JULKAISUFOORUMI JUFO-LUOKAT IMPACT FAKTORI SITAATIOINDEKSI H-INDEKSI

Esitys aiheesta: "JULKAISUFOORUMI JUFO-LUOKAT IMPACT FAKTORI SITAATIOINDEKSI H-INDEKSI"— Esityksen transkriptio:

1 JULKAISUFOORUMI JUFO-LUOKAT IMPACT FAKTORI SITAATIOINDEKSI H-INDEKSI

2 Julkaisufoorumi Julkaisufoorumi (JUFO) on tieteellisen julkaisutoiminnan laadunarviointia tukeva luokitusjärjestelmä. Eri tieteenaloille ominaisten julkaisukulttuurien huomioimiseksi luokitus sisältää niin lehtiä, kirjasarjoja, konferensseja kuin kirjakustantajiakin. Kolmiportaisessa luokituksessa kaikkien tieteenalojen keskeiset ulkomaiset ja kotimaiset julkaisukanavat jaotellaan 1 = perustasoon 2 = johtavaan tasoon 3 = korkeimpaan tasoon. Arviointityön suorittavat 23 tieteenalakohtaista asiantuntijapaneelia, joihin kuuluu noin 200 ansioitunutta suomalaista tai Suomessa työskentelevää tieteentekijää. Julkaisufoorumi toimii Tieteellisten seurain valtuuskunnan (TSV) yhteydessä. Toiminnan kehittämisestä vastaa ohjausryhmä, johon kuuluu tiedeyhteisön sekä keskeisten tiedehallinnon organisaatioiden edustajia.  

3 Tasoluokitukset arvioidaan neljän vuoden välein.
Uusia tieteellisiä lehtiä voidaan lisätä vuosittain tasolle 1.

4 Julkaisufoorumin tarkoitus
JUFO-luokitus Arvioi tutkimusorganisaatioiden tieteellistä julkaisutoimintaa määrän lisäksi myös laadullisesti. Soveltuu julkaisutuotannon makrotason tarkasteluihin. tutkimusorganisaatiot, tutkimusalat, koko maa Ottaa eri tieteenalojen julkaisukäytäntöjen erityispiirteet huomioon toisin kuin esimerkiksi kansainvälisten tietokantojen aineistoon pohjautuvassa viittausanalyysissa. Tiedeyhteisö pystyy osallistumaan ja vaikuttamaan luokituksen kehittämiseen.   Käytetään tieteellisten julkaisujen laatuindikaattorina opetus- ja kulttuuriministeriön asettamassa yliopistojen rahoitusmallissa vuodesta 2015 alkaen (OKM:n asetus). Tieteellisten ja muiden julkaisujen perusteella jaetaan yhteensä 13 prosenttia yliopistojen perusrahoituksesta. Kannustaa suomalaisia tutkijoita julkaisemaan tutkimustuloksensa korkeatasoisilla kotimaisilla ja ulkomaisilla foorumeilla. Julkaisukanavan tasoluokka kuvastaa ilmestyneiden artikkelien keskimääräistä tasoa luokitusta on mielekästä käyttää ainoastaan suurten julkaisumäärien arviointiin. EI SOVELLU YKSITTÄISTEN TUTKIJOIDEN ARVIOINTIIN, eikä se voi korvata tieteenalan asiantuntijoiden suorittamaa arviointia esimerkiksi rekrytointitilanteissa.

5 Publication Types Analysis of peer-reviewed Finnish publications from

6 JULKAISUFOORUMI-LUOKAT
Taso 1: valtaosa tieteellisten tutkimustulosten julkaisemiseen erikoistuneista ulkomaisista ja kotimaisista foorumeista, joilla on tieteenalan asiantuntijoista koostuva toimituskunta ja tieteelliset julkaisut käyvät läpi säännöllisen vertaisarvioinnin. Taso 2: rajattu joukko tieteellisiä foorumeita, joissa tutkijat eri maista julkaisevat parhainta tutkimustaan, mutta myös johtavia ja laaja- alaisimpia suomen- ja ruotsinkielisiä ihmistieteiden foorumeita Taso 3 (tason 2 osajoukko): kansainvälisiä ja laaja-alaisia tieteellisiä foorumeita, joissa julkaistava tutkimus on korkeinta kansainvälistä tasoa, toimituskunnissa johtavat tutkijat, ja julkaiseminen on tärkeä meriitti Taso 0: paneelien arvioimia foorumeita, jotka eivät täytä tason 1 kriteereitä, tai jotka ovat paikallisia (yli puolet kirjoittajista samasta organisaatiosta), tieteellinen taso on kyseenalainen, tai kyseessä on aivan uusi kanava jonka tasoa ei vielä ole voitu arvioida.

7 Kriteerit tasolle 1 Tasolle 1 voidaan hyväksyä ne suomalaisen tutkimuksen näkökulmasta keskeisimmät kotimaiset ja ulkomaiset lehdet/sarjat, konferenssit sekä kirjakustantajat, jotka täyttävät seuraavat tieteellisen julkaisukanavan kriteerit: julkaisukanava on erikoistunut tieteellisten tutkimustulosten julkaisemiseen julkaisukanavalla on tieteenalan asiantuntijoista koostuva toimituskunta tieteelliset artikkelit tai kirjat käyvät läpi koko käsikirjoitukseen kohdistuvan vertaisarvioinnin Avoimesti saatavia (open access) lehtiä hyväksytään tasolle 1 samoilla kriteereillä kuin perinteisiä tilausmaksuilla toimivia julkaisusarjoja.

8 Tasoluokan 2 kriteerit (kansainväliset kanavat)
Tasolle 2 voidaan luokitella eri tieteenalojen johtavia tieteellisiä julkaisukanavia, jotka täyttävät seuraavat kriteerit: tieteenalan kansainvälisen asiantuntijayleisön laajasti tavoittava ja arvostama tutkijat eri maista julkaisevat parhainta tutkimustaan toimitus-, kirjoittaja- ja lukijakunta edustaa eri kansallisuuksia Kaikkia nämä kriteerit täyttäviä julkaisukanavia ei välttämättä voida luokitella tasolle 2, vaan paneelien on valittava oman tason 2 kiintiönsä puitteissa ne julkaisukanavat, joihin tasokkaimmat julkaisut valikoituvat laajan kilpailun ja vaativan vertaisarvioinnin seurauksena. Kotimaisia kansainväliselle tiedeyhteisölle suunnattuja kanavia arvioidaan suhteessa saman tieteenalan ulkomaisiin julkaisukanaviin. Parhaita katsauslehtiä voi luokitella tasoille 2 ja 3

9 Tasoluokan 2 kriteerit (kansalliset)
Ihmistieteissä (paneelit 14, 16-23) voidaan tasolle 2 luokitella myös alansa johtavia suomen- tai ruotsinkielisiä julkaisukanavia Tason 2 julkaisukanavien on täytettävä seuraavat vähimmäisvaatimukset: Tieteellisten kirjoitusten laadunarvioinnin on oltava parhaiden käytäntöjen mukaista Julkaisusarjojen oltava oman tieteenalansa, ja kirjakustantajien päätieteenalan, tutkimusta laaja-alaisimmin kattavia koko alan kansallisen tiedeyhteisön käyttämiä julkaisukanavia Tutkimuskysymykset kontekstualisoituvat vahvasti suomalaisen yhteiskunnan tai suomen- ja ruotsinkielisen kulttuurin piiriin Julkaisemista pidetään yhtä tärkeänä meriittinä kuin julkaisemista tasolle 2 luokitelluissa vieraskielisissä julkaisukanavissa Ihmistieteiden paneelien puheenjohtajat valitsevat konsensuspäätöksellä tasolle 2 korkeatasoisimmat ja laaja-alaisimmat julkaisukanavat niiltä aloilta, joilla on perusteltua tuottaa ja julkaista uutta tieteellistä tietoa kotimaisilla kielillä.

10 Tasoluokan 3 kriteerit Taso 3 on tasoluokan 2 osajoukko, joten kanavien tulee täyttää myös tason 2 kriteerit. Tasolle 3 voidaan luokitella eri alojen korkeatasoisimmat julkaisusarjat, jotka täyttävät seuraavat kriteerit: Tutkimus edustaa alansa korkeinta tasoa ja sen (esim. viittausindikaattoreilla mitattu) vaikuttavuus on erittäin suuri Kattavat omaa tieteenalaansa laajasti, eivätkä rajoitu kapean erikoistematiikan käsittelyyn Kirjoittaja- ja lukijakunta on kansainvälistä ja toimituskunnissa toimivat alan johtavat tutkijat Julkaisemista näissä lehdissä ja sarjoissa arvostetaan alan kansainvälisessä tutkijayhteisössä erittäin korkealle Paneelit tekevät ehdotukset tasolle 3 luokiteltavista julkaisusarjoista ja lopullinen valinta tehdään kaikkien paneelien puheenjohtajien yhteisellä päätöksellä.

11 Julkaisutoiminnan kehitys
Suurten julkaisumäärien laatua voidaan karkeasti arvioida tutkijoiden valitsemien ja saavuttamien julkaisukanavien perusteella (rahoitusmallissa vuosittain tarkastelun kohteena yli vertaisarvioitua julkaisua). Yliopistojen julkaisutoiminnassa tasoluokkien 1, 2 ja 3 osuus on kasvanut, ja vastaavasti tasoluokkaan 0 sijoittuvien julkaisujen osuus vähentynyt.

12 Impact Factor Impact Factorit (IF), joista suomen kielessä on käytetty myös nimitystä vaikuttavuuskerroin, ovat Web of Science -tietokantaan liittyviä tilastolukuja, joita Thomson Reuters Journal Citation Reports®(JCR®) ylläpitää. Se on tämän tietokannan sisäinen tapa laskea lehtien suosiota ja arvostusta. Lehden Impact Factor kertoo, kuinka usein keskimäärin lehden kahden edeltävän vuoden aikana julkaisemiin artikkeleihin on viitattu (Web of Science -tietokantaan kuuluvissa lehdissä) lehden IF-arvon laskentavuotena julkaistuissa artikkeleissa. Thomson Reuters julkaisee Web of Science -tietokantaan kuuluvien lehtien IF-arvot vuosittain Journal Citation Reportsissa

13 Impact Factor Journal Citation Reports (JCR) Web of Science -tietokannan viittausaineistoon perustuvat lehtien Impact Factor (IF) -arvot löytyvät JCR-tietokannasta. IF-arvo lehdelle lasketaan jakamalla lehdessä kahtena laskentavuotta edeltävänä vuotena julkaistuihin artikkeleihin laskentavuonna kohdistuneiden viittausten lukumäärä C lehdessä tänä aikana julkaistujen artikkelien kokonaislukumäärällä P.     JIFj = C ⁄ P Impact Factoria ei pidä käyttää yksinomaisena välineenä, kun arvioidaan lehtien paremmuutta ja vaikuttavuutta. Lue lisää: Eugene Garfieldin The Thomson Reuters Impact Factor 

14 Viittausindeksi Viittausindeksi (engl. citation index) on virallinen tilasto joka selvittää, kuinka paljon tiedeartikkeleihin viitataan toisista tiedeartikkeleista. Indeksi mittaa vain vertaisarvioitujen tiedejulkaisujen viittauksia. WOS (web of science)

15 H-indeksi H-indeksi on Jorge Hirschin vuonna 2005 esittelemä kvantitatiivinen mitta, jolla pyritään mittaamaan samanaikaisesti yksittäisen tutkijan julkaisutehokkuutta ja tuotettujen julkaisujen merkittävyyttä. Indeksiä kutsutaan joskus kehittäjänsä mukaan myös Hirschin luvuksi tai Hirschin indeksiksi.

16 H-indeksi H-indeksi jaettuna työvuosien lukumäärällä kuvaa suoraan tutkijan ammatillista kykyä siten, että tavallisen tutkijan h-indeksin ja työvuosien lukumäärän osamäärän tulisi olla lähellä yhtä. Hirschin mukaan lähellä kahta oleva osamäärä kertoo poikkeuksellisen kyvykkäästä ja lähellä kolmea, ällistyttävän kyvykkäästä tutkijasta. h-indeksin määräytyminen

17