Palvelujen luokittelu ja elämänkaariseuranta kunnan hyvinvointijohtamisen tukena ” Hyvinvointi – vakaasti tuottava investointi” – seminaari 23.6.2015 Kehittämis-

Esitys aiheesta: "Palvelujen luokittelu ja elämänkaariseuranta kunnan hyvinvointijohtamisen tukena ” Hyvinvointi – vakaasti tuottava investointi” – seminaari 23.6.2015 Kehittämis-"— Esityksen transkriptio:

1 Palvelujen luokittelu ja elämänkaariseuranta kunnan hyvinvointijohtamisen tukena ” Hyvinvointi – vakaasti tuottava investointi” – seminaari Kehittämis- ja laatupäällikkö Elina Välikangas Oulun kaupunki/hyvinvointipalvelut

2 Palvelurakenne- ja toimintatapamuutosten suunta Oulun kaupungin hyvinvointipalveluissa
Tavoitteena vahva sosiaali- ja terveyspalvelujen integraatio ja rakenteiden uudistus kohti kokonaisuuksien johtamista Hyvinvointipalvelut siirtyy vaiheittain 4 hyvinvointialueen (pohjoinen, itäinen, keskinen ja eteläinen) ja kuuden hyvinvointikeskuksen malliin vuosien 2014 – 2016 aikana Hyvinvointipisteet tukevat palveluverkkokokonaisuutta  Hyvinvointikeskus ei ole pelkkä fyysinen rakennus ja tietyt palvelut, vaan kyse on laajemmin periaatteesta järjestää alueen palvelut monitoimijaisesti, kunnan toimijoiden, yksityisten toimijoiden ja kolmannen sektorin yhteistyöllä.  Laaditaan koko palveluverkkoa koskettava selvitys hyvinvointipisteiden määrästä, sijainnista ja palveluiden sisällöstä vuoden 2015 aikana.

3 Hyvinvointijohtamisen ja monialaisen yhteistyön viitekehys ja ohjaus
Ohjaavana asiakirjana on kaupunkistrategia. Kaupunkistrategian toteuttamista ja toimeenpanoa hyvinvointipalveluiden sekä sivistys- ja kulttuuripalvelujen osalta täsmentää palvelujen järjestämisohjelma. Vuosittain tehtävässä talousarviossa ja käyttösuunnitelmassa tarkennetaan tavoitteita. Käyttösuunnitelmassa asetetut tavoitteet viedään johtamisjärjestelmän mukaisesti yksikkötason tavoitteiksi ja konkretisoidaan aina yksittäisen työntekijän toimintaan ja kuntalaisen saamaan palveluun saakka.

4 Poikkitoimijainen yhteistyö
Hyvinvoinnin edistämisen ohjausryhmä Tavoitteet, mittarit ja poikki-toiminnalliset painopisteet TA ja KS (poikki-toiminnallisuus) Ohjausryhmänä hyve-siku johtoryhmä Koordinointi: Alueellinen sivistys- ja kulttuuripalvelujen ja hyvinvointipalvelujen koordinaatiotiimi ja tarvittaessa mukana Y&Y, seurakunta, järjestöt, kuntalaisedustus jne. Lasten ja nuorten hyvinvointi-suunnitelma Lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistäminen Valmistelu-työryhmä Mielen-terveys- ja päihde- strategia ja työllisyys-ohjelma Työikäisten hyvinvoinnin edistäminen Valmistelu-työryhmä Ikäihmisten hyvinvoinnin ja toimintakyvyn edistäminen Valmistelu-työryhmä Vanhuspalvelu-lain mukainen suunnitelma ikäihmisten hyvinvoinnin turvaamiseksi LUONNOS

5 Palvelutasot/ ”liikennevalot”
Pääprosessit (perustuvat tunnistettuihin, keskeisiin asiakkuuksiin) kuvataan kolmella eri vaativuustasolla (seuraava taso alaspäin elämänkaaren mukaisista ydinprosesseista) Ensimmäisen tason (vihreä) palveluilla vastataan kuntalaisten tarpeisiin hyvinvoinnin edistämiseksi ja itsenäisen selviytymisen tukemiseksi ja korostetaan ennaltaehkäisevän ja varhaisen tuen näkökulmaa Toisen tason (keltainen) palveluissa asiakkaalla voi olla säännöllistä palvelutarvetta tai jokin ongelma tai vaiva, joka edellyttää usein lyhytaikaista palvelua Kolmas taso (punainen) sisältää vaativaa tai ympärivuorokautista palvelua Tavoitteena on kehittää palveluja siten, että painopistettä on mahdollista siirtää mahdollisimman paljon pois punaiselta, raskaimmalta tasolta ensimmäiselle tasolle, keveimpiin, ennaltaehkäiseviin ja varhaisen tuen palveluihin Oulun kaupunki | Hyvinvointipalvelut

6 Lasten, nuorten ja lapsiperheiden palvelutarpeet ja niihin vastaaminen jaoteltuna kolmelle vaativuustasolle.

7 Lasten, nuorten ja lapsiperheiden palvelut
Perhe ja eri-ikäinen lapsi/nuori Raskaus-aika 0-6 v 7-12 v 13-15 v 16-20 v Lasten ja nuorten terveen kehityksen, oppimisen ja sivistyksen mahdollistaminen heidän omissa kasvu- ja kehitysympäristöissään. *Varhainen tunnistaminen Perusopetus Lisäopetus Kv.koulu Mamu valmistava opetus Yhteistyö ja avustukset 3. sektorin kanssa Päiväkotitoiminta Perhepäivähoito Avoin varhaiskasvatus Esiopetus Palveluohjaus ja valvonta Vapaasivistystyö Lukio-opetus, Aikuislukio-opetus, ammatillinen koulutus (musiikki) ja etälukioverkko Kasvatuksellinen ohjaus - ap/ip, aluenuorisopalvelut Sosiaalinen vahvistaminen Lähikirjasto tai kirjastoauto Taiteen perusopetus Neuvolatoiminta Kouluterveydenhulto Opiskeluterveydenhuolto Vastaanottotoiminta alle 18-vuotiaat Suunhoito alle 18-vuotiaat Nuorisotiedotus, Nappi, Nuorten kesätyö, Työpörssi-toiminta Maahanmuuttajapalveluiden neuvolapalvelut Lähiliikuntapalvelut ja alueelliset liikuntapalvelut Kulttuurilaitokset (tulevaisuuden monialaiset kulttuurikeskukset, kulttuuriperintöpalvelut) Kilpailuolosuhdekentät – ja hallit, erikoisliikuntapaikat liikuntaneuvonta (yleinen) Ohjatut liikuntaryhmät suurtapahtumat, Sikun muut toiminnot Esi- ja perusopetuksen oppilashuolto Lasten ja nuorten toimintakyvyn ja elämänhallinnan vahvistaminen, joka edellyttää erityistä osaamista. Palveluissa lapsella tai nuorella tai perheellä voi olla säännöllistä tuen tarvetta, joka edellyttää lyhytaikaista palvelua heidän kasvu- ja kehitysympäristöissään. Nuorten työllisyyspalvelut Nuorten ohjauspalvelut (oma ja osto) 2. asteen opiskelijahuolto Erityiskoulut Perusopetuksen alueelliset pienryhmät (teh. ja erityinen) Perusopetuksen oppilashuolto Sosiaalinen vahvistaminen - nuorten työpajat (osittain) Vammaisten lasten ap ja ip -toiminta Perhepalvelut (sisältää myös perheneuvolapalvelut, perhekuntoutuksen, oma ja osto) Perheoikeudelliset palvelut Perhepalvelut jakautuu kaikille värialueille! Sosiaalinen vahvistaminen - nuorten työpajat - Etsivä nuorisotyö - Nuorten moniammatilliset ohjaus- ja neuvontapalvelut (Byström, Tsekpoint) Vakan alueelliset pienryhmät (tehostettu ja erityinen tuki) Vammaisten lasten avopalvelut Lastensuojelun tialnnearvio Lasten- ja nuorisopsykiatrinen psykiatrinen avohoito (oma ja osto Sosiaalipäivystys Lasten ja nuorten erityistarpeisiin vastaaminen, sisältää vaativaa tai ympärivuorokautista palvelua. Lastensuojelun avohuolto Kehitysvammaisten alle 18-vuotiaiden laitospalvelut Sairaalakoulu Lasten- ja nuorisopsykiatrinen laitoshoito, nuorten laitospäihdepalvelut (osto) Lastensuojelun laitoshoito (oma ja osto) Lastensuojelun perhehoito (osto) Lasten ja nuorten somaattinen laitoshoito esim. syöpähoidot (osto) Aikuisten laitos psyk.esh (osto) ja päihdepalvelut (oma ja osto)(vanhemmat esim. psyk.klinikka, päihdeklinikka, Polokka), Ensi- ja turvakoti)

8 Elämänkaaren mukaisen seurannan tavoite
Tavoitteena on tarkastella resurssien jakautumista eri ikäryhmille ja palvelutasoille sekä todentaa palvelurakenteelle asetettujen tavoitteiden etenemistä eli kustannusten siirtymistä raskaammista, vaativista erityispalveluista ja laitospalveluista kevyempiin, ennaltaehkäiseviin ja varhaisen tuen palveluihin

9 Mihin haemme muutosta? ”vaikuttavuus”
Tehokas ja tarkoituksenmukainen toiminnan ohjaus (elämänkaari, alueellinen viitekehys ja hyvinvointikeskukset, roolit) Palveluiden vaikuttavuus (painopisteenä ennaltaehkäisevät ja varhaisen tuen palvelut, sis. sähköiset palvelut, verkostoyhteistyö ja monituottajamalli) Asiakas kohtaa vain yhden palvelukokonaisuuden ilman hallinnollisia rajoja - elämäntilanne kokonaisuutena Tehostaa koko konsernin henkilöstön käyttöä, vahvistaa alueellista osallisuutta ja kehittää Oulun kaupungin erityyppisiä maantieteellisiä alueita niiden erityispiirteet huomioiden

10 Elämänkaariseurannan valmistelun eteneminen
Hyvinvointipalvelut ja sivistys- ja kulttuuripalvelut määrittelivät yhteisesti tarkastelun säännöt ja reunaehdot Kaikki kustannukset jaettiin elämänkaaren mukaiseen kehikkoon Molemmat määrittelivät tilikartan kustannuspaikat toimintasisältölähtöisesti sovittujen periaatteiden mukaisesti (osin toimintanumerotasolle) Määrittelytyön jälkeen johdon tietojärjestelmään luotiin seurantakuutiot, jotka mahdollistavat kustannusten reaaliaikaisen seurannan.

11 Elämänkaariseurannan määrittelytyö
Tiedonkeruupohjat rakennettiin kirjanpitohierarkian päälle vastuualueiden mukaisesti. Pohjassa tehtiin määrittely kustannuspaikkakohtaisesti, jolloin jokaiselle kustannuspaikalle määriteltiin erikseen sijoittuminen elämänkaaren mukaisessa kehikossa ja palvelun raskautta/vaativuutta kuvaavissa ”liikennevaloissa” Varmistaa toistettavuuden ja pitkän aikavälin seurannan luotettavuuden Ohessa esimerkki tiedonkeruupohjasta yhden kustannuspaikan osalta: 

12 Jako ”liikennevaloihin”
KUSTANNUKSET PAINOTUKSET, IKÄRYHMÄ A - Toimintatietojärjestelmistä Ikäryhmä A (€) Kustannukset jakaantuvat ikäryhmistä painotuksille asiakassegmentoinnin, toimenpiteiden yms. olemassa olevan luokituksen mukaisesti, joka muodostuu määrittelyn jälkeen automaattisesti ja toteutuma saadaan ajantasaisesti. Ennaltaehkäisevä työ ja varhaisen tuen palvelut (%) Ikäryhmä B (€) Säännöllinen tuen tarve tai lyhytaikainen palvelu (%) Ikäryhmä C (€) Vaativa tai ympärivuorokautinen palvelua (%)

13 Johdon tietojärjestelmän konsepti
OukaDW Yhdistelyavaimet: kustannuspaikka (tuottavuuslaskelmat) kuntalaisen asuinpaikka (asiakasvirrat) Talous- järjestelmä Johdon tietotarve - Henkilöstö - Talous - Toiminta - Väestö Ostopalvelut ja em. tietojen yhdistäminen Tuotannolliset tunnusluvut Peittävyys, kattavuus - jne. ”Analysoijat” Henkilöstö- järjestelmä Asiakas- tieto- järjestelmät Väestö ”Raportoijat” Ostopalvelut TIETOVARASTO Aikasarjat Mittarit Käsitteet Hierarkisuus Yhdistely Perus- järjestelmän käyttäjät ja omat ohjelmistot ”Esittäjät” Ulkopuolinen tieto Tiedon yhdistely ja jalostus (Oulun Tietotekniikka) Hyödyntäjät

14 Elämänkaariseuranta osana tiedolla johtamisen kokonaisuutta
Konserni Kv, kh JOHTAMISEN VÄLINEET Toiminnalliset mittarit Henkilöstöraportti Talousraportti Yhteenvetoanalyysi Siku Hyve YYP Ltk Sosiaali Terveys Ikä-ihmiset Johtajat Anal ysoint i & Rapor toint Ohjaus & Tavoi tteet Keski-tetyt palvelut Hyvinvointi-alue/-keskus Hyvinvointi-alue/-keskus Hyvinvointi-alue/-keskus Hyvinvointi-alue/-keskus Päälliköt Yksikkö /tiimi Yksikkö /tiimi Yksikkö /tiimi Yksikkö /tiimi Yksikkö /tiimi Yksikkö /tiimi Yksikkö /tiimi Esimiehet työntekijät Työntekijät P a l v e l u j e n t u o t t a m i n e n k u n t a l a i s i l l e Lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistäminen Palvelu Palvelu Palvelu Palvelu Palvelu Palvelu Palvelu Palvelu Palvelu Palvelu Palvelu Palvelu Työikäisten hyvinvoinnin ja elämänhallinnan edistäminen Ikäihmisten hyvinvoinnin ja toimintakyvyn edistäminen

15 Tiedolla johtamisen neljä näkökulmaa a) Vastuualueet
Hyvinvointipalveluiden vastuualueita ovat sosiaalinen hyvinvointi, terveyspalvelut ja ikäihmisten hyvinvointi. Vastuualueiden johtajat Vastaavat hyvinvointipalveluiden järjestämisestä ja tuottamisesta strategisella tasolla Ovat esimiesasemassa suhteessa keskitettyihin palveluihin ja vastaavat lisäksi ostopalveluista ja avustuksista. Strategista johtamista tukeva tieto koostuu hyvinvointialueita, keskitettyjä palveluita, ostopalveluita ja avustuksia koskevasta tiedosta.

16 Tiedolla johtamisen neljä näkökulmaa b) Hyvinvointialueet ja -keskukset
Hyvinvointialueita on neljä ja niissä on kuusi hyvinvointikeskusta. Hyvinvointikeskusten palvelupäälliköt Vastaavat hyvinvointikeskusten operationaalisesta ja tuloksellisesta johtamisesta sekä poikkitoiminnallisista tavoitteista. Hyvinvointikeskusten toiminta on jaettu yksiköihin, joista vastaavat palveluesimiehet hyvinvointikeskuksen päällikön alaisuudessa. Johtamisen tueksi järjestelmistä saadaan tietoja sekä hyvinvointialueittain että -keskuksittain, kaikesta niiden alaisesta toiminnasta.

17 Tiedolla johtamisen neljä näkökulmaa c) Palvelukokonaisuudet
Kuntalaisille järjestettäviä palveluita tarkastellaan organisaatiomallista riippumattomalla tavalla palvelukokonaisuuksittain. Palvelujen käytön vertailu hyvinvointialueiden välillä Hoidon ja palvelun porrastuksen tarkastelussa Palvelurakenteen muutoksessa; esim. mielenterveyspalvelut ja lasten- ja nuorten palvelujen kustannukset Toiminnan ja talouden vertailu muihin kuntiin ja toimijoihin nähden Hyödyntäminen luottamushenkilöiden päätöksenteossa. Palvelukokonaisuuksiin yhdistetään kaikki hyvinvointipalveluiden järjestämät palvelut: oma toiminta, ostopalvelut ja avustukset.

18 Tiedolla johtamisen neljä näkökulmaa d) Elämänkaaret ja poikkitoiminnallinen yhteistyö
Lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistäminen Työikäisten hyvinvoinnin ja elämänhallinnan edistäminen Ikäihmisten hyvinvoinnin ja toimintakyvyn edistäminen Elämänkaarimallin mukaisesti palveluita voidaan tarkastella kuntalaisten saamina palveluprosessien kokonaisuuksina, joissa eri ammattilaiset tekevät yhteistyötä poikkitoiminnallisesti ja hallinnon rajat ylittävästi, yhteisillä tavoitteilla. Ohjausryhmänä toimii hyvinvointipalveluiden ja sivistys- ja kulttuuripalveluiden yhteinen johtoryhmä. Käytännön moniammatillista yhteistyötä tehdään hyvinvointikeskuksissa, joten hyvinvointikeskusten päälliköt vastaavat osaltaan tavoitteiden toteutumisesta. Raporteissa voidaan tarkastella asiakkaiden ikäryhmittelyn lisäksi palveluita kolmella eri tasolla palvelutarpeen vaativuuden näkökulmasta (vihreä, keltainen, punainen). Tietoa painopisteen siirtymisestä ennaltaehkäiseviin ja kevyempiin palveluihin Yhdistettyä hyvinvointipalveluiden ja sivistys- ja kulttuuripalveluiden tietoa

19 Elämänkaariseuranta Sivistys- ja kulttuurilautakunta 373,7 M€
Hyvinvointilautakunta 527,8 M€ Jako prosesseihin ja väreihin vuoden 2014 toteuman mukaan. LUONNOS

20 Arviointityö osana tietojohtamista

21 toiminta ja toiminnan tulokset
Yhteinen arviointityö osana talousarvioprosessia Arviointitieto + Elämänkaaren mukaisen seurannan tarkastelu ja resurssien allokointisuunnitelma Tavoitteet ARVIOINTI Sidosryhmä-selvitykset Henkilöstö-palaute Tavoitteet vs. toiminta ja toiminnan tulokset Hyvinvointi- kertomus Asiakas-palaute Arviointi- ja kehitys-keskustelut Jne... Oulun kaupunki | Hyvinvointipalvelut//EV

22 Kiitos p