Lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineiden yhtenäiset luovutusperusteet

Esitys aiheesta: "Lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineiden yhtenäiset luovutusperusteet"— Esityksen transkriptio:

1 Lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineiden yhtenäiset luovutusperusteet
Rajaton –tapahtuma, Metropolia amk, Helsinki Henrik Gustafsson, lakimies, Invalidiliitto ry

2 Apuvälineiden oikeudellinen normiperusta
YK:n vammaissopimus: mm. artikla 1 Tarkoitus ja 2 Määritelmät (kohtuullinen mukautus ja kaikille sopiva suunnittelu), 20 Henkilökohtainen liikkuminen ja kuntoutusartikla 26 (edistetään vammaisille henkilöille apuvälineiden saatavuutta) Perustuslaki 6 §:n yhdenvertaisuuslauseke ja syrjinnän kielto vammaisuuden perusteella sekä perustuslaki 19.1 § (välttämätön huolenpito) Terveydenhuoltolaki 29 §: Kunnan on järjestettävä potilaan sairaanhoitoon liittyvä lääkinnällinen kuntoutus. Lääkinnälliseen kuntoutukseen kuuluu apuvälinepalvelut - Lääkinnällisen kuntoutuksen tarve, tavoitteet ja sisältö on määriteltävä kirjallisessa yksilöllisessä kuntoutussuunnitelmassa.

3 STM:n asetus lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineiden luovutusperusteista
1 §Apuvälineen käyttöön luovutuksen perusteet: lääketieteellisin perustein todettu sairaus, vamma tai kehitysviivästymä, joka heikentää potilaan toimintakykyä ja vaikeuttaa hänen itsenäistä selviytymistään. Lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineinä luovutettavien välineiden, laitteiden, tarvikkeiden, tietokoneohjelmien sekä muiden ratkaisujen tarkoituksena on edistää potilaan kuntoutumista, tukea, ylläpitää tai parantaa toimintakykyä jokapäiväisissä toiminnoissa taikka ehkäistä toimintakyvyn heikentymistä. 2 §Apuvälineen tarpeen arviointi: käyttäjälähtöisyys, oikea-aikaisuus ja yksilöllisyys. Toimintakyky, elämäntilanne ja elinympäristö - yhteisymmärrys

4 SOTE – ja valinnanvapaus sekä maakuntauudistus
SOTE –rakenne uudistuu ja 18 maakuntaa vastaa sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisestä (2020) Valinnanvapaus: Henkilö voisi valita suoraan sote –keskukselta; mm. lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälinepalvelut (tavanomaiset apuvälineet; liikelaitos luovuttaisi esim. kyynärsauvoja) Maakunta luovuttaisi asiakassetelin apuvälineen hankintaan (asiakassetelin arvo pitää mahdollistaa asiakkaan tarpeen mukaisen apuvälineen, kuten peruukin hankinta; mahdollisuus kuitenkin hankkia kalliimpi peruukki itse) Kuntoutuskomitea; maakunnan apuvälinekeskus (alueelliset apuvälinekeskukset)

5 Apuvälineohjeistusluonnoksen työstäminen (ei vielä voimassa)
Termillä ”ohjeistus” viitataan lakia ja asetusta normihierarkisesti alemmanasteiseen apuvälineohjeistukseen STM:n Valtakunnallinen hoidon saatavuuden ja yhtenäisten hoidon perusteiden työryhmä antoi toimeksiannon Eksoten kuntoutusjohtaja Markku Huplille koota eri sairaanhoitopiirien alueellisia lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineiden luovutuskäytäntöjä ja HUS koordinoi ohjeistusten valmistelua saatujen lausuntopalautteiden pohjalta Apuvälineiden luovuttamisen yhtenäisiksi luovutusperusteiksi –ohjeistusta varten koottiin työryhmä, johon kuului ydinryhmään sairaanhoitopiirien edustajia ja vammaisedustus Valtakunnallisesta vammaisneuvostosta, tämän lisäksi työskentelyyn osallistui apuvälineyksiköiden ja terveydenhuollon toimintayksiköiden edustajia. Apuvälineohjeistus odottaa julkaisua STM:n taholta

6 Valtakunnallisen apuvälineohjeistusluonnoksen rakenne
Tämä apuälineohjeistusluonnos jakautuu kahteen osaan eli yleiseen osaan (10 sivua), jossa kuvataan terminologiaa ja apuvälinetoimintaa ohjaavia periaatteita. Laajin erityinen osa (80 sivua) koskee yksittäisiä apuvälineluokituksia, joihin on määritelty saatavuusperusteita. Luokitusosassa on käytetty vuoden 2011 kansainvälisen apuvälineluokituksen suomenkielistä versiota SFS-EN ISO 9999 Vammaisten apuvälineet, luokitus ja terminologia –oppaan mukaista apuvälineluokitusta sekä kansallista 4-tason luokituksia.

7 Pohdintoja apuvälineohjeistusluonnoksesta I
Lainsäädännössä ei erikseen eritellä, mitä lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineitä luovutetaan ja mitä ei luovuteta eikä edes sitä, minkälaisissa päivittäisissä toiminnoissa tarvitaan apuvälineitä. Rajanvetoja apuvälineiden luovutuksissa tehdään siis käytännössä ohjeistuksissa. Oikeusturvakeinoina apuvälinepalveluissa asiakkailla 1) muistutus apuvälineyksikön johtajalle, 2) hallintokantelu aluehallintovirastolle tai kantelu eduskunnan oikeusasiamiehelle, 3) hallintoriitamenettely hallinto-oikeudessa Oman työskentelyni apuna VANE:n työjaosto ja 11 vammaisjärjestöä (taustatyöryhmä)

8 Pohdintoja apuvälineohjeistusluonnoksesta II
Tarkoitus lisätä asiakkaiden yhdenvertaisuutta apuvälineiden luovutuksissa ja alueelliset eroavaisuudet jäisivät pois Osa vammaisjärjestöjen näkemyksistä (yleiseen osaan esim. oikeusturvakeinot ja yksittäisiin luokituskohtiin) meni hyvin läpi ohjeistusluonnokseen ja osa ei mennyt Ongelmallisia kohdat: ”Ei luovuteta lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineinä” tai ”asiakas voi hakea korvausta vammaispalvelulain perusteella” Nimenomaisesti mainittu luovutuskielto johtaa helposti ohjeistuksen kategoriseen soveltamiseen eikä jätä tilaa yksilöharkinnalle Vammaispalvelulaki toissijainen erityislaki (4 §), pitäisi kuitenkin selvittää terveydenhuollon tarpeet ensin

9 Yleisiä huomioita ohjeistuksesta
YK:n vammaissopimuksen artiklat puuttuvat ja maininnat siitä, miten YK:n vammaissopimus tai ylipäätään perustuslaki soveltuu ohjeistuksen soveltamisalaan (mainitaan lähteissä Suomen perustuslaki) Apuvälinepalveluprosessin kannalta olisi syytä huomioida jatkotyöstämisessä luovutusperusteiden lisäksi myös apuvälineiden huolto ja korjaus Apuvälineiden tasot on syytä kirjoittaa esiin, mitkä perustason apuvälineitä ja mitkä erityistason apuvälineitä mm. kiireellisyys huolto- ja korjaustoimenpiteissä erityistason apuvälineiden kohdalla, perustuslain 19.1 §:n ihmisarvoinen elämä ja välttämätön huolenpito suhteessa asiakkaan toimintakykyyn esim. sähköpyörätuolin korjaus viivytyksettä, jotta tarpeeton laitoshoito vältetään

10 06 Ortoosit ja proteesit 0603 Vartalon, selkärangan ja kallon ortoosit
0604 Vatsan ortoosit 0606 Yläraajan ortoosit 0612 Alaraajan ortoosit 0618 Yläraajaproteesit 0624 Alaraajaproteesit 0630 Proteesit ml. Peruukit 0633 Ortopediset jalkineet

11 12 39 01 Opaskoirat (avustajakoirat)
Ohjeistusluonnoksen mukaan opaskoirat, jotka avustavat näkövammaisia henkilöitä liikkumisessa ovat lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineitä (avustajakoiria ei luovutettaisi apuvälineinä) Nähdäkseni avustajakoira lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineenä edistäisi fyysisesti vammaisen henkilökohtaista liikkumista STM:n apuvälineasetuksen perustelumuistioon on puolestaan kirjattu: ”Nykyisen käytännön mukaan näkövammaisten opaskoiria myönnetään lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineenä. Säännöksen sanamuoto mahdollistaa käytännön jatkamisen ja myös avustajakoirien myöntämisen sairaanhoitopiirin myöntämiskäytäntöjen mukaan.” YK:n vammaissopimuksen artikla 20 Henkilökohtainen liikkuminen; lain perustelut apu myös eläimen antamana  

12 Valtakunnallisten apuvälineohjeistuksen jatkotyöstö?
STM:n hoidon saatavuuden ja yhtenäisten hoidon perusteiden työryhmältä lausuntopyyntö; lausuntopalaute ja joitain muutoksia oppaaseen on tehty ja luovutettu STM:lle Käytännössä HUS:lla on ollut tämän työryhmä sihteeriys hallinnassaan, jatko? Kuntoutuskomitea esitti, että jatkossa apuvälinetyöryhmä laatisi kriteerit vammaispalvelulain mukaisille välineillä, laitteille sekä asunnon muutostöille Kelan ammatillisen kuntoutuksen apuvälineet?

13 YK:n vammaissopimuksen artikla 4. 3: ”Ei mitään meistä ilman meitä
YK:n vammaissopimuksen artikla 4.3: ”Ei mitään meistä ilman meitä!” (Kuva: Kaisa Leka)

14 KIITOS! Henrik Gustafsson Lakimies, Invalidiliitto ry Mannerheimintie Helsinki Puh #YKvammaissopimus