Perämeren raideliikenteen kehittämismahdollisuudet 2012

Esitys aiheesta: "Perämeren raideliikenteen kehittämismahdollisuudet 2012"— Esityksen transkriptio:

1 Perämeren raideliikenteen kehittämismahdollisuudet 2012
Perämeren joukkoliikenteen nykytilanne ja kehittämismahdollisuudet

2 Sisällysluettelo Tausta Työn tavoitteet
Toimintaympäristön nykytila ja kehitysnäkymät 3.1 Väestö 3.2 Elinkeinot ja työllisyys 3.3 Opiskelu ja koulutusyhteistyö 3.4 Matkailu 3.5 Liikennejärjestelmä Joukkoliikenteen nykytila ja kehitysnäkymät 4.1 Linja-autoliikenne 4.2 Raideliikenne Rautatieinfrastruktuurin nykytila ja kehitysnäkymät Perämerenkaarella 5.1 Rataverkon kuvaus 5.2 Perämerenkaaren rataosat 5.3 Kemi-Tornio alueen rautatieasemat ja seisakkeet 5.4 Asemien kehittäminen Ruotsin puolella Toimijoiden näkemykset Perämeren raideliikenteen kehittämisestä Matkustajapotentiaali 7.1 Matka-aika Oulu-Tukholma 7.2 Asemien saavutettavuus 7.3 Matkustajapotentiaalin arvioiminen Junaliikenteen käynnistämiseen tähtäävän toiminnan keskeiset toimenpiteet

3 1. TAUSTA Perämerenkaarta kehitetään Pohjois-Euroopan toiminnallisesti yhdistyneimpänä raja-alueena ja Euroopan Unionin pohjoisimpana teollisuuden tutkimuksen ja osaamisen keskittymänä Rautatiestön merkitys alueen kehittymiselle suuri, niin matkailuliikenteen, elinkeinoelämän voimakkaassa kasvussa olevien kuljetusten kuin kansainvälisten kehittämiskäytävien osalta Alueen rataverkko on osa Bothnian Corridoria, jota on esitetty Suomen ja Ruotsin toimesta uudeksi hankkeeksi EU:n TEN-T prioriteetteihin Alueella käynnissä Bothnian Green Logistic Corridor-hanke BGLC (6/2011-3/2014), jonka tavoitteena on lisätä Bothnian Corridorin yhteistä suunnittelua, käyttöä ja hyödyntämistä Perämerenkaarelle laadittu liikennejärjestelmäsuunnitelma 2000-luvun alussa Joukkoliikennejärjestelmän kehittäminen suunnitelman keskeinen kehittämiskohde Junayhteyksien kehittämisestä on puhuttu pitkään Bussiliikennettä kokeiltu yhden yrittäjän toimesta välillä Oulu-Luulaja – ei säilynyt elinvoimaisena Ruotsin puolella on suunniteltu Haaparannalle asti ulottuvaa junaliikenteen toteuttamista uuden radan valmistuessa Henkilöliikenne Luulajasta Suomen rajalle käynnistyy vuonna 2014 Työmarkkinoiden alueelliset tarpeet Työvoiman liikkuvuutta yli rajojen pitää lisätä Yritysten ja työnvälityksen yhteistyön lisääminen Kaupankäynnin ja matkailun edistäminen Suomen puolella keskeisen ongelman muodostaa radan sähköistyksen puute välillä Kemi – Tornio Radan sähköistyksestä on puhuttu, mutta suunnitelmia ei ole Ratkaisut kytkennässä mm. mahdollisiin kaivoskuljetuksiin Tornion Itäiselle seisakkeelle liikenne vähäistä Matkailun sesonkiaikoina Kolariin useampia vuoroja päivässä, muina aikoina noin 3 vuoroa viikossa Junaliikenteen suosio Pohjois-Suomessa tullee kasvamaan Seinäjoki – Oulu radan perusparannuksen valmistuessa. Tällöin junamatka nopeutuu Oulusta Helsinkiin arviolta 1,5 tuntia  Tarve pohtia junaliikenteen kehittämismahdollisuuksia myös Oulun pohjoispuolella

4 2. TYÖN TAVOITTEET Kartoittaa tarpeet ja mahdollisuudet Perämeren henkilöjunaliikenteen kehittämiseksi Analysoida toimintaympäristössä tapahtuvien muutosten vaikutus joukkoliikenteen kehittämismahdollisuuksiin Analysoida ratakapasiteetin tilanne ja kehitysnäkymät Selvittää joukkoliikennetoimijoiden, kuntien ja viranomaistahojen näkemykset Perämerenkaaren joukkoliikenteen kehittämistarpeista ja mahdollisuuksista Määrittää junaliikenteen käynnistämiseen tähtäävän toiminnan kehityspolun keskeiset toimenpiteet

5 3. TOIMINTAYMPÄRISTÖN NYKYTILA JA KEHITYSNÄKYMÄT 3. 1 Väestö 3
3. TOIMINTAYMPÄRISTÖN NYKYTILA JA KEHITYSNÄKYMÄT 3.1 Väestö 3.2 Elinkeinot ja työllisyys 3.3 Opiskelu ja koulutusyhteistyö 3.4 Matkailu 3.5 Liikennejärjestelmä

6 Lapin ja Pohjois-Pohjanmaan
3.1 Väestö Lapin ja Pohjois-Pohjanmaan väestöennuste v Perämerenkaarella noin asukasta Suomen puolella noin asukasta Oulun seutu, lähes asukasta Ruotsin puolella asukasta Luulaja, noin asukasta Alueen väestö on kasvanut v yli 4 % Väestönkasvu jatkuu voimakkaana Väestönkehitys Pohjois-Suomessa Väestönkehitys painottuu kaupunkialueille ja hyvien liikenneyhteyksien varrelle: Oulu, Rovaniemi, Kemi-Tornio Pohjois-Suomen harvaanasuttujen alueiden negatiivinen väestönkehitys näyttää jatkuvan erityisesti Itä-Lapissa, Pohjois-Lapissa, Torniolaaksossa Kaivostoiminnan käynnistyminen ja uusien malmiesiintymien hyödyntäminen voi kääntää alueiden väestönkehityksen kasvuun Kittilä, Kolari-Pajala Sodankylä

7 3.2 Elinkeinot ja työllisyys
Perämerenkaari EU:n pohjoisin osaamisen ja teollisuuden keskittymä Kemi-Tornio-Haaparanta Ostosmatkailun kasvu IKEA noin 2,8 miljoonaa asiakasta vuodessa Kauppakeskus Rajalla 2,3 miljoonaa asiakasta vuodessa Valmisteilla olevassa Länsi-Lapin maakuntakaavassa alue osoitettu ostosmatkailun kehittämismerkinnällä Teollisuuspainotteinen elinkeinoelämä kärsinyt laskusuhdanteesta Outokummun toiminnan kehittyminen 440 M€ investointiohjelma käynnissä Inoxum-yrityskauppa vireillä  Outokumpu maailman suurimmaksi ruostumattoman teräksen valmistajaksi Metsäteollisuus Metsä-Botnia ja Stora Enso Kehitteillä energiahankkeita Mm. Kemin biodieseltehdas ja Meri-Lapin useat tuulivoimahankkeet Kaivosteollisuuden välilliset vaikutukset, logistiikka Tornionlaakso Matkailulla potentiaalia Kaivosteollisuuden välilliset vaikutukset Tunturi-Lappi Matkailun kasvu hidastunut talouden taantumassa, joillakin alueilla investoinnit jatkuvat Kaivosteollisuuden luomat mahdollisuudet! Kittilä ja Kolari-Pajala  Kaivostoiminnan käynnistyminen Kittilässä ja uusien malmiesiintymien hyödyntäminen Kolari-Pajala alueella muuttaa alueen elinkeino- ja väestörakennetta positiiviseen suuntaan Pohjois-Pohjanmaa ja Oulun seutu Oulu kansainvälisen huipputeknologian, IT- ja hyvinvointiteknologian osaamiskeskus, Vahva puu-, paperi- ja terästeollisuus Panostetaan yhä enemmän monipuolisen liiketoiminnan kehittämiseen, logistiikkaan, tietotekniikkaan, sisällöntuotantoon ja mediaan, hyvinvointiin sekä bio- ja ympäristöaloihin Keski-Pohjanmaa Kemian alan suurteollisuus, metalli- ja konepajateollisuus Vene- ja puutuoteteollisuus Mineraaliesiintymät ja metsät

8 Norrbotten Västerbotten
Elintarviketeollisuuden ja viennin voimakas kasvu Matkailun kasvu Kaivosteollisuuden luomat mahdollisuudet Alueella sijaitsevat Ruotsin suurimmat kaivokset Rautamalmia, kuparia ja kultaa Suunnitteilla useita uusia kaivoshankkeita Monipuolinen yliopistokaupunki Luulaja Terästeollisuus, IT Kaupan, matkailun ja palveluiden voimakas kasvu rajan tuntumassa Kuljetus ja logistiikka Tavoitteena tehokas junaliikenne v Yhteydet Suomeen ja Venäjälle Västerbotten Malmi-, metsä- ja vesivoima alueen kansantalouden perusta Skelleftefältet-kaivoskenttä Euroopan malmirikkaimpia alueita Uumaja monipuolinen yliopistokaupunki Uudet toimialat mm. elämysteollisuus ja taideteollinen muotoilu

9 Rajat ylittävä työssäkäyntiliikenne
Yrityksillä paljon yhteistyötä yli rajojen Rajat ylittävä työssäkäyntiliikenne: Haaparanta-Tornio välillä pendelöiviä noin Pendelöinti välillä Tornio-Kemi-Keminmaa–Norrbotten noin 850 – 950 Koko Perämerenkaaren alueella noin 1000 rajat ylittävää pendelöijää(v. 2009) Suomen kunnista Torniosta eniten työmatkoja Ruotsiin Tornio, Ylitornio, Rovaniemi  Haaparanta, Övertorneå, Luleå, Kiiruna Haaparanta, Övertorneå, Luleå  Tornio, Ylitornio Liikkuvuus kasvanut Moderni junaliikenne pienentää matka-aikoja ja laajentaa työssäkäyntialueita Työmatka-alueiden laajeneminen Luulajasta Skellefteån, Kiirunaan ja Haaparannalle. Oulusta Kokkolaan, Kajaaniin ja Tornioon sekä Tornio- Haaparannalta Rovaniemelle ja Kolari-Pajalaan Lisääntyvä kansainvälisyys  Yritysten perustaminen ja työllisyys Lähteet: Crossborder Tornadalen – arbetsmarknader och arbetskraftens rörlighet 2009, Nordisk Pendlinskarta 2009

10 3.3 Opiskelu ja koulutusyhteistyö
Perämerenkaaren koulutusyhteistyön lisääntyminen kasvattaa joukkoliikenneyhteyksien tarvetta Haaparanta-Tornio, koulunkäyntiä yli rajojen Sopimus vapaasta koulukäynnistä yli rajan peruskouluissa v. 1978 Rajanylinen toisen asteen ammatillinen koulutus Rajaton Kemi-Tornio ammattikorkeakoulu (KTAMK) Interreg IVA Pohjoinen –ohjelman suurimpia toimijoita Koordinoi yhdessä Luulajan teknillisen yliopiston (LTU) kanssa EU:n laajuista Process IT.EU innovaatio- ja osaamiskeskittymää, jossa kehitetään tutkimuksen ja tuotekehityksen avulla uusia tuotteita ja palveluita teollisuuden PK-yrityksille Aktiivista hankeyhteistyötä Perämerenkaaren toimijoiden kanssa Kokkolasta Skellefteåon Käynnissä 15 kansainvälistä hanketta (3/2012) Osaamiskaari (Bothnian Arc of Knowledge) –suunnitelma Tavoitteena alueen tutkimus- ja koulutusyhteistyön lisääminen Tavoitteena lisätä yhteistyötä alueen toimijoiden kanssa, avata rajoja ja tehdä liikkuminen maiden välillä helpommaksi Oulun, Lapin ja Luulajan yliopistot ja ammattikorkeakoulut Käytännön tason yhteistyötä oppilaitosten välillä paljon Esim. Nordic mining school, kaivosalan koulutusyhteistyö Oulun yliopiston ja Luulajan teknillinen yliopiston kesken

11 3.4 Matkailu Pohjois-Ruotsi Pohjois-Suomi
Norrbotten toiseksi suosituin suomalaisten matkailukohde Ruotsissa 11 % Ruotsiin suuntautuvista matkoista! Ostosmatkailu ja wellness Kansallispuistot, erämaasafarit, kalastus Kulttuuri, saamelaiskylät Tunturit (mm. Kebnekaise) Pohjois-Suomi Lapin tunturialueet, mm. Levi ja Ylläs Ostosmatkailu Kemin lumilinna Kansallispuistot, luonto- ja kalastusmatkailu Joulupukinmaa ja Arktikum Ranuan eläintarha Kauttakulkumatkailu Kolarin radan jatkaminen Ylläkselle/Leville? Tunturilapin maakuntakaavassa ohjeellinen merkintä radan jatkamiseksi Ylläkselle  Merkintä mahdollistaa ratalain mukaisen suunnittelun Maakuntakaavassa selvitettävänä yhteytenä on osoitettu lisäksi kansainvälistä matkailua tukeva raideyhteys Leville Kasvavan matkailun tarpeet Riippuu kaivoshankkeista Yöpymiset perämerenkaaren alueella alueittain v (majoitusliikkeet, mökit, retkeilymajat ja matkailuvaunupaikat) Lähteet: Tilastokeskus, matkailutilasto 2011, Fakta om svensk turism 2010

12 3.5 Liikennejärjestelmä Liikenteellisesti Kemi-Tornio-alue on koko Lapin ja Ruotsin Norrbottenin liikennejärjestelmän solmukohta Rajaliikenne, matkailu, teollisuus, satamat, Kemi-Tornion lentoasema jne. Liikennejärjestelmän rungon muodostavat valtatiet 4, 21 ja 29 Tornion kautta kulkee Suomen ainoa rautatieliikenteen maayhteys Ruotsiin Tornio-Haaparanta Suomen vilkkain raja-asema noin 14 miljoonaa henkilöä/vuosi Länsi-Lapin liikennesuorite noin 620 milj. autokilometriä 1/3 koko Lapin liikennesuoritteesta Tieliikennemäärät Oulun ja Kemin välillä kasvaneet koko 2000-luvun Maantieliikenteen ennustetaan kasvavan Lapissa 20 % v mennessä (vrt. v. 2006) Matkailun vaikutus liikennemääriin erittäin suuri, esim. VT 4:llä huhtikuussa lauantain vuorokausiliikenne kasvoi 3150 hlöautoa/vrk Liikennejärjestelmän kehittämisen tavoitteet Alueen saavutettavuuden parantaminen Kemi-Tornion alueen kehittyminen Barentsin alueen logistiseksi keskukseksi Elinkeinoelämän kehittymisen tukeminen, logistiikka (kaivoshankkeet, teollisuus ja matkailu) Joukkoliikenteen peruspalvelutason turvaaminen, työmatkaliikenne Raideliikenteen kehittäminen Elinkeinoelämän kuljetukset Henkilöliikenne, sujuvat liityntä- ja jatkoyhteydet Ratayhteyden Kemi-Tornio-Haaparanta sähköistäminen Lähteet: Länsi-Lapin liikenneselvitys 2011

13 Huom! Liikenneviraston Rajaliikennetilastossa ei ole huomioitu Krannikadun liikennettä noin kolmasosa rajaliikenteestä jää tilastoimatta Vuonna 2008 henkilö- ja pakettiautojen tilastoinnissa puutteita (laiteongelmat)

14 4. Joukkoliikenteen nykytila ja kehitYSnäkymät 4
4. Joukkoliikenteen nykytila ja kehitYSnäkymät 4.1 Linja-autoliikenne 4.2 Raideliikenne

15 4.1 Linja-autoliikenne Liikenne vahvasti yhteiskunnan tukemaa
Suomen sisäistä osto- ja linjaliikennettä Rajat ylittävä linja-autoliikenne kasvanut viime vuosina Tornio – Haaparanta kaupunkilinja Kemi – Haaparanta seutuliikenne Oulu – Luulaja välillä ajettiin yhden yrityksen toimesta bussiliikennettä  ei säilynyt elinvoimaisena Linja-autoliikenne välillä Oulu – Haaparanta Veljekset Salmela Oy Oulu  Haaparanta, ark. 7 vuoroa/vrk, 5:50-23:35 Haaparanta  Oulu, ark. 3 vuoroa/vrk, 11:30-19:05 Matkailun lisääntyminen  edellytykset joukkoliikenteen kehittämiselle Haaparannan ja Tornion kaupungilla rakenteilla yhteinen matkakeskus Sijainti valtakunnan rajalla Haaparannan puolella

16 Bussiyhteydet Ruotsista Suomeen
Tapanis buss Ajaa Torniosta Tukholmaan ja Tukholmasta Tornioon talvella kaksi kertaa viikossa ja kesällä neljä kertaa viikossa Länstrafiken Norrbotten Luulajasta Tornioon : ark. 6 vuoroa, la 5 vuoroa ja su 4 vuoroa (osa vuoroista Uumajasta asti) Torniosta Luulajaan: ark. 4 vuoroa, la 3 vuoroa ja su 3 vuoroa (osa Uumajaan)

17 4.2 Raideliikenne Suomen sisäinen liikenne Tornion rautatieasemalle päättyi v. 1988 Suomen ja Ruotsin välinen henkilöliikenteen yhteys lakkasi v. 1992 Ruotsin henkilöliikenne Haaparannalle lakkautettiin v. 2000 Tornio-Haaparanta alueen ainoa käytössä oleva henkilöliikenneterminaali on Torpissa sijaitseva Tornion itäinen seisake Henkilöliikennettä Tornion itäiselle seisakkeelle noin 3 krt/viikko, tiheämpää vuorotarjontaa joulu- ja talviloma-aikaan Matkustajamäärä Tornion Itäisellä seisakkeella (vuonna 2011) Tornion Itäisen seisakkeen vähäisen vuorotarjonnan takia torniolaiset käyttävät paljon Kemin asemaa Rataosuuksilla Rovaniemi-Kemi-Oulu henkilöliikennettä huomattavasti enemmän Oulu-Kemi ja Kemi-Rovaniemi yhteysväleillä 7 vuoroa vuorokaudessa Oulun asemalla matkustajaa ja Kemin asemalla matkustajaa v. 2011 Rovaniemen asemalla matkustajaa vuonna 2011 Ruotsi Rataosuudella Luulaja-Kiiruna rajoitettua päivittäistä liikennettä Boden-Kalix-Haaparanta, uusi linjaus avataan liikenteelle vuonna 2012 Vahva tahtotila pohjoisen raideliikenteen kehittämiseen olemassa Henkilöliikenteen matkat vuonna 2010, kaukoliikenne (VR, liikennevirasto)

18 Rautateiden henkilöliikenne vuonna 2010
Lähteet: Länsi-Lapin liikenneselvitys 2011, Järnvägstrafik på Nordkalotten, Vision 2025

19 Kemi-Tornio-Haaparanta?
Henkilöjunaliikenteen matkustajamäärät 2035 (Liikenneviraston PTS) ? ? Matkustajaennuste Kemi-Tornio-Haaparanta? Vaihtoehto A: Päätettyjen hankkeiden lisäksi ei uusia hankkeita, joilla vaikutusta henkilöjunien matka-aikaan Vaihtoehto C: Toteutettujen hankkeiden lisäksi toteutetaan Seinäjoki-Oulu ja Luumäki-Imatra-hankkeet, jotka vaikuttavat henkilöjunien matka-aikoihin

20 5. Rautatieinfrastruktuurin nykytila ja kehitysnäkymät perämerenkaarella 5.1 Rataverkon kuvaus 5.2 Perämerenkaaren rataosat 5.3 Kemi-Tornio alueen rautatieasemat ja seisakkeet 5.4 Asemien kehittäminen Ruotsin puolella

21 5.1 Rataverkon kuvaus Rataverkko, päällys-, rakenneluokat ja sähköistys (VR, Rataverkon kuvaus )

22 Nopeusrajoitukset rataverkolla, Tilanne 31.12.2010
Ratojen sähköistys, Tilanne Lähde: Liikennevirasto 2011

23 5.2 Perämerenkaaren rataosat
Rataosat Pohjois-Suomessa Oulu – Laurila Sähköistetty v. 2004 Päällysrakenteen uusiminen käynnistynee vuosikymmenen lopulla Laurila – Tornion raja A) Laurila – Tornion asema B) Tornion asema – Tornion raja Rataosa sähköistämättä Sähköistäminen riippuu kaivoskuljetusten kehittymisestä (RHK) Tornio-Kolari Kolarin radan päällysrakenteen uusiminen käynnissä  varmistetaan henkilö- ja tavaraliikennöinnin jatkuvuus ja turvallisuus Laurila - Kemijärvi Sivuradat Tornio – Röyttä Kemi – Ajos Rataosat Pohjois-Ruotsissa Haaparanta-Kalix Uusi sähköistetty rata valmis 2012 Nopeus 250 km/h Turvallisuussyistä tasoristeysten määrää vähennetty Nopeuttaa työmatkoja Ensimmäinen osa Perämerenkaaren raideliikennettä Kalix-Boden Boden-Morjärv 90 km/h Morjärv-Kalix 140 km/h Kunnostetaan ja sähköistetään, valmis 2012 Boden-Luulaja Boden-Kiiruna-Narvik

24 5.3 Kemi-Tornio alueen rautatieasemat ja seisakkeet
Kemin rautatieasema - rautatieliikenteen solmukohta Asemalla pysähtyvät kaikki henkilöliikenteen junat Laaja ratapiha jakaantuu henkilöliikenteen raiteisiin sekä tavararatapihaan Ratapiha uusittu ja sähköistetty v Tornio Pohjoinen seisake Liikennepaikka avoinna henkilöliikenteelle v Seisakkeella pysähtyivät Kolarin suunnan henkilöjunat Lakkautettiin vuonna 2004 Itäinen seisake Tornion kaupungin rautatieaseman itäpuolella Torpissa Avattiin henkilöliikenteen käyttöön 10/2008 Palvelee Helsingin ja Kolarin välisiä henkilöliikenneyhteyksiä matkailun sesonkiaikoina Tornion rautatieasema Liikennevirasto muutti 12/2010 Tornion osiin jaetuksi liikennepaikaksi, joka käsittää Tornio sekä Tornio-rajan liikennepaikat Ei henkilöliikennettä Lipunmyynti lopetettiin 11/2010 Henkilöliikenteen aseman sijainti tulevaisuudessa? Yhteinen henkilöliikenteen asema Haaparannan kanssa? Sijainti? Rajat ylittävän henkilöliikenteen käynnistyessä Tornion aseman olisi palveltava sekä Kolariin että Ruotsiin suuntautuvaa liikennettä

25 5.4 Asemien kehittäminen Ruotsin puolella
Haaparanta Rautatieaseman kehittäminen: Eteläinen läheisempi raide Ruotsin liikenteelle ja pohjoinen Suomen liikenteelle Eteläistä laiturialueen madaltaminen Matkakeskuksen rakentaminen 2012 nykyisten toimintojen yhteyteen Uutta infrastruktuuria: parkkialueet, kävely- ja pyörätiet, pyöräparkki ja bussipysäkit Luulaja Selvitetään koko ratapihan investointitarpeet Boden Laiturialueen korotus ja parantaminen Kalix Aseman kehittäminen: A) Aseman uudelleen sijoittaminen keskustan pohjoispuolelle B) Aseman kehittäminen nykyisellä paikalla keskustan itäpuolella

26 6. Toimijoiden näkemykset Perämeren raideliikenteen kehittämisestä
VR Ei suunnitelmia Perämerenkaaren raideliikenteen kehittämiseksi Vähäisien matkustajamäärien vuoksi intressi henkilöliikenteen kehittämiseksi vähäinen Vanha kalusto poistuu hiljalleen ja aiheuttaa investointitarpeita Tornion Itäinen seisake palvelee vain pitkänmatkaista liikennettä Matkailua palvelevalle sesonkiaikaiselle liikennöinnille kysyntää  pyritään myös tarjoamaan vuoroja Suomalaisten rautateiden henkilöliikenteen avaaminen kilpailulle mahdollistaa muiden liikennepalveluita tarjoavien operaattoreiden toimimisen henkilöliikenteen palveluiden tarjoajana vuodesta 2020 lähtien. Liikennevirasto Henkilöliikenteen kehittäminen voimakkaasti kytköksissä kaivoskuljetusten kehittymiseen ja suuntautumiseen Kaivosyhtiö Northland Resources AB valitsi Pajalan kuljetussatamaksi Narvikin  kuljetusreitti Kemin kautta ei toteudu, Kolari-Kemi-kuljetusreitin suunnittelu päättynyt 2011 Hannukaisen kuljetukset perämeren satamien kautta? Kolarin radan päällysrakenteen uusiminen käynnissä Oulu-Laurila radan päällysrakenteen uusiminen vuosikymmenen lopulla Liikennepoliittinen selonteko valmisteilla (mm. TEN-verkon laajuus, rajaliikenne) Lapin liitto Lapin maakuntasuunnitelma ja Länsi-Lapin maakuntakaava korostavat rajat ylittävän henkilöjunaliikenteen tärkeyttä ja mahdollistavat kaavamerkinnöillä joukkoliikennekäytävien kehittämisen Perämerenkaari osoitettu maakuntakaavassa kehittämisperiaatemerkinnällä  Luo edellytykset seudulliselle ja kansainväliselle yhteistyölle Joukkoliikenteen kehittämiseen liittyvät yhteystarpeet Perämerenkaarella, Länsi-Lapin ja Barentsin käytävillä osoitettu kehittämisperiaatemerkinnällä Alueidenkäyttö mitoitetaan joukkoliikenteen toimintaedellytyksiä suosivaksi Rautatieosuus Kyläjoelta Ruotsin rajalle on osoitettu maakuntakaavassa merkittävästi parannettavana rautatienä

27 7. Matkustajapotentiaali 7. 1 Matka-aika Oulu-Tukholma 7
7. Matkustajapotentiaali 7.1 Matka-aika Oulu-Tukholma 7.2 Asemien saavutettavuus 7.3 Matkustajapotentiaalin arvioiminen

28 7.1 Matka-aika Oulu-Tukholma

29 7.2 Asemien saavutettavuus Suomessa
Alle 50 km Oulun, Kemin ja Tornion asemista : Noin asukasta Noin työpaikkaa

30 7.3 Matkustajapotentiaalin arvioiminen
Väestö Vuonna 2010 alle 50 km Oulun, Kemin ja Tornion asemista noin asukasta Väestön kasvu painottuu vahvasti Oulun kaupunkiseudulle Kaivoshankkeiden vaikutus alueelliseen väestönkasvuun huomattava  vaikutukset liikkumistarpeeseen Elinkeinoelämä Toimintojen keskittyminen rajalle, rannikolle ja rautatieyhteyksien varsille Matkailuliikenne Matkailun sesonkiaikoina Kolarin henkilöliikenteen junissa hyvä kuormitusaste Ongelmana kausiluonteisuus Raideliikenteen matkustajapotentiaali riippuvainen pohjoisten matkakohteiden vetovoimaisuudesta Matkakohteiden ja yhteyksien markkinointi! Pystyykö raideliikenne kilpailemaan matkustajista lentoliikenteen kanssa? Rajat ylittävän opiskelu- ja työssäkäyntiliikenteen kasvu Väestön vanhetessa/vähetessä kasvavat tarpeet työvoiman liikkuvuuden lisäämiselle yli rajojen Rajat ylittävän koulutusyhteistyön lisääntyminen kasvattaa joukkoliikenneyhteyksien tarvetta (Oulu-Luulaja) Moderni junaliikenne pienentää matka-aikoja ja laajentaa työssäkäyntialueita Jatkotoimenpiteenä: Kemi-Tornio-Haaparanta -rataosan matkustajaennusteen laatiminen (VR) - Erilaisten kehitysskenaarioiden vaikutus rataosan henkilöliikenteeseen

31 8. RAJAT YLITTÄVÄN Junaliikenteen käynnistämiseen tähtäävän toiminnan keskeiset toimenpiteet
EDUNVALVONTA 1) Bothnian Corridorista TEN-T-hanke Liikennekäytävää ehdotettu uudeksi hankkeeksi EU:n TEN-T-prioriteetteihin. Hanke on Suomen, Ruotsin ja Baltian liikenneministeriöiden priorisoima hanke. 2) Liikennepoliittinen selonteko 2012 Pyritään kohentamaan Perämerenkaaren yhteyksien näkyvyyttä keväällä 2012 valmistuvassa Liikennepoliittisessa selonteossa 3) Länsi-Lapin maakuntakaava Nostetaan Kemi-Tornio-Haaparanta –raideliikenteen yhteys yhdeksi alueen keskeiseksi kehittämistavoitteeksi. Varaudutaan rata- ja asemaverkon kehittämiseen maankäytön tarpeet huomioiden. 4) Pohjois- ja Itä-Suomi ohjelma Pyritään vaikuttamaan kansalliseen päätöksentekoon nostamalla esille Perämerenkaaren raideliikenteen merkitys osana pohjoisten alueiden kuljetusketjuja. Ohjelma tullee ohjaamaan vahvasti sekä kansallisella että EU-tasolla tapahtuvaa alueellista kehittämistä vuonna 2014 alkavalla ohjelmakaudella. Edunvalvonta suomalaisten ja ruotsalaisten viranomaisten yhteistyönä: Perämerenkaaren kunnat, BothnianArc, Kemi-Tornion alueen kehittämiskeskus, Pohjois-Pohjanmaan ja Lapin ELY-keskukset, Pohjois-Pohjanmaan, Lapin, Keski-Pohjanmaan ja Kainuun maakuntaliitot , Norrbottenin ja Västerbottenin läänit, ministeriöt, EU INFRASTRUKTUURIN KEHITTÄMINEN Kolarin radan päällysrakenteen uusiminen, valmistuu 2012 Turvataan liikennöinnin sujuvuus ja turvallisuus Oulu - Laurila radan päällysrakenteen uusiminen vuosikymmenen lopulla Kemi-Tornio-Kolari rautatien sähköistäminen* Käynnistetään Kemi-Tornio-rataosuuden sähköistämisen edellyttämät kannattavuusselvitykset ja suunnittelutyöt Liikennöinnin järjestämisen periaatteiden tarkentaminen ja joukkoliikennepalveluiden yhteensovittaminen Tornio-Haaparanta alueen asemaverkon kehittäminen Liikennöinnin käynnistäminen v . 20XX *riippuu kaivoshankkeista ja tavaraliikenteen suuntautumisesta  TAVOITTEENA SUOMEN JA RUOTSIN VÄLISET NOPEAT HENKILÖJUNALIIKENTEEN YHTEYDET Perämeren kaupunkiseutujen liikennejärjestelmiin luontevasti kytkeytyvä raideliikenne

32 9. Jatkotoimenpiteet ja selvitystarpeet
Kemi-Tornio-Haaparanta -rataosan matkustajaennusteen laatiminen Selvitetään erilaisten kehitysskenaarioiden vaikutus Kemi-Tornio-Haaparanta rataosan henkilöliikenteeseen Selvitys liikennöinnin järjestämisen periaatteista ja joukkoliikennepalveluiden yhteensovittamisesta lyhyellä ja pitkällä aikavälillä Henkilöjunaliikenteen yhteydet Haaparantaan käynnistyvät vuonna 2014  Tarve määritellä kehittämispolku ja toimenpiteet joukkoliikenneyhteyksien yhteensovittamiseksi ja henkilöjunaliikenteen käynnistämiseksi Suomen puolella Selvitetään mitä toimia joukkoliikenteen järjestämiseksi on tarpeen toteuttaa Suomen puolella heti kun henkilöliikenne Haaparantaan käynnistyy Määritellään kehittämispolku, toimenpiteet ja vastuutahot henkilöjunaliikenteen yhteyksien edistämiseksi Suomen puolella Rahoitus: Bothnian Green Logistic Corridor (06/2012 – 03/2014)? Lobbaus- ja markkinointimateriaalin laatiminen