen mediakasvatus) f.) yritysten ja kolmannen sektorin toimijoiden kanssa: Kulttuuritoimi on mukana monissa paikallisissa yhteistyöelimissä ja projekteissa

8 Kansainväliset yhteistyösopimukset, EU-ohjelmat
Toimitaan EuroCities-ja UBC-verkostoissa. Yhteistyötä tehdään mm. ystävyyskaupunkien kanssa (erityisesti Tartto, Essen, Odense, Norrköping, Trondheim). Tarton Tampere-majassa on kaksi kulttuuritoimen kulttuurityöntekijää, jotka huolehtivat mm. Tampereen ja Tarton välisestä kulttuuriyhteistyöstä. Kulttuuritoimi on mukana Euricur-hankkeessa. Nuorisopalvelut ovat mukana EU-yhteistyössä. Tällä hetkellä kulttuuritoimella ei ole omia EU-hankkeita. Edellinen suuri hanke oli satufestivaali vuonna 2002 yhdessä Essenin ja Odensen kaupunkien kanssa.

9 3. Kulttuuripolitiikan tavoitteet ja painoalueet
3.1 Kulttuuripolitiikan tavoitteet ja rooli kaupungin strategioissa Kulttuuripolitiikan keskeiset tavoitteet Toiminta-ajatus Kulttuuripalvelujen tehtävänä on lisätä ihmis­ten ja yhteisöjen henkistä vireyttä ja turvallisuuden tunnetta sekä syventää tasaarvon, moniarvoisuuden, erilaisuuden hyväksymisen ja kansainvälisyyden periaatteita. Kulttuuripalvelut välittää ja järjestää kulttuuri- ja taidetilaisuuksia, tarjoaa mahdollisuuden taiteen harrastamiseen sekä tukee taidelaitoksia, kulttuuriyhteisöjä ja luovia taiteilijoita. Nuorisotyössä edistetään lasten ja nuorten persoonallista, sosiaalista ja kulttuurista kehitystä, vahvistetaan lasten ja nuorten itsenäistymistä sekä edistetään kykyä tulla toimeen eri sukupolviin ja kulttuureihin kuuluvien ihmisten kanssa. Nuorisopalveluissa korostetaan ennaltaehkäisevän toiminnan tärkeyttä.

10 Kaupunginorkesterin tehtävänä on kuntalaisten musiikillisten perustarpeiden tyydyttäminen konserttimusiikin keinoin, musiikillisen sivistyksen jakaminen ja Tampereen kansallinen ja kansainvälinen tunnetuksi tekeminen. Visio Kulttuuri- ja vapaa-aikatoimilana ja koulutustoimilan yhteinen Tampere-visio eli sisvistysTampereen visio on seuraava: Tampere on kansainvälisesti arvostettu, oppiva, menestyvä ja luova, kulttuurisesti moniarvoinen eurooppalainen sivistyskaupunki.

11 Yhteisen tulevaisuusvision strategisia päämääriä ovat seuraavat:
Tuemme lasten ja nuorten eheää ja tasapainoista kasvua. Kehitämme Tamperetta monikulttuurisena yhteisönä. Turvaamme kaikille kansalaisille riittävät valmiudet toimia tietoyhteiskunnassa. Käytämme kouluja ja muita soveltuvia kiinteistöjä alueellisina toimintakeskuksina. Emme salli kenenkään syrjäytyvän. Sisäistämme ja sovellamme kestävän kehityksen periaatteita.

12 Kulttuuripolitiikan tavoitteet kaupungin strategiassa
Kulttuuri- ja vapaa-aikatoimialan strategia ja kulttuuritoimen strategia on laadittu kaupunkistrategian, sen vision, päämäärien ja kriittisten menestystekijöiden pohjalta. Kulttuuritoimen tavoitteet ovat esillä mm. kaupunkistrategian seuraavissa kriittisissä menestystekijöissä ja tavoitteissa: lasten ja nuorten kasvun tukeminen, koulutetut ja osaavat ihmiset, osallistumisen laajentaminen, kestävä kehitys päätöksenteossa.