Ikääntyneiden hyvinvoinnin tila Kuopiossa

Esitys aiheesta: "Ikääntyneiden hyvinvoinnin tila Kuopiossa"— Esityksen transkriptio:

1

2 Ikääntyneiden hyvinvoinnin tila Kuopiossa
Kielonpäivät, Kuopio Säde Rytkönen Hyvinvointikoordinaattori, Kuopion kaupunki

3 Ikääntymiskäsitys Työikäiset + 45 Ikääntyvät + 55 ikääntyneet
Kolmas ikä = Työuran ja varsinaisen vanhuuden välinen aika (esim v) Neljäs ikä = varsinainen vanhuus alkaa noin + 85 ikävuoden paikkeilla Viides ikä, vaihe jolloin hoidon ja palvelujen tarve on suurimmillaan, elämän viimeiset vuodet

4 Väestö 31.12.2017 Kuopion asukasluku 118 209
75 vuotta täyttäneitä (8,6%) Lähde: Sotkanet 2017

5 Kuopion väestö iän mukaan
1973 – 2018 (31.12.) Aluejako 2018, kuntaliitokset mukana koko aikasarjassa

6 Väestö iän mukaan 2000- 2017 ja ennuste 2030
4/2017

7 SENIORIEN KUOPIO LUKUINA
Kuopion väkiluku n yli 65-vuotiaita n Säännöllisen kotihoidon asiakkaita (yli 75v) n. 1550 Palveluasumisen ja laitoshoidon asiakkaita n. 1500 Maaseutualueilla vuotiaita n. 4000, - yli 75 vuotiaita n. 2000

8 Hyvinvoinnin tilasta asuminen ja ympäristö – 75v täyttäneet kuopiolaiset
noin 93 % asuu kotona noin 50 % asuu keskustassa ja sen lähialueilla (Keskusta, Haapaniemi, Niirala, Rönö, Puijonlaakso, Itkonniemi-Männistö-Linnanpelto, Inkilänmäki ja Saarijärvi) noin 29 % asuu entisissä kuntakeskuksissa, kylissä ja maaseutualueilla noin 60 % asuu kerrostaloissa, noin 29 % pientaloissa ja 12 % rivitaloissa noin 46 % asuu yksin ja noin 37 % kahden henkilön asuntokunnissa Ilmastonmuutoksesta johtuen tulevina talvina liukkaiden kelien yleisyys sekä kesän hellepäivien määrä kasvaa.

9 Hyvinvoinnin tavoitteet
Terveet elintavat Työllistyminen Turvallinen Kuopio Osallistuva ja vaikuttava kuntalainen Varhainen tuki

10 Tavoitteet: Hyvinvoiva ikäihminen
TERVEET ELINTAVAT Kuopiossa on terveellinen ja aktiivisuuteen kannustava ympäristö. Aktivoidaan ikäihmisiä liikkumaan ja harrastamaan. Päihde- ja mielenterveysongelmat vähenevät Edistetään ikäihmisten hyvää ravitsemusta ja ehkäistään aliravitsemusta Ikäihmiset kokevat terveytensä hyväksi TURVALLINEN KUOPIO Kuopiossa on turvallinen ja viihtyisä ympäristö Ketään ei syrjitä Perheväkivalta ja myös kodin ulkopuolella tapahtuva väkivalta vähenee Liikenneonnettomuudet vähenevät (jalankulkija- ja polkupyöräonnettomuudet, ikääntyneiden ajokyky) Ikäihmisten kodit ovat turvallisia asua

11 Tavoitteet: Hyvinvoiva ikäihminen
VARHAINEN TUKI Ikäihmiset saavat tukea kotiin OSALLISTUVA JA VAIKUTTAVA KUNTALAINEN Kuntalaiset ovat aktiivisia ja heillä on mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa Kukaan ei koe tahtomattaan yksinäisyyttä Kuntalaiset saavat tietoa ja tukea oman hyvinvointinsa edistämiseksi

12 Elintavat kuopiolaiset ikäihmiset
Vapaa-ajan liikuntaa harrastamattomien osuus kasvaa ikääntymisen ja matalan koulutuksen myötä. 65+v. ei harrasta liikuntaa 20.2% 75+v. ei harrasta liikuntaa 30.8% Yli 75+v. 20%:lla on vaikeuksia 500m kävelyssä. Lihavien osuus (BMI 30kg/m2) 65+v on 23,7% Pienestä ylipainosta voi olla ikääntyneelle terveyden kannalta jopa hyötyä. Tämä edellyttää kuitenkin sitä, että ikääntynyt on hyväkuntoinen, eikä lihavuus haittaa toimintakykyä. Ikääntyneillä laihduttaminen on perusteltua vain silloin, jos laihtumisella arvioidaan olevan myönteinen vaikutus terveyteen ja toimintakykyyn. Yli 70-vuotiaille laihduttaminen on kuitenkin harvoin tarpeen. (Duodecim) Riittävä proteiinien saanti puolestaan suojaa lihas- ja luukadolta, kun samalla huolehditaan D-vitamiinin ja kalsiumin saannista ja harrastetaan liikuntaa. Nämä auttavat ikääntynyttä pysymään omatoimisena mahdollisimman pitkään. Vapaa-ajan liikuntaa harrastamattomien osuus (65+) on laskenut 20,2%:iin v Tilanne on toiseksi paras suhteessa vertailukaupunkeihin. Mutta lihavien osuus (BMI 30kg/m2, 65+) on noussut 23,7% v.2015 ja on huonoin suhteessa vertailukaupunkeihin. (ATH, THL). Vapaa-ajan liikuntaa harrastamattomien osuus kasvaa ikääntymisen ja matalan koulutuksen myötä. 75+v ei harrasta vapaa-ajan liikuntaa 30,8 % (35,5 koko maa) Yli 75-vuotiaista 20%:lla on vaikeuksia 500m kävelyssä. Vähintään 2vk jatkunutta masennusoireilua on 12 viime kk aikana ollut 22,5%:lla yli 75 -vuotiailla, (26,5% koko maa) Alkoholia liikaa käyttäviä yli 75-vuotiaita (AUDIT-C) on 3,7%, (5,1% koko maa). Päivittäin tupakoivien 65+ osuus on laskenut (6,7% v.2015, 7,9% v.2014) Lähde: ATH

13 Elintavat kuopiolaiset ikäihmiset
Niukasti kasviksia 75+v käyttää 35,3%, miehet huonommin kuin naiset. Aliravitsemuksen ehkäisy ja D-vitamiinin saati tärkeää! Vähintään 2vk jatkunutta masennusoireilua on 12 viime kk aikana ollut 22,5%:lla yli 75 –vuotiailla Psyykkisesti merkittävästi kuormittuneiden osuus yli 65+v. on 8,1% Yli 75+v. 8,2% Vapaa-ajan liikuntaa harrastamattomien osuus kasvaa ikääntymisen ja matalan koulutuksen myötä. 75+v ei harrasta vapaa-ajan liikuntaa 30,8 % (35,5 koko maa) Yli 75-vuotiaista 20%:lla on vaikeuksia 500m kävelyssä. Vähintään 2vk jatkunutta masennusoireilua on 12 viime kk aikana ollut 22,5%:lla yli 75 -vuotiailla, (26,5% koko maa) Alkoholia liikaa käyttäviä yli 75-vuotiaita (AUDIT-C) on 3,7%, (5,1% koko maa). Päivittäin tupakoivien 65+ osuus on laskenut (6,7% v.2015, 7,9% v.2014) Alkoholia liikaa käyttäviä yli 75-vuotiaita (AUDIT-C) on 3,7% Päivittäin tupakoivien 75+ osuus on 3,1% Lähde: ATH

14 Turvallisuus Ikäihmiset kokevat olon kotona aikaisempaa useammin turvalliseksi Kuopio on turvallinen kaupunki Kuopiolaiset ovat tyytyväisiä asuinalueensa turvallisuuteen Ympäristö on turvallinen ja terveellinen - Ikäihmisten kaatumisten ja putoamisten vuoksi hoitojaksot lisääntyivät

15 TURVALLISUUS - KAATUMISET JA PUTOAMISET
Yli 65 vuotiaiden kaatumiset ja putoamisiin liittyvät hoitojaksot ovat Kuopiossa kasvaneet edellisistä vuosista kun koko maan tasolla ne ovat lähtenee laskuun. Naiset kaatuvat ja putoavat useammin (391,2) kuin miehet (261,3) (v.2017 Sotkanet). Turvallinen Kuopio

16 TURVALLISUUS Turvattomuutta aiheuttaa eniten kaatumisen pelko,
Iäkkäiden (75+) osuus, jotka ovat ilmoittaneet kaatuneensa kävellessä 12 viime kuukauden aikana on Kuopiossa 30,3%. Koko maan keskiarvo on 32,7% (ATH ). Turvattomuutta aiheuttaa eniten kaatumisen pelko, yksinäisyys ja huono terveydentila (Kuopion omat tilastot 2018). Kotihoidon asiakaskyselyn mukaan, 95,2%, kokee olon kotona turvalliseksi (v ,7%). (Kuopion omat tilastot 2018). Vammojen ja myrkytysten vuoksi sairaalassa hoidetut kuopiolaiset 65 v täyttäneet, % vastaavan ikäisestä väestöstä on 3,3% (Sotkanet 2017). Vammojen ja myrkytysten vuoksi sairaalassa hoidetut kuopiolaiset 65 v täyttäneet, % vastaavanikäisestä väestöstä on 3,3% vat pysyneet samana (v ,3, v ,3) kun koko maan tasolla on hieman noussut (v ,9, v ,8). Naisten osuus on suurempi kuin miesten niin Kuopiossa kuin koko maassa. (Sotkanet 2017). Kotihoidon asiakaskyselyn mukaan, hieman aikaisempaa useampi, 95,2%, kokee olon kotona turvalliseksi (v ,7%). Turvattomuutta aiheuttaa eniten kaatumisen pelko, yksinäisyys ja huono terveydentila (Kuopion omat tilastot 2018). Turvallinen Kuopio

17 Varhainen tuki Ikäihmisten tukea kotiin lisätty ikäihmisten määrän kasvun myötä Kotona asuu yhä useampi ikäihminen Yhä useammalle ikäihmiselle tehtiin arkea aktivoiva kuntoutumissuunnitelma

18 IKÄIHMISET SAAVAT TUKEA KOTIIN v
IKÄIHMISET SAAVAT TUKEA KOTIIN v.2018 Ikäihmisten määrän kasvu lisäsi paineita kotihoidon palveluihin. Vanhusten kotihoidon käynnit ja työ tunteina kasvoivat. Palvelukeskuksen hoitopäivien määrä laski hieman. Varhainen tuki

19 VARHAINEN TUKI Varhainen tuki

20 Kotona asuvat 75v ja kotihoidon piirissä olleet 75v
Vertailukaupunkeihin nähden Kuopiossa kotona asuvien osuus yli 75 vuotta täyttäneistä on toiseksi suurin vuonna 2017. Säännöllisen kotihoidon piirissä olevien osuus on toiseksi pienin 9.6% vuonna 2017 kun se edellisenä vuonna oli pienin.

21 Osallistuva ja vaikuttava kuntalainen v.2018
Suurin osa kokee saavansa riittävästi tietoa palveluista Kuntalaisten osallistumiskanavia on kehitetty ja lisätty Yksinäisyys on lisääntynyt. Yhteisöllisyyttä kaivataan. Järjestötoimintaan osallistuvia on suhteessa muihin vertailukuntiin vähän

22 Osallistuva ja vaikuttava kuntalainen
Kuopiolaisista 26 % osallistuu aktiivisesti jonkin kerhon, järjestön, yhdistyksen, ryhmän tai yhteisön toimintaan 65+v osallistuu 28.1% järjestötoimintaan Iän karttuessa yhä enemmän osallistutaan kulttuuriyhdistystoimintaan. Naiset ovat aktiivisempia kuin miehet maaseutualueilla pitäjäraadit edistävät alueen asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia sekä alueen kehittymistä; Juankoskella, Karttulassa, Maaningalla, Nilsiässä, Riistavedellä ja Vehmersalmella. Kotihoidon asiakaskyselyssä 2018 yksinäisyyttä koki 40,2 % (v %), vaikka heistä 86,1 %:lla (91% v.2017) on sosiaalinen tukiverkosto ja läheisiä joiden kanssa jakaa asioita. (Kuopion omat tilastot) Osallistuva ja vaikuttava kuntalainen Lähde: Sotkanet, ATH

23 OSALLISUUS Vanhusneuvosto on toiminut Kuopiossa vuodesta 2000 alkaen.
Aktiiviset eläkeläisjärjestöt Kuopiossa toimi 130 liikunnan vertaisohjaajaa Kirjasto: vuoden 2017 aikana lainoja oli ja niistä yli 65-vuotiaat teki lainaa eli noin 13%

24 YKSINÄISYYS Ikäihmisten itsensä yksinäiseksi tuntevien osuus oli hieman nousussa. Vuonna 2015 koki itsensä yksinäiseksi (Sotkanet) 20 vuotta täyttäneistä 10.1% miehet hieman useammin kuin naiset. 65+ vuotta täyttäneistä 7.8% 75+ vuotta täyttäneistä 8,1% (ATH) naiset hieman useammin kuin miehet Kotihoidon asiakaskyselyssä 2018 yksinäisyyttä koki 40,2 %, vaikka heistä 86,1 %:lla on sosiaalinen tukiverkosto ja läheisiä joiden kanssa jakaa asioita. (Kuopion omat tilastot) Kotihoidon asiakaskyselyssä 2018 yksinäisyyttä koki 40,2 % (v %), vaikka heistä 86,1 %:lla (91% v.2017) on sosiaalinen tukiverkosto ja läheisiä joiden kanssa jakaa asioita. (Kuopion omat tilastot) Osallistuva ja vaikuttava kuntalainen

25 Vanhusten kotihoito ja asumispalvelut Kuopiossa 2018
93,5% koki palveluiden vastaavan tarpeita. 75,8% koki saavansa riittävästi tietoa palveluista palveluille vastaajat antoivat keskiarvon 8.44 28.6%:lle oli tehty arkea aktivoiva kuntoutumissuunnitelma Asumispalvelut: 93.7% koki palvelujen vastaavan tarpeita 20,8%:lle tehty arkea aktivoiva kuntoutumissuunnitelma (20,8%) Päiväryhmätoiminta tukee 58.9% mielestä erittäin hyvin kotona asumista Vanhusten kotihoidon asiakastyytyväisyyskyselyn (N=247) mukaan hieman aikaisempaa harvempi koki palveluiden vastaavan tarpeita. (v %, v ,5%). Hieman harvempi koki saavansa riittävästi tietoa palveluista, joita järjestetään kotiin (v ,5%, v ,8%). Kotihoidon palveluille vastaajat antoivat edellistä vuotta paremman keskiarvon 8.44 (v ) Yhä useammalle, 28.6%:lle oli tehty arkea aktivoiva kuntoutumissuunnitelma (v ,7%). Asumispalveluissa aikaisempaa useampi koki palvelujen vastaavan tarpeita (93.7%, v %), mutta aikaisempaa harvemmin oli tehty arkea aktivoiva kuntoutumissuunnitelma (20,8% v %). Päiväryhmätoiminta tukee 58.9% mielestä erittäin hyvin kotona asumista (v ,8%).

26 Päiväryhmätoiminta Kuopiossa 2018
59.3% erittäin tyytyväisiä henkilökunnan antamaan ohjaukseen ja neuvontaa kotona asumisen tueksi vuorohoidon asiakkaista 55,6% koki saavansa riittävästi tietoa palveluista, joita järjestetään osastolle ja 59,3% koki saavansa riittävästi tietoa kotona asumisen tueksi. 59.3% erittäin tyytyväisiä henkilökunnan antamaan ohjaukseen ja neuvontaa kotona asumisen tueksi (v % v, ,1%). Vuonna 2018 vuorohoidon asiakkaista 55,6% koki saavansa riittävästi tietoa palveluista, joita järjestetään osastolle ja 59,3% koki saavansa riittävästi tietoa kotona asumisen tueksi.

27 Kokemuksellinen hyvinvointi 2019
Ottaen kaikki asiat huomioon kuopiolaiset kokivat olevansa onnellisia 8,04 Onnellisimpia olivat yli 75 –vuotiaat (8,32) Asuinalueista onnellisimpia olivat lähes samat alueet kuin viime vuonna eli Ranta-Toivala-Jännevirta-Sorsasalo-Riistavesi-Melalahti-Kurkiharju alueen asukkaat (8,58) ja Hiltulanlahti-Puutossalmi-Pellesmäki-Kurkimäki-Haminalahti-Hirvilahti (8,44) ja Nilsiän (8.31) alueen asukkaat. Viime vuonna Vehmersalmi oli onnellisimpien asukkaiden alue (8.6). (Kuopion omat tilastot 2019). Ottaen kaikki asiat huomioon kuopiolaiset kokivat olevansa onnellisia 8,04 keskiarvon verran, naiset 8,14 ja miehet 7.72. Onnellisimpia olivat yli 75 –vuotiaat (8,32) ja vähiten onnellisia alle 18-vuotiaat (7,64). Asuinalueista onnellisimpia olivat lähes samat alueet kuin viime vuonna eli Ranta-Toivala-Jännevirta-Sorsasalo-Riistavesi-Melalahti-Kurkiharju alueen asukkaat (8,58) ja Hiltulanlahti-Puutossalmi-Pellesmäki-Kurkimäki-Haminalahti-Hirvilahti (8,44) ja uutena Nilsiän (8.31) alueen asukkaat. Viime vuonna Vehmersalmi oli onnellisimpien asukkaiden alue (8.6). (Kuopion omat tilastot 2019).

28 Viherympäristön merkitys 2019
Kokemuksellisen hyvinvointikyselyn (v.2019) mukaan viherympäristön merkitys onnellisuuteen ja hyvinvointiin oli 8.96 (v ), naiset 9,09 ja miehet 8.53. Viherympäristön merkitys oli suurinta ikäryhmässä yli 75v. (9.16) Viherympäristön merkitys oli suurinta Vehmersalmelaisille (9,51) ja Hiltulanlahti – Puutossalmi – Pellesmäki – Kurkimäki – Haminalahti – Hirvilahti -alueen asukkaille (9,36).

29 Terveysliikuntaa Voimaa Vanhuuteen hengessä lisää!

30 Miksi ikääntyneenkin tulee liikkua?
Ikäihmisen liikkumiskyvyn heikkenemisestä 1/3 on vanhenemismuutosta ja 2/3 harjoituksen puutetta Noin puolen vuoden harjoittelulla voidaan parantaa suorituskykyä yhtä paljon kuin ikääntyessä menetetään kymmenessä vuodessa Voima- ja tasapaino liikkumiskyvyn kulmakivi paranevat vielä vanhanakin oikealla harjoittelulla harjoittelulla voidaan ehkäistä kolmannes iäkkäiden kaatumistapaturmista Liikkumiskyky vähentää riippuvuutta muista ihmisistä tukee osallistumista ja sosiaalisia suhteita

31 LIIKUNTA TEKEE HYVÄÄ Liikunnalla voi vaikuttaa muistihäiriöiden riskitekijöihin verenpaine, kolesteroli, sokeritasapaino diabetes, ylipaino mieliala unen laatu ja unirytmi Liikunnalla voi estää tai hidastaa muistihäiriöiden etenemistä lisää verenkiertoa, aivot saavat happea Ulkona liikkuminen lisää terveempiä elinvuosia vastustuskyky paranee mieli virkistyy Viherympäristö virkistää mieltä ja muistia Viherympäristön merkitys oli suurinta ikäryhmässä yli 75v. (9.16) – Kuopion kokemuksellinen hyvinvointikysely 2019 (ka 8.96)

32 Liikunnalla saadaan säästöjä
Perusterveydenhuollon kustannukset lievästi masentuneiden ikäihmisten osalta ovat lähes puolet korkeampia kuin muilla ikäihmisillä (Katon ym. 2003). Liikuntatoiminnan ja ulkoilun järjestäminen lievästi masentuneille on kustannustehokasta ja voidaan toteuttaa myös vertaisvoimin.

33 KUOPIO SÄÄSTÄÄ HUNTTEJA, KUN SENIORI NOSTAA PUNTTEJA
- Voimaa vanhuuteen - Ikäinstituutti