Vapaasta tahdosta.

Esitys aiheesta: "Vapaasta tahdosta."— Esityksen transkriptio:

1 Vapaasta tahdosta

2 Historiaa Kirkkoisät korostavat tyypillisesti ihmisen vapautta contra kreikkalaisen filosofian kohtalonusko (myös Valentinus ja Markion sekä jotkut muut gnostikot) Pelagius: tahto vapaa, jokainen voi pelastaa itsensä, pelastus ansaitaan, armo on lain antaminen, Jla asettaa ehdot ja odottaa ihmisen täyttävän ne, pelastus on palkkio, Jumala ei ole hyvä, jos ihminen on syntinen välttämättä, Jla ei käske mahdottomia, seurakunta ei moraalisesti vajaille, jos ihmisellä ei ole tahtoa, ei ihmistä voi vaatia tilille, synti on aina tahallinen teko kielsi armon pelastavan merkityksen armo on lain antaminen tai jo ihmiselle annettu kyky tahtoa omaksui gnostilaisen opetuksen: jotkut selviävät ilman, jotkut tarvitsevat vähän jeesiä Augustinus: kaksisuuntainen predestinaatio Pelagiusta vastaan (”nuclear option”)

3 Historiaa Augustinuksen vastaus: Aiemmin vastustaessaan manikeolaisia, hän oli korostanut ihmisen tahdon vapautta: Maailma ei ole pelilauta, jossa ihmiset ovat nappuloita. Jumalankaikkitietävyys ei tee tyhjäksi ihminen tahdon olemassaoloa. ”Vaikka Jumala tietää meidän tahtomme tulevaisuudessa, tästä ei seuraa, että me emme käyttäisi tahtoamme.” (Boethiuksen malli) Myöhemmin: ”vahvemman tahto on heikomman kohtalo”. Ihmisen tahto taipuu Jumalan tahtoon. Jumala tekee niistä, jotka eivät tahdo, tahtovia. Mikä pelagiuksen opissa oli vastustettavaa: Armoa ei enää tarvittu. 1 ihmisellä on tahto (ihminen ei ole kivi tai lammas) 2 synti on heikentänyt (ei kuitenkaan tuhonnut) ihmisen tahtoa 3 tahtoa ei vapauta mikään muu kuin armo.

4 Historiaa Skolastinen teologia omaksui pitkälti Augustinuksen kannan. Epäselvyyksiä kuitenkin jäi, joista osoituksena reformaatio. donum superadditum poistunut; facere quod in se est Lutherin vastaus: ihminen on kokonaan synnin valtaama. (tästä seurasi manikeolaissyytös!) ”Vapaa ratkaisuvalta on syntiinlankeemuksen jälkeen pelkkä näennäiskäsite, vailla todellisuuspohjaa, ja niin kauan kuin tahto tekee voitavansa, se syyllistyy kuolettavaan rikkomukseen.” Ihmisen vapaa tahto ja Jlan armo sulkevat toisensa pois

5 Luther: Disputaatio skolastista teologiaa vastaan
5. On väärin sanoa, että ihmismielen vapaa halu voi valita jomman kumman kahdesta vastakkaisesta vaihtoehdosta. Niinpä se ei ole vapaa vaan sidottu. (Yleistä sanontaa vastaan). 6. On väärin sanoa, että tahto voi luonnostaan mukautua järjen oikeaan päätelmä- käskyyn (dictamen). (Scotusta ja Bieliä vastaan). 7. Tosiasiassa tahto tuottaa vääristyneen ja pahan aktin vailla Jumalan armoa. 8. Tästä ei kuitenkaan seuraa, että tahto olisi luonnollisesti paha, siis pahaa luontoa, niinkuin manikealaiset sanovat. 9. Silti luonto on luonnostaan ja väistämättä paha ja turmeltunut. 10. Niinpä on pääteltävä, että tahto ei ole vapaa pyrkimään kohti hyvää (oli se mitä tahansa), jonka järki sille hyväksi esittää. (Scotusta ja Bieliä vastaan).

6 Erasmus: Diatribi Olettakaamme siis eräässä mielessä oikeaksi se Wycliffin opetus ja Lutherin väite, että se, minkä teemme, ei tapahdu vapaan ratkaisun voimasta, vaan pelkästä välttämättömyydestä! Mikä olisi turmiollisempaa kuin tämän paradoksin julistaminen maailmalle!... Kuinka valtavan oven jumalattomuudelle tämä lausuma julkisuuteen tuotuna avaisikaan lukemattomille ihmisille, varsinkin kun ihmislapset ovat niin tylsiä, niin velttoja ja kaikenkarvaisen jumalattomuuteen yhä vain kärkkäitä… Kuka huono ihminen pyrkisi parantamaan elämäänsä?

7 Luther: Sidottu ratkaisuvalta
Kristityn on siis ennen kaikkea välttämätöntä autuuttansa varten tietää, että Jumala ei tiedä ennakolta mitään sattumanvaraisesti, vaan että hän edeltänäkee, päättää ja toteuttaa kaiken muuttumattoman, iankaikkisen ja erehtymättömän tahtonsa voimalla. Tämä sotakirves lyö kasaan ja kuluttaa kerrassaan vapaan ratkaisuvallan; niiden, jotka tahtovat puolustaa vapaata ratkaisuvaltaa, on pakko joko kieltää tämä sotakirves tai jättää se huomiota vaille tai jollakin muulla tavalla karkottaa se näkyvistään.

8 Tokkopa tuosta käskystä 'kääntykää' myös seuraa, että te kykenette kääntymään? Tokkopa tuosta käskystä 'rakasta Herraa, Jumalaasi, koko sydämelläsi' seuraa: siis sinä voit rakastaa koko sydämelläsi? Mikäpä muu on tuontapaisten perustelujen seurauksena kuin se, että vapaa ratkaisu ei tarvitse Jumalan armoa, vaan että se oman voimansa varassa ollen kykenee kaikkeen. Nyt sitä vastoin, kun Jumala on ottanut autuuteni minun oman ratkaisuni ulkopuolelle, pidättänyt sen oman ratkaisunsa varaan ja luvannut varjella minut, ei omien tekojeni ja juoksemisieni vuoksi, vaan oman armonsa ja laupeutensa tähden, niin minä saan olla levollinen ja varma siitä, että hän on uskollinen eikä puhu minulle valhetta ja että hän lisäksi on niin voimakas ja suuri, etteivät mitkään riivaajat eikä mitkään onnettomuudet kykene häntä kukistamaan tai minua hänen käsistään ryöstämään.

9 Lutherin dilemma 1. Jumalan ennaltatieto tekee mahdottomaksi valinnanvapauden 2. ihmisen turmeltunut tahto myös tekee mahdottomaksi valinnanvapauden 3. ihminen on vastuussa teoistaan 4. Ihmisen teot eivät ole ansiollisia positiivisesti, mutta ne ovat ansiollisia negatiivisesti 5. Ihminen on vapaa alapuolellaan, muttei yläpuolellaan olevien asioiden suhteen